Suomen maajoukkueen GM Lehtinen: Olympiakokemus on aina erityinen

NHL-pelaajat osallistuvat Milano-Cortinan talviolympialaisiin vuoden 2026 helmikuussa. Maailman parhaat pelaajat nähdään olympiajäillä ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014. NHL.com pitää lähtölaskentaa vuoden 2026 olympialaisiin ja julkaisee artikkelin joka maanantai. Tänään vuoron saa Suomen maajoukkueen GM Jere Lehtinen.

Jere Lehtinen sanoi, että Suomen edustaminen kansainvälisissä kaukaloissa luo erilaisia paineita kuin aikaisemmin. Lehtinen on maansa kaikkien aikojen palkituimpia pelaajia, ja general managerin tehtävässäkin hänellä on kova voitonjano. Suomen GM:nä hän on toiminut vuodesta 2014 lähtien.

– Katsomosta on vaikea seurata otteluita, koska tapahtumien kulkuun ei voi vaikuttaa, Lehtinen sanoi.

Lehtisellä on neljänneksi eniten jääkiekon olympiaotteluita. Mitaleita on neljä: yksi hopea (Torino 2006) ja kolme pronssia (Vancouver 2010, Nagano 1998 ja Lillehammer 1994).

– Pelaajat voivat tietysti vaikuttaa tapahtumiin. On ollut hienoa saada toimia GM:nä näin pitkään. Olen onnekas. Nyt edessä ovat jo neljännet kisat tässä roolissa. Toisaalta on hienoa muistella kisoja, joissa olin mukana pelaajana. Kisoista täytyy nauttia, sillä koskaan ei tiedä, pääseekö itse enää koskaan mukaan.

Lehtinen pelasi 875 NHL-ottelua (243+271=514) ja sai NHL:n parhaan puolustavan hyökkääjän Selke Trophy -palkinnon kolme kertaa. Hän pelasi Dallas Starsissa 14 kautta vuosina 1995–2010.

Hänen vastuullaan on rakentaa Suomen jääkiekkojoukkue vuoden 2026 talviolympialaisiin. Viimeksi NHL-pelaajat olivat mukana vuonna 2014 Sotshissa. Lehtinen johti Suomen joukkuetta Pekingissä vuonna 2022 olympialaisissa, joissa Suomi voitti kultaa. Miesten turnaus käynnistyy 11. helmikuuta alkulohkoilla, ja loppuottelu pelataan 22. helmikuuta.

Suomen joukkueen runko muodostuu eturivin NHL-pelaajista: hyökkääjät Sebastian Aho (Carolina Hurricanes), Aleksander Barkov (Florida Panthers) ja Mikko Rantanen (Dallas Stars), puolustajat Miro Heiskanen ja Esa Lindell (molemmat Stars) sekä maalivahti Juuse Saros (Nashville Predators) nimettiin alustavaan ryhmään 16. kesäkuuta.

– Olympialaiset ovat aina erityinen tapahtuma. Ne tulevat neljän vuoden välein, Lehtinen sanoo.

– Lapsena sitä seurasi kaikkia lajeja, ja olympialaiset olivat se juttu, jota odotettiin. Tuntui uskomattomalta, kun itsekin sitten pääsi olympialaisiin. Eri urheilulajit, yhteinen olympiakylä, koko Suomen joukkue yhdessä. Kyse on suuremmasta asiasta kuin vain jääkiekkojoukkueesta.

Lehtinen kertoi hiljattain NHL.comille 4 Nations Face-Off -turnauksesta, omasta olympiahistoriastaan ja odotuksistaan vuoden 2026 kisoihin.

Sinulla on runsaasti olympiakokemusta pelaajana. Onko jokin hetki tai mitali jäänyt erityisesti mieleen?

– Kaikki kisakokemukset ovat olleet erilaisia, mutta ensimmäinen on tietenkin aina erityinen. Olin nuori pelaaja Lillehammerissa, ja sieltä tuli heti pronssia. Se oli unelmien täyttymys. Lapsena katsottiin olympialaisia, ja nyt sai itse pelata siellä ja vielä voittaa mitalin. Myös vuoden 2006 kisat Torinossa olivat hieno kokemus. Silloin pelasimme koko turnauksen hyvin. Vancouverissa 2010 tiesin jo etukäteen, että se olisi viimeinen maajoukkueturnaukseni. Jokaisessa oli omat hetkensä. Naganon 1998 kisat olivat ensimmäiset, joissa NHL-pelaajat olivat mukana, joten silläkin on erityinen merkitys. Mutta jos yksi pitää nostaa esiin, niin se ensimmäinen.

Opettaako olympialaisissa tappio enemmän kuin voitto?

– Kyllä tappioista usein oppii enemmän. Ne jättävät isomman jäljen ja valmistavat paremmin seuraavaa kertaa varten. Mutta myös voitoista oppii, erityisesti siitä, miten ryhmä voittaa yhdessä. Meillä on kolme olympiapronssia, ja kaikissa niissä voitettiin viimeinen ottelu, vaikka välierätappio oli aina kova paikka. Vuoden 2006 loppuottelun tappio jäi tietenkin harmittamaan, koska pelattiin hieno turnaus. Mutta sen voi nähdä myös toisin päin. Se oli iso saavutus, vaikka mestaruus jäi uupumaan. Yksi ottelu ratkaisee voittajan, ja juuri se opettaa.

Mitä 4 Nations Face-Off -turnaus opetti joukkueen johtamisesta?

– Nähtiin, millä tasolla peli on, kun maailman parhaat pääsevät mittaamaan paremmuuttaan. On kulunut pitkä aika siitä, kun tällainen mahdollisuus on ollut. Se teki tapahtumasta erityisen. Samalla oli hienoa nähdä, että olympialaiset palaavat ja NHL-pelaajat pääsevät mukaan. Esimerkiksi vuonna 2022 NHL-pelaajat eivät voineet osallistua, ja se oli sääli. Turnaus antoi meille kuvan siitä, missä mennään parhaiden välisissä otteluissa. Moni pelaaja ei ole pelannut yhdessä aiemmin kuin ehkä MM-kisoissa tai junioreissa. Turnaus oli meille tärkeä kokemus ryhmädynamiikan kannalta. Meillä oli hyvä henki, ja se auttaa olympialaisia ajatellen.

Vaikuttiko 4 Nations siihen, mitä ajattelet joukkueen rakentamisesta?

– Ei olla vielä ihan niin pitkällä, mutta kyllä siitä keskustellaan. Katsotaan kesän aikana, mitä NHL:ssä ja Euroopassa on tarjolla. Meillä on hyvä pelaajamateriaali, ja koetamme löytää parhaan rakenteen. Mielestäni 4 Nationsissa tehtiin monia asioita hyvin, mutta hieman epäonnea oli mukana, kun muutama puolustaja oli loukkaantuneena sivussa. Ei se tekosyy ole, mutta yksi tekijä kuitenkin. Toivottavasti saamme nyt enemmän NHL-puolustajia mukaan.

Monet pelaavat Euroopassa. Onko nyt enemmän valinnanvaraa kuin 4 Nationsin alla?

– Ehdottomasti. Euroopassa on hyviä pelaajia, ja aiemmissakin olympialaisissa NHL-pelaajien rinnalla on nähty Euroopassa pelaavia. Maajoukkue antaa eurooppalaisissa joukkueissa pelaaville mahdollisuuden näyttää taitonsa ja yrittää olympiaryhmään. Se on hyvä juttu.

Kun valitset pelaajia, mikä vaikuttaa eniten: 4 Nations, MM-kisat, Stanley Cupin pudotuspelit vai tulevan kauden alun otteet?

– Kaikki yhdessä. Näimme tasomme 4 Nationsissa ja saimme selville, mitä ehkä tarvitsemme lisää. Valmentajat ja joukkueenjohto seurasivat tarkkaan NHL-pelaajia pudotuspeleissä. Hyviä pelaajia on paljon. Sitten kun joukkue on valittu, on osattava vielä asetella eri osat oikeille paikoilleen.

Millainen identiteetti olympialaisissa pelaavalla Suomella tulisi olla?

– Meidän on pelattava hyvää joukkuepeliä. Tiedämme, että kun puhallamme yhteen hiileen ja pelaamme täysillä, meitä vastaan on vaikea pelata. Puolustuksemme on oltava vahva, mutta meillä on myös paljon hyviä hyökkääviä pelaajia. Tässä joukkueessa on henkeä samalla mitalla kuin taitoakin.