Viisi kysymystä: Carolina Hurricanes

NHL-kauden 2026-27 harjoitusleirejä odotellessa otamme elokuun alusta lähtien kaikki joukkueet lähempään tarkasteluun juttusarjassa "32 joukkuetta 32 päivässä". Tänään nostamme esiin viisi kysymystä Carolina Hurricanesista.

Carolina Hurricanes lähtee metsästämään ensi kaudella toista peräkkäistä Stanley Cup -mestaruutta lähes samalla kokoonpanolla kuin viime kaudella, ja vain harvat asiat varjostavat joukkuetta syksyn lähestyessä.

Muodostavatko Bussi ja Kotshetkov kantavan maalivahtiparin?

Hurricanes päästi pitkäaikaisen ykkösmaalivahtinsa Frederik Andersenin vapaille markkinoille mestaruuskauden päätteeksi. Päätös oli sikäli ymmärrettävä, että tanskalaisveräjänvartija on kärsinyt monesti loukkaantumisista kauden tärkeimmillä hetkillä, ja 36-vuotiaalla maalivahdilla ura on kääntymässä vääjäämättä kohti auringonlaskua.

Carolina teki käsittämättömän hyvän hankinnan viime syksynä poimimalla Brandon Bussin ilmaiseksi waiver-listalta. Hän oli syksyllä lähtökohtaisesti kolmosmaalivahti, mutta kausi päättyi lopulta siihen, että hän torjui Carolinalle viimeiset kolme voittoa Stanley Cup -finaaleissa ja nosteli pokaalia jo ensimmäisellä täydellä NHL-kaudellaan.

Bussi nappasi viime kaudella Hurricanesin kakkosmaalivahdin tontin Pjotr Kotshetkovin nenän edestä, ja nyt näyttäisi siltä, että hänestä kaavaillaan Carolinan ykkösmaalivahtia kauteen lähdettäessä. Kotshetkovilta on nähty NHL:ssä hyviäkin pelejä, mutta pudotuspeleissä hän on ollut takavuosina heikko. Jos Bussi jatkaa viimekautisella tasollaan, ongelmaa ei ole, mutta vasta aika näyttää, oliko mennyt kausi tähdenlento vai ei.

Pääseekö Jarvis leikkauksen jälkeen takaisin tasolleen?

Seth Jarvis on ollut Hurricanesin yksi tehokkaimmista hyökkääjistä kolmella viime kaudella. Pudotuspeleissä Jarvisilla ei kuitenkaan kulkenut odotetusti, sillä kanadalaislaituri nakutti 19 pudotuspelissä vain 4+7=11 tehopistettä.

Tavallista vaisummat esitykset voidaan ainakin osittain laittaa loukkaantumisen piikkiin. Mestaruusjuhlien humussa uutisoitiin, että Jarvis kävi kauden jälkeen olkapääleikkauksessa, josta toipuminen vie neljästä kuuteen kuukautta. Näin ollen on selvää, ettei hän ole käytettävissä vielä runkosarjan alussa.

Jarvisilla on potentiaalia tehdä vielä enemmänkin tulosta kuin tähän saakka on nähty. Hänellä on takanaan kolme peräkkäistä yli 30 maalin kautta, joten nallipyssystä ei missään nimessä puhuta. Jarvis on vasta 24-vuotias, joten hänen parhaat pelivuotensa ovat vasta edessäpäin. Iso osoitus luottamuksesta oli sekin, että Jarvis pääsi pelaamaan Kanadan olympiamiehistöön.

Näkyykö pitkä mestaruuskausi otteissa syksyllä?

Pudotuspeleissä pelaajat parsitaan pelikuntoon aina, jos se vain suinkin on mahdollista. Hurricanesin kohdalla tilanne ei ole mitenkään erilainen kuin muilla, vaikka pudotuspelien aikana joukkue selvisi yllättävän vähillä poissaoloilla. Jää nähtäväksi, miten menneen kauden kolhut ja niistä toipuminen vaikuttavat seuraavan sesongin alkutaipaleeseen.

Stanley Cup -voiton jälkeen voi ilmoilla olla myös sitä kuuluisaa "mestaruuskrapulaa". Carolina on ollut mestarikandidaatti vuosien ajan, ja juhannuksen alla joukkue sai viimein kaikkein kirkkaimman. Monet joukkueen pelaajista ovat metsästäneet menestystä kauan, joten kykeneekö joukkue löytämään riittävän liekin jälleen syksyllä, kun pisteistä ryhdytään pelaamaan?

Päävalmentaja Rod Brind’Amour pitänee kuitenkin huolen siitä, että juhlat on juhlittu hyvissä ajoin ja fokus on taas tiukasti uudessa kaudessa. Carolina joutuu kuitenkin hallitsevana mestarina pelaamaan kovaa joka ilta. Ensi kaudella Hurricanes on se joukkue, jonka kaikki haluavat päihittää.

Millaisen haasteen seuraavat pudotuspelit tuovat mukanaan?

Stanley Cup -mestaruus vaatii raastavan runkosarjan jälkeen pudotuspeleissä 16 voittoa, joten se ei tule koskaan helpolla. Carolina sai kuitenkin jonkin verran etua finaaleihin johtaneesta pudotuspelitaipaleestaan suhteessa joihinkin aiempiin vuosiin. Eikä kahden edelliskauden mestari Florida Panthers ollut edes mukana playoffeissa haastamassa Hurricanesia Itäisen konferenssin puolella.

Ensimmäisellä kierroksella Carolina pudotti Ottawa Senatorsin, jonka kausi oli monilta osin vaikea ja päättyi lopulta siihen, että joukkueen kapteeni Brady Tkachuk kaupattiin Panthersiin veljensä Matthew'n seuraksi. Seuraavalla kierroksella vastaan tuli yllättäjä Philadelphia Flyers, jolla ei ollut lopulta palaakaan otteluparissa. Hurricanes selvisi kahdesta ensimmäisestä kierroksesta tappioitta.

Konferenssifinaaleissa vastaan tuli taistelujen runtelema Montreal Canadiens, jonka parhaat eväät oli syöty kahdella ensimmäisellä kierroksella. Hurricanes jyskytti tästäkin otteluparista jatkoon voitoin 4-1. Carolinalle riitti siis 13 ottelua paikkaan Stanley Cup -finaaleissa.

Finaaleissa Hurricanes kuitenkin osoitti kollektiivinsa voiman kaatamalla Vegas Golden Knightsin voitoin 4-2. Eittämättä pudotuspeliohjelma kuitenkin antoi joukkueelle ainakin pientä etua. Ensi keväänä kaikki voi kuitenkin olla taas toisin.

Jatkaako Hurricanes uudella linjallaan pelaajasiirtojen takarajalla?

Hurricanes oli kahdella mestaruutta edeltävällä kaudella aktiivinen ennen maaliskuista pelaajasiirtojen takarajaa. Lopulta kävi kuitenkin niin, että tähtihyökkääjät Jake Guentzel ja Mikko Rantanen tekivät vain ranskalaiset visiitit Carolinaan ja jatkoivat pian matkaansa muihin maisemiin.

Mestaruuskaudella Hurricanesin GM Eric Tulsky ei tehnyt käytännössä yhtään mitään, vaan kohti mestaruutta jatkettiin tutulla kokoonpanolla. Seura hankki ainoastaan kovanaamana tunnetun hyökkääjä Nicolas Deslauriers'n Philadelphia Flyersista. Hänen vastuunsa jäi pieneksi, joskin roolina olikin olla ase, jota käytetään silloin kun tarvitaan fyysistä pelaajaa.

Lopulta häntä ei juuri tarvittu, sillä Hurricanes pelasi ryhdikkäästi myös playoffien edetessä. Nyt joukkue ei perääntynyt, kun peli vaati kovia otteita. Pelaajat osoittivat, että joukkue on valmis laittamaan kaikki paukut siihen, että mestaruuspokaali voitetaan.

Alkuvuodesta nähdään, mitä Tulsky tekee tällä kertaa, kun pelaajasiirtojen takaraja alkaa häämöttää.