Lisäsiipi maalivahtitehtaaseen!

CALGARY - Suomen veskarituotantoa on pitkään hämmästelty lajipiireissä suu auki. Miten 5,5 miljoonan maasta voi tulla niin monta huippumaalivahtia korkeimmalle tasolle?
Miikka Kiprusoff, Pekka Rinne ja Tuukka Rask ovat saavuttaneet tähtikategorian. Heidän lisäkseen Kari Lehtonen, Niklas Bäckström, Antti Niemi ja Antero Niittymäki ovat pelanneet NHL:ssä yli 200 ottelua.

Kaikkiaan NHL:ssä on pelannut 30 suomalaista maalivahtia, mikä on komea lukema.
Kilpailu kuitenkin kovenee koko ajan ja suomalaisetkin joutuvat kamppailemaan paikoista kiivaammin kuin koskaan.
Viime kaudella NHL:ssä pelasi yksitoista suomalaista maalivahtia, tällä kaudella liigassa on nähty kuusi suomalaista.
Viime kauden maalivahdeista Niklas Bäckström ja Joni Ortio siirtyivät Eurooppaan, polveaan paranteleva Karri Rämö etsii pelipaikkaa ja viime kaudella yhden ottelun pelannut Christopher Gibson pelaa New York Islandersin farmissa.
Columbuksen Joonas Korpisalo saanee vielä tällä kaudella pelejä alle, mutta toistaiseksi hän on loukkaantuneiden reservissä parantelemassa nivusiaan.

Suomen maalivahtiosaston kärjellä on pelivuosia enemmän takanaan kuin edessään. Pekka Rinteellä ja Antti Niemellä on ikää 33 vuotta, Kari Lehtonen on 32-vuotias. Kärkiveskareista pisimpään huipulla pysynee nyt 29-vuotias Tuukka Rask.
Juuse Saros, 21, pääsi viikolla pelaamaan yhden ottelun Nashvillen sairasteluaallon takia, mutta hän torjuu vielä tällä kaudella lähinnä farmijoukkueessa Milwaukeessa. Antti Raannalle, 27, on lupailtu enemmän peliaikaa New York Rangersissa, mutta hän on selkeästi Henrik Lundqvistin kakkosmies.
Pitäisikö tilanteesta huolestua?
Ylireagointeihin ei ole tarvetta, mutta on selvää, että suomalaiset veskarit joutuvat taistelemaan entistä kovemmin päästäkseen kirkkaisiin valoihin.
Suomi-Ruotsi-maaottelu
Ruotsalaisvahtien määrä viime kaudella oli 11, sama kuin suomalaisten, ja tälläkin kaudella suomalais- ja ruotsalaisvahteja on nähty liigassa yhtä monta, eli kuusi. Carolina Hurricanesin Eddie Läck on tietoinen tilanteesta.
- Teillä (Suomella) on kuitenkin enemmän ykkösmaalivahteja kuin meillä (Ruotsilla), Läck muistuttaa.
Hän on oikeassa, sillä Lundqvist on ruotsalaismaalivahdeista ainoa, jota voidaan pitää selkeänä ykkösenä.
Ruotsin nousu veskaririntamalla ei ole sattumaa. Läck, 28, muistelee, että Ruotsin jääkiekkoliitto aloitti maalivahtiprojektin, kun hän oli 13-vuotias.
- Sitä ennen maalivahdit olivat vain osa joukkueen harjoituksia, eikä heille ollut juurikaan omia harjoitteita. Sittemmin Ruotsiin on tullut paljon hyviä maalivahtivalmentajia, Läck kertoo.
Tason laajentumisesta maailmalla kertoo jotain sekin, että suuren ja mahtavan Toronto Maple Leafsin ykkösmaalivahti on Ruotsin kautta maailmalle lähtenyt tanskalainen Frederik Andersen, 27, joka siirtyi täksi kaudeksi Torontoon Anaheim Ducksista.
- Hauskaa, että hyviä maalivahteja tulee joka puolelta maailmaa. Se kuitenkin vaikeuttaa työn saamista, sillä NHL:ssä on vain 60 paikkaa, Läck muistuttaa.
Dallas Starsin Euroopan kykyjenetsinnän vastaava Kari Takko pelasi itse NHL:ssä maalivahtina 142 ottelua. Ruotsin jääkiekko tuli miehelle tutuksi neljän kauden aikana HV71:ssä.

• Vielä 1990-luvun lopulla Ruotsissa oli liitossa yksi päätoiminen maalivahtivalmentaja, ja joitain osa-aikaisia. Maalivahteihin ei panostettu yhtään, ja se näkyi. Nyt suunta on muuttunut, Takko kertoo.
  Pitkä tie
  KHL-joukkue Ak Bars Kazanin maalivahtivalmentaja Ari Moisanen työskenteli neljä kautta Leijonien maalivahtivalmentajana. Hänenkin mielestään maalivahtivalmennus on parantunut kauttaaltaan maailmassa. Sen myötä kilpailu on koventunut.
  - Kokonaistilanteeseen suhteutettuna me tuotamme vielä aika hyvin maalivahteja, mutta sinne aivan kirkkaimpiin valoihin ei ole maalivahteja ihan viime aikoina tullut, Moisanen pohtii.
  Kokeneen veskarivalmentajan mielestä moni nuori maalivahti lähtee liian raakileena maailmalle. Hän mainitsee Buffalo Sabresin Anders Nilssonin, joka lähti yhden Kazan-vuoden jälkeen takaisin NHL:ään Edmonton Oilersin organisaatioon.
  - Mielestäni ei ollut mitään järkeä lähteä niin hätäisesti takaisin sinne kiertolaiseksi. Hän aloitti hyvin NHL:ssä, mutta pohja murtui nopeasti, koska sitä ei oltu rakennettu vielä vakaasti. Toinen vuosi Kazanissa olisi voinut tehdä hyvää.
  - Pohjois-Amerikkaan lähtevällä pitäisi olla ensin Saroksen ja Raannan tasoinen pohjatyö tehtynä. Toistaiseksi harjoittelun määrä ja laatu on parempaa Euroopassa. Tietysti mitään yhtä totuutta ei ole, vaan jokainen tapaus on erilainen, Moisanen pohtii.

Takko muistuttaa, että eräs Ruotsin nousuun vaikuttanut tekijä on ollut kookkaisiin maalivahteihin satsaaminen. Samaan todellisuuteen on herätty Suomessakin. Liiton päämaalivahtikouluttaja Olli-Pekka Äijälä on linjannut koon tärkeyttä maalivahtipelissä.
- Suomessa suosittiin pitkään pieniä kenttäpelaajia, mutta suunta muuttui. Nyt sama on näkyvissä maalivahdeissakin, Takko sanoo.
NHL-joukkueen kykyjenetsijänä hän tietää hyvin nykykiekon vaatimukset. Kun isot hyökkääjät ajavat maalille, maalivahdilla pitää olla kropassaan kokoa ja voimaa. Peittäminen on usein torjumista tärkeämpää, koska iso osa laukauksista tulee maskin takaa tai ohjauksista.
Jos maalivahti ei ehdi reagoida, on todennäköisempää, että kiekko osuu isokokoiseen maalivahtiin kuin pieneen maalivahtiin.
- Junioriputken alkupäässä ei saisi hukata isoja ja kankeita maalivahteja. Jos pelin ymmärrys on kunnossa ja geenit kohdallaan, liikkuvuus saadaan kyllä harjoittelulla kuntoon, Takko toteaa.
NHL-maalivahtien kansallisuudet 2016-17:
Kanada 23
USA 12
Ruotsi 6
Suomi 6
Venäjä 4
Tshekki 3
Slovakia 2
Saksa 2
Tanska 1
* Listassa vähintään yhden NHL-ottelun pelanneet maalivahdit tällä kaudell