Suomi taisteli tiensä jääkiekon MM-kisojen puolivälieriin lopulta selkeällä erolla Latviaan ja Slovakiaan sekä lopulta viimeisen puolivälieräpaikan A-lohkossa ottaneeseen Itävaltaan. Lohkon kahden kärjen muodostivat kuitenkin Kanada ja Ruotsi, joten Suomi jäi kolmanneksi.
Sijoituksestaan huolimatta Leijonien ei tarvitse vaihtaa pelipaikkakuntaa, sillä B-lohkossa neljänneksi jäänyt Tanska saa isäntämaan oikeudella pelata puolivälierän kotiareenallaan. Näin ollen B-lohkossa toiseksi sijoittunut Yhdysvallat matkustaa Tukholmaan haastamaan Suomen ja A-lohkon voittaja Kanada tekee retken Herningiin ja kohtaa Tanskan.
Suomi siis säästää yhden päiväretken verran aikaa ja energiaa. Sitäkään ei pidä väheksyä, että suomalaisten kiekkofanien on helpompi saapua meri- ja ilmateitse Tukholmaan pitämään tunnelmaa yllä myös pudotuspeleihin.
Leijonat lähtee puolivälierään selkeänä haastajana, mutta se oli selvää jo ennen turnauksen alkua, kun joukkueiden nimilistoja ryhdyttiin julkaisemaan. Tilanne ei ole kuitenkaan uusi, sillä Suomi on monet kerrat edennyt altavastaajana pitkälle pudotuspeleissä ja jopa mestaruuteen saakka.
Suomen pelin avaintekijä oli Ruotsia ja Kanadaa vastaan pelatuissa alkulohkon otteluissa tiivis viisikkopuolustaminen. Hyökkäyspeli ei tahtonut ottaa tuulta alleen, mutta Nashville Predatorsin maalivahti Juuse Saroksen johdolla Leijonien oman puolustusalueen peli oli uomissaan. Siitä kovin työnäyte oli Kanadan kaataminen alkulohkon toiseksi viimeisessä ottelussa.
Leijonat saa Herningistä kenties kaikkein mieluisimman vastustajan B-lohkon kolmen kärjestä, sillä Yhdysvaltojen pelillinen yhtenäisyys ei ole samalla tasolla kuin Sveitsillä tai Tshekillä. NHL-pelaajia vilisevässä Yhdysvaltojen joukkueessa on kuitenkin yksilötaitoa enemmän kuin Suomella, ja juuri siinä piilee vaaran paikka. Alkulohkon viimeisessä ottelussaan yhdysvaltalaiset pommittivat 56 laukausta kohti Tshekin maalia, joten Saroksellekin lienee tiedossa hikinen iltapuhde.