Joonas Korpisalon NHL-ura taitekohdassa

Torstaisin suuntaamme valokeilan suomalaisiin NHL-pelaajiin ja katsomme, kenellä putki kulkee, kuka laittaa limppua uuniin ja kuka on saattanut joutua koutsin koirankoppiin. Tänään vuorossa on Columbus Blue Jacketsin Joonas Korpisalo.

Joonas Korpisalo on hämmästyttänyt jääkiekon seuraajia komeilla torjunnoillaan, mutta Columbus Blue Jacketsin lomaviikon aikana hän sai vähän erilaista julkisuutta Pohjois-Amerikassakin.
Kun iso osa Blue Jacketsin pelaajista lähti rantalomalle, Korpisalo pakkasi laukkunsa ja lähti Clevelandin AHL-joukkueeseen hakemaan pelituntumaa.
Mikä hupaisinta, Korpisalo oli törmännyt joukkuekavereihinsa lentokentällä, kun hän oli lähdössä pelireissulle Grand Rapidsiin, joka ei ole niitä maailman viihtyisimpiä paikkoja. Voi kuvitella, että pelikavereilta on tullut muutama rapsakka kuitti.
Lisää aiheesta: [Saros ja Korpisalo löysivät vireen farmista]
Kaiken lisäksi Korpisalon ja Tyler Motten lento oli peruutettu huonon sään takia. Lopulta he pääsivät perille yksityislentokoneella, joka ehti juuri pelipaikalle.
- Se oli aika hauskaa. En ollut syönyt mitään aamiaisen jälkeen, Korpisalo kertoi The Athletic -sivustolle.
Peli meni kuitenkin hyvin. Cleveland voitti 2-1 ja Korpisalo torjui 35 laukausta.
- Täytyy muistaa, ettei kaikki mene aina niin kuin on suunniteltu. Työ pitää tehdä, tapahtui mitä tahansa, Korpisalo muistutti.
Se olisi hyvä ohjenuora Korpisalolle ylipäätään. Hänen pitää nyt tehdä kaikkensa oman NHL-uransa eteen. Ja kyllä Korpisalo on taistellutkin asemastaan.
Korpisalo ei ollut mikään Kari Lehtosen kaltainen junioritähti Jokereissa pelatessaan. Hän kävi vielä kaudella 2013-14 hakemassa vauhtia Ilveksen ja LeKin paidasta. Lahjakkuutta on kuitenkin piillyt aina puseron alla, se on vain ollut odottamassa puhkeamistaan. Korpisalolla on ominaisuus, jota vaaditaan nykyajan huippuveskareilta: hän on 190 senttimetriä pitkä.
Syksyllä 2015 alkoi Columbus Blue Jacketsin organisaatiossa taistelu NHL-paikasta, joka on vaatinut jatkuvaa reissaamista Columbuksen ja Clevelandissa sijaitsevan farmijoukkueen välillä. Sikäli tilanne on hyvä, että kaupunkien välillä on vain puolentoista tunnin ajomatka. Rasittavia lentomatkoja ei tarvitse tehdä kotipeleihin.
Korpisalon asema on kinkkinen, sillä Blue Jacketsin ykkösveskari Sergei Bobrovski on taidoiltaan viiden parhaan NHL-maalivahdin joukossa. Jo NHL:n luontaisen sopimushierarkian takia venäläisen eteen kiilaaminen on miltei mahdotonta, ellei kaukalossa tapahdu jotain todella mullistavaa - Bobrovskin taso romahda täysin ja Korpisalo pelaa nollapelin toisensa jälkeen.
- Korpisalo ja Bobrovski ovat samantyylisiä maalivahteja. On ollut upeaa seurata, kuinka hän on nostanut pelinsä uudelle tasolle parina viime vuonna, Los Angelesista Columbukseen hiljattain siirtynyt suomalaishyökkääjä Jussi Jokinen ylisti NHL.comille.

Korpisalo on saman kaltaisessa tilanteessa kuin Juuse Saros Nashville Predatorsissa. Kykyjä olisi pelata enemmänkin, mutta edessä seisoo vanha taituri (Pekka Rinne). Siirto toiseen seuraan voisi avata mahdollisuuksia, kuten kävi Antti Raannalle, joka jäi New York Rangersissa Henrik Lundqvistin varjoon. Arizona Coyotesissa Raanta kantaa ykköstorjujan viittaa.
Korpisalon kypsyminen on ollut kuitenkin niin hyvää, että hänestä ei välttämättä kannata luopua. Hän sai palkinnoksi nousujohteisista otteistaan tulokassopimuksensa jatkoksi diilin, joka jatkuu vuoteen 2019 asti. Blue Jacketsilla on Korpisalon varalle pidemmän ajan suunnitelmia.
Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen tietää hyvin, millaista voittamisen vimmaa Korpisalon kiekkoperheessä piilee. Hän pelasi Jari Korpisalon kanssa aikanaan samoissa nuorten maajoukkueissa. Isä-Korpisalo oli viimeisen päälle taistelija, joka osasi tehdä maaleja ja hämmentää vastustajia. "Korpin" tunne meni välillä ylikin, mutta ainakin hän tuli aina kaukaloon latautuneena ja valmiina puolustamaan omiaan.

Joonaskin näytti nuorempana välähdyksiä samankaltaisesta luonteesta. Kun peli ei sujunut hyvin, hän myös näytti sen.
- Hän saattoi huutaa ja hakata mailansa hajalle, kun joku teki maalin. Hän oli erilainen silloin. Nyt hänen päänsä sisään ei pääse mikään, Jokerien junioreissakin samaan aikaan pelannut joukkuetoveri Markus Hännikäinen sanoi The Athleticille.
Korpisalo muisteli jutussa, miten hän otti 18-vuotiaana eräässä ottelussa 14 minuuttia jäähyjä. Ne ajat ovat takana. Korpisalo on tehnyt yhteistyötä psykologi Pertti Ratilaisen kanssa, mikä on rauhoittanut hänen peliään ja olemustaan.
Lisää aiheesta: [Jokista ei kannata kirjoittaa ulos NHL:stä]
- Kun maalivahti on rauhallinen, se rauhoittaa koko joukkuetta. Kun maalivahti suuttuu, pelaajat ihmettelevät, mikä häntä vaivaa, ja hermostuvat itsekin. Yrität viestittää, että kaikki on kunnossa. Kun peli kulkee ja kiekot jäävät kiinni, kaikki toimii kuin automaattisesti. Vaikeina hetkinä mielenhallinnat opit tulevat tarpeeseen. Lasket hengitystä ja yrität olla ajattelematta mitään muuta. Se auttaa tyhjentämään päätä.
NHL-maalivahti tarvitsee tyyneyttä myös ympäröivän pelaajamylläkän hallitsemisessa. Siitä saatiin yksi esimerkki, kun Kekäläinen hankki maalivahtiosaston täydennykseksi Los Angeles Kingsistä kokeneen Jeff Zatkoffin.
Zatkoff aloitti Cleveland Monstersissa, mutta on selvää, että hän puskee Korpisaloa eteenpäin. Nyt on otettava uusi askel uralla.