St. Louis on tunnettu koko ajan nimenomaan fyysisenä joukkueena, joka väsyttää vastustajansa herkeämättömällä karvaamisella ja ahkeralla taklaamisella. Finaalien avaus todisti, että Bruins ei aio olla pelkkä matkustaja.
Juuri Krug oli yhden puhuttaneimman tilanteen takana. Hänen taklauksensa Robert Thomasiin löytyi takuulla monista ottelukoosteista ja muistutti nuottipaitoja karhujen ilkeydestä. Krug tuli hyökkäyssiniviivasta kohti rännikiekkoa, jota myös Thomas tavoitteli. Yhteentörmäys sai katsojan jos toisenkin pomppaamaan penkistään seisaalleen.
- Se oli yksi ottelun hienoista hetkistä. He ottivat komeasti yhteen. Torey tuli tilanteeseen kovalla voimalla ja ehkä vanhan liiton tyyliin, mutta ainakin minun mielestäni puhtaasti. Sellainen taklaus sytytti sekä yleisön että joukkueen, Bruinsin päävalmentaja Bruce Cassidy ihasteli.
- Torey on aina ollut fyysinen pelaaja, joka ei pelkää edes pudottaa hanskojaan. Aina niitä tilanteita ei vain satu kohdalle. Nyt sellainen tuli, ja hän hyödynsi sen tyylikkäästi.
Krug itse piti taklaamista yleisesti ottaen yhtenä ottelun kääntäneistä asioista. Ainakin se herätti Bruinsin vaihtopenkin.
- Ensimmäisessä erässä meiltä puuttui juurikin fyysisyyttä. Toisessa pelasimme raskaammalla tyylillä. Otimme sen tyylin, jolla he pelaavat, ja käytimme sitä heitä vastaan. Pidän sitä tämän sarjan kannalta erittäin tärkeänä. Kovaotteinen, fyysinen pelaaminen pitää heidät aisoissa, Krug takasi tiistaina.
Lisää aiheesta: [Bruins heräsi myöhässä\]
Puolustaja muistutti, ettei mikään pelitapa ole toistaiseksi ollut Bostonille ylitsepääsemätön tilanne. Finaaleja aiemminkin nähnyt joukkue on pystynyt sopeutumaan tilanteeseen kuin tilanteeseen tämänkin kevään aikana.
Toronto Maple Leafsin kanssa Boston pelasi kovatempoisen sarjan, jossa mentiin vauhdikkaasti päädystä päätyyn. Columbus Blue Jackets yritti horjuttaa Bruinsia fyysisyydellä, ja Itäisen konferenssin finaaleissa Carolina Hurricanes kokeili näiden kahden lähestymistavan yhdistelmää.
Kaikilla kerroilla voittaja oli kuitenkin sama.
Bruinsin leiristä vakuuteltiin, että kaikenlainen jääkiekko kelpaa nytkin.
- Vastustajan fyysistä peliä ei voi vain jäädä katselemaan sivusta. En tiedä, olemmeko välttämättä heitä fyysisempiä, se ei niinkään ole suunnitelmanamme. Enemmänkin pitää vastata siihen, mitä he yrittävät, eli katsoa heitä silmästä silmään ja pystyä vastaamaan silloin kun meillä on mahdollisuus koetella heitä. Siinä onnistuimme jo maanantaina, totesi entisen seuransa kohdannut hyökkääjä David Backes.
Backes, 35, kuuluu Bruinsin kapteenistoon, eikä suotta. Yhtenä joukkueen kokeneimmista pelaajista hän on pukukopin johtohahmoja. Niitä, jotka takuulla pitävät kaikkien jalat sopivalla tavalla maassa ja varmistavat riittävän vaatimustason.
Siihen nähden ei ollut lainkaan yllättävää, että Backes löysi heti myös asioita, joita Boston voisi tehdä vieläkin paremmin sarjan jatkuessa keskiviikkona.
[Lue ottelusarjan BOS-STL kaikki jutut täältä]
- Minusta parannettavaa todellakin jää. Pitäisi laukoa enemmän silloin kun siihen on tilaisuus, ja samaan aikaan saada ruuhkaa maalin eteen. Meillä oli kyllä aika paljon laukauksia maalia kohti, mutta pystymme parempaan ja sitä kautta laittamaan heidät ongelmiin, Backes sanoi.
Resepti on yksinkertainen, mutta kun Stanley Cup on kolmen voiton päässä, yksinkertainen on yleensä kaunista. Boston tiedostaa Bluesin nousseen ties minkälaisista tilanteista aiemminkin, joten turhaan tyytyväisyyteen ei ole varaa.
