Saros ja Korpisalo löysivät vireen farmista

VANCOUVER -- Juuse Saroksen ei tarvinnut huolehtia siitä, että hän olisi ollut ruosteessa, kun Nashville Predators palasi viiden päivän tauoltaan. Kun muut lomailivat, Saros oli torjuntatöissä AHL-otteluissa Milwaukee Admiralsin maalilla.
Farmikomennus kantoi hedelmää, sillä Saros, 22, oli tiistaina erittäin terävänä, kun Predators kohtasi lännen kärkijoukkue Vegas Golden Knightsin. Hän torjui 43 kertaa ja piti maalinsa puhtaana, kun pisteet jäivät Nashvilleen lukemin 1-0.

Pelituntuman ylläpitäminen pitkien taukojen aikana on tietenkin päällimmäisenä mielessä silloin, kun kakkosmaalivahtia pompotellaan NHL:n ja AHL:n välillä. Mutta se ei suinkaan ole ainoa syy, eikä Nashville ole ainoa joukkue, joka on käyttänyt tuota mahdollisuutta hyväkseen.
Columbus Blue Jackets on lähettänyt kakkosmaalivahtinsa Joonas Korpisalon, 23, AHL:n Cleveland Monstersiin tällä kaudella jo viidesti, mukaan lukien kaksi kertaa tammikuussa.

Korpisalo tuli takaisin Columbukseen samaan aikaan kun muu joukkue palasi taukoviikoltaan ja aloitti maalilla sinitakkien ensimmäisessä talviloman jälkeisessä kamppailussa, jossa vastassa oli Dallas Stars. Blue Jacketsin päävalmentaja John Tortorella halusi ottaa kakkosveskarinsa farmissa löytämästä rytmistä hyödyn irti. Korpisalo torjui 35 kertaa, kun Columbus kukisti Dallasin voittolaukauskilpailun jälkeen maalein 2-1.
Niiden joukkueiden, joilla on varsinainen työhevonen ykkösmaalivahtinaan, on helpompi löytää nuorelle kakkosveskarille peliaikaa AHL:stä - silloin kun maalivahdin ei tarvitse siirtyä farmiin waiver-listan kautta. Waiver-statukseen vaikuttavat pelaajan ikä, pelatut ottelut ja kaudet ammattilaisena. Jos pelaaja joudutaan asettamaan waiver-listalle ennen kuin hänet voidaan lähettää farmisarjaan, muut joukkueet voivat poimia hänet riveihinsä.
Saros on tehnyt tällä kaudella neljä Milwaukeen-visiittiä. Hän on itse sitä mieltä, että AHL-pelit käänsivät hänen kautensa suunnan. Saros aloitti tämän sesongin voitto-tappiotilastolla 1-3-0 ja torjuntaprosentilla 85,5 ennen kahta ensimmäistä AHL-otteluaan marraskuun puolivälissä.
Sen jälkeen Saros on kirjauttanut NHL:ssä saldon 4-0-3, torjuntaprosentin 96,0 ja kolme nollapeliä. AHL:n puolella hänen tilastonsa ovat tältä kaudelta 3-5-1, 90,6 % ja yksi nollapeli.
- Minusta se on ollut positiivinen juttu. Reissaamista on tietenkin ollut paljon, mutta oman pelaamiseni kannalta on hyvä saada mahdollisimman paljon pelejä alle. Kun pelaa enemmän, pääsee paremmin rytmiin kiinni eikä peliä tarvitse ajatella niin paljon, kertoi tällä kaudella 11 ottelua NHL:ssä ja yhdeksän AHL:ssä pelannut Saros.
Nimenomaan rytmin löytyminen voi olla vaikeaa niille veskareille, joilla on starttien välissä pitkä tauko. Sen vuoksi useat joukkueet turvautuvat kokeneempiin kakkosmaalivahteihin, jos ykkösveskari pelaa otteluista valtaosan. Monien valmentajien mielestä joukkueen kannalta paras maalivahtikolmikko koostuu selkeästä ykkösmaalivahdista, satunnaisiin NHL-startteihin kykenevästä kokeneesta kakkosveskarista sekä kehittyvästä nuoresta veskarista, joka pelaa säännöllisesti AHL:ssä mutta voi tarvittaessa nousta NHL:n puolellekin.

Tuolla mallilla esimerkiksi Pittsburgh Penguins voitti Stanley Cupin vuonna 2016. Matt Murray aloitti kautensa AHL:stä ennen kuin otti torjuntavastuun Jeff Zatkoffilta ykkösveskari Marc-Andre Fleuryn loukkaannuttua runkosarjan lopulla. Fleury ja Murray olivat Penguinsin maalivahtikaksikko myös viime vuoden mestarijoukkueessa.
Tähän kauteen Penguins lähti perinteisemmällä mallilla, kun Vegas Golden Knights nappasi Fleuryn laajennusdraftissa. Murrayn varamieheksi pestattiin Antti Niemi, 34. Hän kuitenkin kompuroi kolmessa ensimmäisessä startissaan torjuntaprosentikseen 79,7 ja joutui waiver-listalle. Pittsburghin kakkosveskariksi kutsuttiin 30. lokakuuta Tristan Jarry, 22, joka on sen jälkeen merkkauttanut voitto-tappiotilaston 9-4-2 ja torjuntaprosentin 91,9.
Maalivahtien kehittämiseen satsanneilla joukkueilla riittää haasteita. Veskarit olisivat usein fyysisesti valmiita NHL-tasolle jo parikymppisinä, mutta henkisessä puolessa voi olla vielä kehitettävää. Jos molemmat puolet ovat kunnossa, niin sitten ongelmaksi muodostuu peliajan saaminen. Esimerkiksi Predatorsin ykkösmaalivahti Pekka Rinne on aloittanut maalilla Nashvillen tämän kauden 44 ottelusta 33 ja Blue Jacketsin Sergei Bobrovski 47 ottelusta 38.
Jos nuori kakkosmaalivahti joutuu istumaan penkillä kolme ottelua neljästä, se voi olla haitallista hänen kehittymiselleen. Siksi farmikomennukset ovat osoittautuneet toimivaksi vaihtoehdoksi. Nuori veskari voi yhä harjoitella NHL-joukkueen kanssa ja oppia taalaliigan tapoja valmentajilta sekä muilta pelaajilta, mutta pelituntumaa pidetään yllä piipahduksilla AHL:n puolella.
- On siitä ollut hurjasti apua. On hyvä saada farmin puolella pelejä ja pitää pelituntumaa yllä. Harjoitukset eivät kuitenkaan aja samaa asiaa. Pelit ovat aina erilaisia ja niistä oppii ihan omanlaisiaan juttuja. Ja peleistä saa itseluottamusta, mikä on kaikkein tärkeintä, totesi Korpisalo, jonka voitto-tappiotilasto on tällä kaudella NHL:ssä 5-4-0 ja torjuntaprosentti 91,2. AHL:n puolella hänen vastaavat lukemansa ovat 2-2-1 ja 94,4 %
Veskarien visiitit AHL:ään ovat osoittautuneet hyväksi reseptiksi Predatorsille ja Blue Jacketsille. Voi olla, että muut joukkueet seuraavat pian niiden esimerkkiä.

Farmirumbaan joutuneet maalivahdit sanovat, että kaikkein tärkeintä on hyödyntää tarjotut tilaisuudet mahdollisimman hyvin.
Kun Blue Jackets jäi viime viikolla työehtosopimuksen mukaiselle viiden päivän tauolleen, Korpisalo ilmoittautui Cleveland Monstersin vahvuuteen pelaamaan muutaman AHL-ottelun.
- Se oli aika hauskaa. Kun minä ja (Columbuksen hyökkääjä) Tyler Motte olimme lentokentällä, näimme joukkuetovereidemme lähtevän Miamiin. Me olimme menossa Grand Rapidsiin. Sellaista sattuu. Me kyllä ehdimme chillailla sitten kesälläkin, Korpisalo tokaisi tyynesti.