Entinen NHL-hyökkääjä Joonas Donskoi tarjoilee asiantuntevan näkemyksensä taalaliigan tilanteesta yksinoikeudella NHL.com/fi:n lukijoille. Tällä kertaa hän ruotii pelaajasiirtojen takarajan jälkeistä aikaa ja Buffalo Sabresin lentokeliä.
Moni suomalaispelaaja vedettiin ennakkoon mukaan siirtotakarajan pohdintoihin, mutta loppujen lopuksi liikehdintää ei ollut paljon.
Erik Haula ei liikkunut, mutta veikkaan, ettei hän laita pahakseen sitä, ettei tarvitse taas pakkailla kamoja. Hän on kuitenkin vaihtanut maisemaa melko usein. Hän pelasi hyvin Milano-Cortinan olympialaisissa, ja olisi ollut mukava nähdä hänet jossain NHL:n joukkueessa, jolla on mahdollisuudet taistella jopa mestaruudesta.
En hirveästi uskonut, että Patrik Laine vaihtaisi seuraa, sillä hän on vaikea liikuteltava. Saa nähdä, joutuuko hän istumaan loppukauden katsomossa. Uskon kuitenkin, että kesällä joku seura antaa hänelle vielä sen viimeisen mahdollisuuden, ja se voisi olla ehkä vuoden sopimus.
Rasmus Ristolaisen olisin mielelläni nähnyt Dallasissa tai vaikka Buffalossa. Kariutuiko hänen siirtonsa sitten siihen, että Philadelphian hintapyyntö oli ilmeisen kova? Olisi ollut hienoa, jos hän olisi palannut Buffaloon.
Olli Määtälle oli loistava juttu, että hän pääsi uuteen seuraan. Hän pääsi pelaamaan kovin vähän Utahissa, mutta heti Calgaryn debyytissä peliaika oli melkein 24 minuuttia. Hän pelasi Utahissa 22 peliä, ja peliaika oli 12 minuutin pinnassa. Nyt hän pääsee taas pelaamaan ja vielä kunnon minuutteja, mikä on mukavaa Ollin kannalta. Calgary ei ole menossa playoffeihin, mutta hän saa pelata ja näyttää, että pystyy vielä pelaamaan (neljään otteluun tullut kolme syöttöpistettä). Ollikin pelasi hyvän olympiaturnauksen, varsinkin siihen nähden, miten vähän hänellä oli pelejä takana.





















