Bobby Orr määritteli pakin roolin uudelleen

NHL.com/fi listaa menneiden kausien parhaat hetket ja joukkueet, nykyiset ja kaikkien aikojen parhaat pelaajat sekä parhaat päävalmentajat, GM:t ja suomalaispelaajat. Kautta 2018-19 odotellessa kurkistetaan myös hieman tulevaan. Tänään ovat vuorossa kautta aikojen parhaat puolustajat.

1. Bobby Orr: Orr on yksi niistä pelaajista, joiden kohdalla voidaan hämmästellä, että mihin hän olisikaan yltänyt terveenä pysyessään. Orrin ura päättyi 31-vuotiaana polvivaivoihin, mutta siihenkin mennessä hän pelasi loistavan uran.
Orr ei ainoastaan voittanut mestaruuksia, palkintoja ja pörssejä, vaan uudisti koko jääkiekon. Hän nosti hyökkäävät puolustajat arvoonsa. Orr pystyi pitämään kiekkoa minuuttikaupalla ja luistelemaan ympäri kenttää - jopa alivoimalla.
Moni puolustaja on sitä yrittänyt, mutta ainoastaan Orr on puolustajana voittanut NHL:n pistepörssin. Pisteitä tuli uran aikana puolustajalle uskomaton määrä, 1,39 ottelua kohden.

2. Nicklas Lidström:Nimi Lidström tuo suomalaisille mieleen katkeria muistoja. Hän on se pelaaja, joka teki ratkaisevan osuman suomalaisten verkkoon Torinon olympiafinaalissa 2006.
Lidström loisti maajoukkueessa, mutta varsinkin seurajoukkueessaan Detroit Red Wingsissä, jossa hän pelasi koko NHL-uransa.
Yksikään pelaaja ei ole täydellinen, mutta Lidström oli lähellä sitä. Hän ei juuri koskaan tehnyt räikeitä virheitä.
Lidström säilyi vastuuseen nähden hämmästyttävän terveenä. Hän osasi liikkua niin älykkäästi, etteivät vastustajat juuri päässeet yllättämään häntä.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
3. Ray Bourque:Lähes joka kevät pudotuspeleissä putkahtaa pelaaja, jolle kaikki soisivat Stanley Cupin. Vuonna 2001 se pelaaja oli Bourque.
Viisi kertaa NHL:n parhaaksi puolustajaksi valittu Bourque oli varsinainen valmentajan unelmapelaaja. Häntä oli vaikea horjuttaa kamppailutilanteissa. Kiekko ja luistin liikkuivat sulavasti.
Bourquen voisi valita All Stars -otteluiden kestomannekiiniksi, sillä hän osallistui tähdistöpeliin 19 kertaa.
Bourque osasi puolustaa, mutta tehojakin tuli. Hän teki 1 612 ottelussa 1 579 pistettä, mikä oikeuttaa edelleen kautta aikojen puolustajien pistepörssin ykköstilaan.

4. Doug Harvey:Harveya on sanottu oman aikansa Lidströmiksi. Se on hieno kunnia, kuten sekin, että hän on saanut kuvansa kanadalaiseen postimerkkiin.
Harvey oli monipuolinen pakki, joka voitti parhaan puolustajan palkinnon Norris Trophyn seitsemän kertaa. Stanley Cupeja hän voitti Montreal Canadiensissa kuusi.
Harvey teki NHL:ssä 1 113 ottelussa 540 tehopistettä.
5. Larry Robinson: Jos olet joukkueen ykköspakki ja johdatat tiimin 20 kautta peräkkäin pudotuspeleihin, sinussa on jotain erityistä. Robinson ja Lidström ovat molemmat tehneet sen.
Robinson pelasi valtaosan urastaan Montrealissa, jossa hän pääsi juhlimaan Stanley Cupia kuusi kertaa.
Tehotilasto on suorastaan hämmentävän hyvä, 730 plussalla. Entä miten kauden 1976-77 lukema? Robinsonin teholukema oli +120.
Robinson oli kuin entisaikojen Victor Hedman. Isokokoinen pakki liikkui erinomaisesti.
Lisää aiheesta: [Hedman ja Karlsson jättivät muut varjoonsa]
6. Denis Potvin: Potvin nousi esille New York Islandersin 1980-luvun dynastian aikana. Hän loisti pakistossa, kun Islanders voitti neljä Stanley Cupia.
Potvin ylitti ensimmäisenä pakkina tuhannen pisteen rajan. Norris Trophyn hän pokkasi kolmesti.
Eikä Potvin unohtanut fyysistä peliä: uran jäähysaldoksi jäi 1 356 minuuttia.

7. Paul Coffey: Jos tehtäisiin lista jäällä parhaiten liukuneista pakeista, Coffey olisi aivan kärjessä. Hänen luistelunsa oli todella vaivattoman näköistä. Aivan kuin Coffey ei olisi joutunut potkimaan lainkaan. Coffey käytti hieman liian pieniä luistimia, jotta tuntuma jäähän olisi ollut mahdollisimman hyvä.
Coffey järjesteli peliä lyhyellä mailallaan tehokkaasti. Hän ohitti pari vastustajaa ja antoi sen jälkeen tyylikkään syötön omille.
Coffey oli yksi Edmonton Oilersin dynastian kulmakivistä. Hän on pakkien kautta aikojen pistepörssissä toisena 1 531 pisteellä. Coffey voitti Norris Trophyn kolme kertaa.

8. Chris Chelios:Chelios on yksi kestävimpiä ja sitkeimpiä huippupelaajia koskaan. Hän sinnitteli ammattilaisena 48-vuotiaaksi saakka.
Chelioksen voitonhimo oli jotain käsittämätöntä. Hän piiskasi rajusti omiaan parempaan suoritukseen. Vastustajille Chelios oli armoton.
Chelios pystyi mukautumaan hämmästyttävän hyvin peliin, vaikka hänen uransa aikana peli nopeutui paljon. Hän ei ollut yksipuolinen runnoja, vaan piiloälykäs pelaaja.
9. Brian Leetch: Jos Coffey oli loistava liukuja luistimilla, niin oli Leetchkin. Hän eteni huomaamattomasti vastustajan maalille ja teki ovelia "vettä korvasta" -harhautuksia.
Leetch ei ollut aina paras luutija oman maalin edessä, mutta kun hän sai kiekon, alkoi tapahtua.
Leetch pokkasi Norris Trophyn 1992 ja 1997. Hän oli yksi New York Rangersin vuoden 1994 mestaruusjoukkueen johtohahmoja.

10. Erik Karlsson:Jokereiden kannattajat saivat nähdä työsulkukaudella 2012-13 jotain poikkeuksellista. Karlssonin taito oli liigatasolla jotain uskomatonta.
Hän pystyy dominoimaan pelejä NHL-tasollakin. Jalkavamma ja siitä toipuminen ovat kiusanneet Karlssonia yli vuoden, mutta siitä huolimatta hänen taitonsa ovat tallella.
Karlsson on kiekollinen virtuoosi, joka on pelipäälle sattuessaan tehokas oman maalin suojelijakin. Hän on usein blokkitilastojen kärjessä.

Kunniamaininnat: Scott Stevens, Brad Park, Larry Murphy, Red Kelly, Pierre Pilote, Börje Salming, Scott Niedermayer, Al MacInnis, Tim Horton, Chris Pronger, Eddie Shore, Rob Blake