Arvio: Tältä näyttää Leijonien ensi talven olympiajoukkue

Milano-Cortinan 2026 talviolympialaisten miesten jääkiekkoturnauksen 12 maajoukkuetta julkistivat maanantaina kuusi ensimmäistä pelaajaansa. Suomi nimesi tässä vaiheessa joukkueeseen Aleksander Barkovin, Mikko Rantasen, Sebastian Ahon, Miro Heiskasen, Esa Lindellin ja Juuse Saroksen. Olympiaturnaus alkaa alkusarjan otteluilla 11. helmikuuta ja päättyy loppuotteluun 22. helmikuuta. Loput pelaajavalinnat julkistetaan myöhemmin tämän vuoden puolella. NHL-pelaajat nähdään olympiajäillä ensimmäistä kertaa vuoden 2014 jälkeen. Tänään arvioimme, miltä Suomen lopullinen olympiajoukkue näyttää.

Suomen maajoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen pääsee ensi talvena upeaan paikkaan, sillä hän johdattaa olympiajäille Leijonien historian kovimman joukkueen. Esimakua saatiin jo viime talvena 4 Nations Face-Off -turnauksessa, jossa nähtiin kaikkien aikojen ensimmäinen kokonaan NHL-pelaajista koottu Suomen maajoukkue.

Leijonilta puuttui 4 Nations -turnauksesta loukkaantumisten takia tärkeitä puolustajia, mutta nyt Suomi saa toivon mukaan kasaan parhaan mahdollisen nipun. Voi myös hyvin olla, että mukaan mahtuu yksi pelaaja Euroopan sarjoista.

Tulevaan leijonaryhmään on helppo nimetä yhdeksän hyökkääjä, neljä puolustajaa ja kaksi maalivahtia, mutta lopuista paikoista käydään ensi syksyn aikana hurjaa taistoa. Etenkin hyökkäyksessä kilpailu on kovaa. Olympiajoukkueeseen nimetään yhteensä 25 pelaajaa.

Arvio Leijonien olympiajoukkueesta

HYÖKKÄÄJÄT (14)
Sebastian Aho
Aleksander Barkov
Mikael Granlund
Erik Haula
Roope Hintz
Kaapo Kakko
Joel Kiviranta
Patrik Laine
Artturi Lehkonen
Anton Lundell
Eetu Luostarinen
Juuso Pärssinen
Mikko Rantanen
Teuvo Teräväinen
Ehdolla: Joel Armia, Kasperi Kapanen, Jesperi Kotkaniemi, Matias Maccelli, Eeli Tolvanen

Suomi pystyy rakentamaan jälleen kaksi tai jopa kolme todella nimekästä hyökkäyskolmikkoa – riippuen siitä, peluutetaanko joko Roope Hintziä tai Sebastian Ahoa laidassa. Oletettavasti molemmat pelaavat tutuilla paikoillaan keskellä, kuten tekevät myös Aleksander Barkov ja Anton Lundell. Onkin selvää, että sentteriosasto on Suomen suurin vahvuus hyökkäyksessä.

Hyökkäyksessä on myös helppo rakentaa kombinaatioita, jotka on todettu toimiviksi. Esimerkiksi tällä kaudella Dallas Starsissa yhdessä pelanneet Mikko Rantanen, Mikael Granlund ja Hintz muodostavat yhden selkeän kolmikon. Ahon rinnalle on tyrkyllä puolestaan hänen vanha tutkaparinsa Carolina Hurricanesista, Teuvo Teräväinen, joka jäi 4 Nations Face-Off -turnauksessa pieneen rooliin, mutta voitti Pennasen luottamuksen myöhemmin kevään MM-kisoissa.

Barkov puolestaan saattaa pelata hyvän ystävänsä Patrik Laineen kanssa. Kaksikko ei ole pelannut yhdessä aiemmin, mutta kemiaa tuskin tarvitsisi etsiä pitkään. Yksi kolmikko rakentuu puolestaan Lundellin ja Eetu Luostarisen ympärille, sillä he ovat pelanneet yhdessä Florida Panthersissa jo useamman vuoden.

Edellä mainittujen nimien lisäksi olympiakoneessa nähdään suurella varmuudella Artturi Lehkonen. Muita vahvoja ehdokkaita ovat Seattle Krakenissa lopullista läpimurtoaan tekevä Kaapo Kakko ja New Jersey Devilsin kokenut työmyyrä Erik Haula, jonka nopeudelle ja puolustuspeliosaamiselle on käyttöä.

Turnaukseen on pitkä aika, ja paljon ehtii vielä tapahtua. Nuoriso-osastosta löytyy mahdollisia yllättäjiä Krakenin Jani Nymanin ja Pittsburgh Penguinsin Ville Koivusen johdolla, sillä molemmat väläyttelivät potentiaaliaan tällä kaudella NHL:ssä. Kasperi Kapanen taas on tehnyt uutta tulemista Edmonton Oilersissa ja ilmoittautunut olympiataistoon mukaan. Kokenut Joel Armia on aina luotettava puolustava hyökkääjä. Samaa voi sanoa tänä päivänä Eeli Tolvasesta, jolta löytyy paljon myös hyökkäyspään potentiaalia. Ei kannata myöskään unohtaa Matias Maccellia, vaikka tämä kausi menikin taitavalta laiturilta täysin pieleen.

Tällä hetkellä hyökkäyksen kaksi viimeistä paikkaa voisivat kuitenkin mennä Joel Kivirannalle ja Juuso Pärssiselle. Kiviranta on noussut Colorado Avalanchessa alempien kenttien luottomieheksi, jonka vauhdille ja työmoraalille on tilausta isossa kaukalossa maailman parhaiden pelaajien keskellä. Pärssinen puolestaan säväytti tämän kevään MM-kisoissa ja vahvisti asemiaan Pennasen papereissa. Jos Pärssinen pystyy nappaamaan vakiopaikan New York Rangersin nipusta, hän voi olla vahvoilla – myös siksi, että hän pystyy pelaamaan sekä keskellä että laidassa.

PUOLUSTAJAT (8)
Miro Heiskanen
Mikko Lehtonen
Esa Lindell
Nikolas Matinpalo
Niko Mikkola
Olli Määttä
Rasmus Ristolainen
Urho Vaakanainen
Ehdolla: Ville Heinola, Henri Jokiharju, Juuso Välimäki

Leijonilta puuttui 4 Nationsissa pari kovaa puolustuspään tekijää, mikä antoi hieman väärän kuvan Suomen alakerrasta. Materiaali on edelleen kapea mutta riittävä, jos kärkikalusto on terveenä.

Etenkin puolustajien kärkikolmikko on vakuuttava. Miro Heiskanen on selkeä johtohahmo molemmissa päissä kenttää. Häneltä jäi 4 Nations -matka väliin loukkaantumisen takia, minkä vuoksi Leijonien ykkösylivoimassa pelasi viisi hyökkääjä. Barkov hoiti viivamiehen paikkaa. Nyt Heiskasta tarvittaisiin kipeästi ykkösylivoimaan siniviivalle ja tietenkin myös viisikkopelin kiekolliseksi moottoriksi.

Esa Lindell ja Niko Mikkola ovat puolestaan NHL:n parhaita puolustuspään pelaajia, mikä mahdollistaa, että Leijonilta löytyy jokaiseen kolmeen ensimmäiseen pakkipariin maailmanluokan pelaaja. Kärkikolmikon ohella melko varmoihin nimiin voidaan laskea Rasmus Ristolainen, jolla on alla hyvä kausi Philadelphia Flyersissa. Hän on myös oikealta laukova pelaaja, mikä katsotaan eduksi. Kokeneesta kaartista mukaan mahtunee myös Olli Määttä, joka on paitsi tärkeässä roolissa Utah Mammothissa, myös varmaotteinen arvokisaesiintyjä.

Muista paikoista käydään tiukkaa taistelua. Viime talvena New York Rangersista kodin löytänyt Urho Vaakanainen on vahvasti tyrkyllä kisakoneeseen. Otteiden vain täytyy jatkua samanlaisina ensi kaudella. Nikolas Matinpalo nousi 4 Nations -joukkueeseen ja suoriutui mainiosti kovassa paikassa. Hyvät otteet jatkuivat kevään MM-kisoissa, joten Ottawa Senatorsin kovaotteinen puolustaja on spekulaatioissa vahvoilla. Myös hänellä on etunaan rightin kätisyys.

Puolustuksen viimeinen paikka saattaa mennä Sveitsin liigassa ZSC Lionsissa pelaavalle Mikko Lehtoselle, joka Leijonien ja Pennasen luottopelaajia. Olisi pieni yllätys, jos hän ei mahtuisi joukkueeseen mukaan. Olympiavoittaja ja kaksinkertainen maailmanmestari on Euroopan parhaita puolustajia, ja hän on aina pystynyt olemaan johtava pelaaja maajoukkueessa. Lehtosen valintaa puoltaa myös se, että hän pystyisi tuomaan puolustuksesta puuttuvaa kiekollista taitoa. Hänellä lieneekin vahva mahdollisuus napata paikka jopa kakkosylivoimasta.

MAALIVAHDIT (3)
Juuse Saros
Kevin Lankinen
Ukko-Pekka Luukkonen

Ehdolla: Joel Blomqvist, Joonas Korpisalo, Leevi Meriläinen

Veskariosaston valitseminen on tällä hetkellä helpointa, sillä asetelmat eivät ole muuttuneet 4 Nationsin jälkeen. Juuse Saros lähtee turnaukseen Leijonien ykkösmaalivahtina. Kevin Lankisella on takanaan erinomainen kausi Vancouver Canucksissa, joten hän on selkeä kakkonen. Lankinen myös syrjäytti Saroksen 4 Nationsissa, joten valinta pitäisi olla pomminvarma. Ukko-Pekka Luukkonen on jo kovan tason NHL-kassari, joka on toiminut kaksi viime kautta ykkösmaalivahdin roolissa Buffalo Sabresissa.

Jos joku edellä mainitusta kolmikosta jää sivuun loukkaantumisen takia, tolppien väliin löytyy muitakin potentiaalisia nimiä. Katseet ovat etenkin nuorissa, kuten Senatorsin Leevi Meriläisessä ja Penguinsin Joel Blomqvistissa, jotka molemmat ovat jo säväyttäneet taalajäillä. Kumpikin kärkkyy ensi kaudella lopullista NHL-läpimurtoaan.