Näkökulmavääntö: Seurat ottavat mallia toisistaan

NHL.com/fi:n asiantuntijat keskustelevat taalakaukaloiden ajankohtaisimmista aiheista lauantaisin koko kauden 2019-20 ajan. Tänään raati pohtii matkimista. Kuinka paljon NHL-valmentajat ottavat mallia kollegoistaan ja kuka on sopiva esikuva?

Kun yksi NHL-joukkue kehittää voittamisen kaavan, muut seuraavat perässä ja kopioivat parhaansa mukaan kokoonpanon, jonka pelityylillä on saavutettu jotain suurta. Kuten Stanley Cup -mestaruus.
Yksi haluaa vahvaa viisikkopeliä, toinen loistavia yksilöitä. Kolmas molemmat. Tarjolla on vahvoja mallijoukkueita, ja erityisesti viime ja toissavuoden mestarit St. Louis Blues ja Washington Capitals tuntuvat olevan mittatikkuna muille. Omaa osaamistaan ja tekemistään voi verrata niihin ja hivuttaa itseään lähemmäksi päätyyn asti menneitä joukkueita.
Lisää aiheesta: [Senators ei suostu jäämään heittopussiksi]
Kolmas mieluusti kopioitava joukkue on viime vuosina runkosarjaa hallinnut Tampa Bay Lightning. Pudotuspeleissä menestys on toistaiseksi kiertänyt sen kaukaa, mutta kaikki eväät mestaruutta varten ovat olemassa. Vai mitä sanoo raati?
Valtteri Tahkola:
"Copycat League" on mielenkiintoinen termi, mutta toisaalta se on nykypäivänä varsin ajankohtainen. Valmentajat seuraavat toisiaan tarkasti ja hyödyntävät muiden parhaita niksejä pelillisissä asioissa. Samaa tapahtuu NHL:n ulkopuolella muissakin isoissa sarjoissa. Menestyjät otetaan tarkan suurennuslasin alle. Miksi keksiä pyörää uudestaan, kun voit katsoa kaverilta mallia?
Mitä joukkueita NHL:ssä tällä hetkellä käytetään mittatikkuna tai kenen pelityyliä apinoidaan? Mikä on se joukkue, jonka kaikki haluavat päihittää?
Tämä on kyllä todella mielenkiintoinen aihe. Itse ihailen Tampa Bay Lightningin pelitapaa ja veikkaan, että niin tekee myös moni joukkue taalaliigassa. Vaikka Tampan kausi on alkanut hieman yskähdellen, uskon vahvasti, että Jon Cooperin poppoo tulee vielä.

Cooperin ja Tampan jääkiekko yhdistelee minusta taitavasti eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista lätkää. Joukkue pyrkii hallitsemaan pelin virtausta kiekkokontrollin avulla. Monipuolisesta valikoimasta löytyy hyviä vaihtoehtoja keskialueen tukahduttavasta puolustuksesta aggressiivisempaan ohjauspeliin.
Tampan pelaaminen on parhaimmillaan ilmiömäisen kaunista. Kiekollisesti taitava joukkue pystyy pelitapansa ansiosta luomaan isoja vauhtieroja keskialueella, ja sitä kautta Tampan hyökkäyspelaaminen on usein melkoista rumputulta.
Viime keväänä Cooperin nipun pasmat menivät melkoisen sekaisin, kun Columbus Blue Jackets heitti keskialueen tukkoon. On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla ja mitkä joukkueet tällä kaudella menestyvät.
Tampa huudettu, mitä sanoo Simo? Kuka määrää tällä kaudella?
Simo Järvinen:
Lightning kieltämättä on tällä hetkellä ryhmä, joka edustaa paljon sitä, mitä NHL on tänä päivänä. Mutta nostaisin tähän Washington Capitalsin, joka on itselleni ollut yksi alkukauden vakuuttavimmista suorittajista.
Aleksandr Ovetshkinin kipparoimasta ryhmästä löytyy taitoa ja nopeutta, mutta sen fyysisyys ja koko tuppaavat usein jäämään turhan vähälle huomiolle, varsinkin kevään ratkaisupelejä pelattaessa. Jääkiekko on Pohjois-Amerikassa nopeaa, mutta ennen kaikkea kamppailuvoimaista, ja Capitals on näihin raameihin asetettuna jopa hieman Lightningia edellä.

Moni odotti Barry Trotzin lähdön jälkeen, että pääkaupunkilaisten menestysikkuna alkaisi hiljalleen sulkeutua. Mutta mitä vielä. Nykyisellä käskyttäjällä Todd Reirdenillä ei ole mennyt sormi suuhun joukkueen supertähtien kanssa, sillä taalaliigassa vielä kokematon yhdysvaltalaisluotsi on onnistunut pitämään kiinni seuran pelillisistä arvoista.
Ja mitä tulee playoffeissa pelaamiseen, kukaan ei halua kohdata Capitalsia avauskierroksella. Ovetshkin ja kumppanit kun tietävät, kuinka polku rakennetaan päätyyn asti. Allekirjoitan Valtterin mainitsemat ylistyssanat Tampan kauniilta näyttävästä pelaamisesta, mutta iso ja ilkeä Capitals saa aktiivisella taklauspelillään näpertelyyn sortuvat vastustajat monesti varpailleen. Lopun hoitavat sitten Jevgeni Kuznetsovin tyyliset taiturimaiset yksilöt.
Reirdenin miehistö on omissa papereissani ehdottomasti yksi tämän kauden varteenotettavimmista mestariehdokkaista.
St. Louis Blues näytti viime keväänä, ettei puolustamisen merkitystä sovi unohtaa pelinopeuden kasvaessa. Vaikka nuottipaidat jäävätkin luistelunopeudessa Lightningin taakse, niin ainakin puolustamisen mallia monen muun joukkueen on syytä ottaa heistä.
Toni Rajamäki:
Ensimmäisiin puheenvuoroihin on helppo yhtyä. Lightning ja Capitals ovat joukkueita, joita katsotaan monissa seuroissa ylöspäin.
Oman fiilikseni pohjalta sanoisin, että melko monessa seurassa on yhä paremmin ymmärretty joukkuepelin merkitys. Mitä yhdessä puolustaminen ja hyökkääminen vaativat, miten yksilöiden täytyy liikkua jäällä, miten kenttätasapaino saadaan kuntoon ja niin edelleen.
Uskon, että tässä asiassa viime kauden finalistien eli St. Louis Bluesin ja Boston Bruinsin merkitys on suuri. Heistä on ollut helppo ottaa mallia. Etenkin Bluesista, joka osoitti, että vahvalla viisikkopelillä voidaan painella tappiin asti. Joukkueessa ei ollut nopeimpia puolustajia tai taitavimpia hyökkääjiä, mutta viisikot pysyivät tiiviinä, jolloin puolustaminen ja hyökkääminen olivat mallikasta.

Tällä kaudella olemme nähneet monelta joukkueelta vahvaa viisikkopeliä. Se vaatii etenkin sitä, että joukkueen jokainen pelaaja on sisäistänyt taktiikan ja on valmis antamaan kaikkensa jäällä. Yksi hyvä esimerkki on Arizona Coyotes, joka on parhaimmillaan esittänyt todella tyylikästä joukkuepeliä. Joukkueen viime tiistain ottelu Bluesia vastaan oli siitä hyvä esimerkki. Kojootit tekivät ansiokkaasti töitä viisikkoina, ja joukkueen molemmat maalit syntyivät vahvan viisikkopelin johdosta.
Coyotes tuskin nostelee kannua tällä kaudella, mutta ehkä mestariksi nousee jokin yllättäjä? Aivan kuten viime kaudella. Näiden suursuosikkien lisäksi esiin voi nostaa muun muassa Colorado Avalanchen ja Dallas Starsin. Molemmat ovat osoittaneet, että joukkuepeli on parhaimmillaan mallikasta, ja molemmista joukkueista löytyy paljon yksilötaitoa. Mestaruuden voittaminen kuitenkin vaatii myös vahvoja yksilöitä, ja siksi Coyotesin aika ei ole ainakaan vielä.
Petteri Ikonen:
Capitalsin ja Lightningin menestys viime kausien runkosarjassa ei ole ollut sattumaa, vaan tulos pitkään jatkuneesta korkealaatuisesta työstä ja joukkueen pelaajasukupolven oikeaikäisyydestä. Capitals sai palkintonsa jo toissa keväänä Stanley Cupin muodossa, mutta Lightningin nykyinen poppoo vielä tavoittelee omaansa. Viime kauden runkosarja oli erittäin lupaava ja tuloksekas, mutta matka katkesi jo avauskierroksella pudotuspeleissä. Jon Cooper ei löytänyt keinoja Blue Jacketsin pysäyttämiseen eikä väärille raiteille lähteneen oman joukkueensa junan kääntämiseen. Jotain Cooperin työkalupakista siis puuttuu.
Ongelmat ovat jatkuneet tämän kauden runkosarjassa, kun Lightningin startti oli nihkeä. Nyt joukkue on matkalla oikeaan suuntaan, sinne missä Capitals on ollut koko ajan. Capitalsissa meno jatkui hienona sen jälkeenkin, kun Barry Trotz vaihtui Todd Reirdeniin mestaruuskauden jälkeen. Vaihdos oli hallittu, ja valmentajaksi pestattiin tuttu mies. Trotz puolestaan todisti taas kykynsä, kun hän luotsasi Islandersin pelaamaan komean kauden.

Nostaisin esiin myös Bluesin, joka edellä kirjoittaneiden sanoin ei ollut nimekkäin joukkue viime kaudella, mutta oli todella joukkue sanan varsinaisessa merkityksessä. Tässä hengenluomisessa päävalmentaja Craig Berubella oli valtava rooli. Sitoutunut ja hyvähenkinen ryhmä selvitti syksyn vaikeudet, ja loppu oli mitä komeinta NHL-historiaa. Monien liian vaikeisiin kiemuroihin sortuvien joukkueiden pitäisi ottaa mallia Bluesista ja pelkistää peliään. Vahvat yksilöt nousevat esiin myös tiukan viisikkopelin nimiin vannovissa joukkueissa, mutta kokonaisuus ei kaadu, vaikka muutama kärkiyksilö epäonnistuisikin välillä.
Väkisin herää villi ajatus. Millaista jälkeä Blues saisi aikaan, jos sillä olisi riveissään Leon Draisaitlin ja Connor McDavidin kaltainen tähtipari, joka hinaa heikkoa Oilersia kahdestaan eteenpäin? Kaksikko saisi tehdä taikatemppujaan, ja alapuolella olisi varmasti kolme omaa kenttäpelaajaa hoitamassa kokonaisuuden tasapainon. Toisaalta Blues on todistanut, että se pärjää ilman tähtiä. Peli on kulkenut loistavasti Vladimir Tarasenkon loukkaantumisen jälkeen, ja tuntuu, että mikään ei hetkauta joukkuetta tälläkään kaudella.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Jussi Lehmola:
Minä siirrän pelikirjat sivuun ja laitan GM:n hatun päähäni. Joukkueen rakentamisessakin on malleja, joita kopioidaan.
Detroit Red Wings voitti vuonna 2002 Stanley Cup -mestaruuden niin syvällä joukkueella, että Luc Robitaillen kaltainen legenda sai pudotuspeleissä vain nelosketjun minuutteja. Tuolloin shekkivihko oli tärkeä tekijä joukkueen rakentamisessa.
Meininki on ollut toisenlaista palkkakaton aikana. Kaudesta 2005-06 lähtien menestyneimmät seurat ovat olleet Chicago Blackhawks ja Pittsburgh Penguins, jotka ovat nostaneet lordi Stanleyn maljaa kolme kertaa.
Dale Tallon oli Chicagon GM juuri ennen mestaruusvuosia, eli hänellä on iso ansio joukkueen rakentamisesta. Nyt Tallon on kasaamassa samanlaista ryhmää Florida Panthersissa.
- En halua verrata (Jonathan) Toewsin ja (Patrick) Kanen kaltaisia pelaajia meidän pelaajiimme, mutta meillä on samankaltaisuuksia (Chicagon kanssa). Meillä on paljon samankaltaisuuksia. Näen samanlaisen joukkueen läpi kokoonpanon, Tallon sanoi tämän kauden kynnyksellä.

Jotkut ovat sanoneet, että nykyään tarvitaan tietty runko (kaksi sentteriä, tähtilaituri, ykköspakki, tukea antava kakkospakki sekä maalivahti) ja siihen päälle palkkakaton alle mahtuvat muut pelaajat. Ainakin toissa kauden mestari Washington Capitals menee aika hyvin tuohon formaattiin (Nicklas Bäckström, Jevgeni Kuznetsov, Aleksandr Ovetshkin, John Carlson, Matt Niskanen ja Braden Holtby). Ja pelaajat tietenkin ovat mielellään omia varauksia, kuten viisi noista kuudesta Capitals-pelaajasta on.
Vegas Golden Knights hävisi Washingtonille Stanley Cup -finaaleissa vuonna 2018. Nykyinen Golden Knights on enemmän Capitalsin näköinen.
- Vegas on tehnyt loistavaa työtä. He ovat lisänneet yhden kerroksen joukkueeseensa. Kun löimme heidät, niin olimme hieman syvempi joukkue, varsinkin hyökkäyspäässä. He ovat sen jälkeen hankkineet (Mark) Stonen, (Max) Paciorettyn ja Paul Stastnyn, joten heillä on kokonaan uusi kerros hyökkäystä, Capitalsin GM Brian MacLellan näki.
Muodit taitavat mennä aina menestyksen mukaan, esimerkiksi Los Angeles Kingsin "painavasta" jääkiekosta Pittsburghin taitopeliin. Mutta NHL:ssä on yksi mies, joka voi aloittaa matkimisen täysin puhtaalta pöydältä.
Hän on tietenkin Seattlen GM Ron Francis.
- Ei ihan joka päivä saa rakentaa jotain alusta lähtien, varsinkaan ammattilaisurheilussa. On vain tyhjä kangas. On tilaisuus rakentaa ja luoda oma kulttuuri, Francis intoili.