Trotz vei Stanley Cupin juurilleen Manitobaan

DAUPHIN, Manitoba -- Barry Trotz vietti tällä viikolla kaksi iltaa vanhempiensa takapihan huvimajassa raapustaen nimikirjoituksiaan valokuviin, joissa hän kohotteli Stanley Cup -pokaalia käsivarsilleen Washington Capitalsin päävalmentajana.
Trotzin serkku Mark Odutin mukaan kuvia oli varmaan parituhatta. Barryn isä Ernie Trotz kertoi, että pojan käsi oli kipeänä nimmariurakasta. Mutta mestarivalmentajalla oli omat syynsä ryhtyä moiseen ponnistukseen. Manitoban Dauphin merkitsee hänelle paljon, ja hän puolestaan merkitsee paljon tuolle paikkakunnalle.

• Mietin, miten varmistaisimme sen, että kaikki halukkaat pääsisivät näkemään pokaalin, Trotz kertoi.
  Trotz halusi viettää oman päivänsä Stanley Cupin kanssa Dauphinissa, 8 500 asukkaan pikkukaupungissa noin neljän tunnin ajomatkan päässä Winnipegistä luoteeseen. Trotz syntyi Winnipegissä, mutta perhe muutti Dauphiniin isän työn perässä, kun Barry oli viisivuotias.
  Juuri siellä Barry aloitti luistelun ulkojäillä ja pelasi myöhemmin Dauphin Minor Hockey Associationissa. Viimeisellä juniorikaudellaan hän oli Dauphin Kingsin kapteeni ja johdatti joukkueensa Manitoba Junior Hockey Leaguen mestariksi. He voittivat myös MJHL:n ja Saskatchewan Junior Hockey Leaguen joukkueiden välisen Avanet Cupin kaudella 1982-83.

Dauphinissa hän otti myös ensi askeleensa päävalmentajana. Kaudella 1985-86 Trotz otti Kingsin vetovastuun vain 23-vuotiaana ja sai siitä palkkaa 1 000 dollaria kuukaudessa. Hän asui yhä vanhempiensa luona ja myi sivutyönään vaatteita. Nyt hän on New York Islandersin päävalmentaja, Stanley Cup -voittaja, NHL:n vuoden valmentajalle annettavan Jack Adams Awardin voittaja ja NHL-valmentajien kaikkien aikojen voittotilaston viides (762).
- Eihän se käy oikein mitenkään järkeen, Trotz lohkaisi.
Trotzin perhe ja ystävät asuvat yhä Dauphinissa. Hänen isänsä kävelee yhä otteluihin paikalliseen jäähalliin ja myy siellä arpoja. Samaa hän teki jo silloin kun hänen poikansa pelasi ja valmensi Dauphin Kingsissä.
- Tämä on minun kotini. Täällä minä opin rakastamaan jääkiekkoa, ja täällä minä vietin lapsuuteni sekä nuoruuteni. Dauphin on kehittynyt vuosien varrella ja mennyt oikeaan suuntaan, kadottamatta kuitenkaan niitä pieniä ihastuttavia pikkukaupungin piirteitä, jotka ovat valitettavan monesta paikasta jo nykyään kadonneet. Täällä eletään tasapainoista elämää, Trotz totesi.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Ollaanko Dauphinissa sitten ylpeitä kaupungin omasta pojasta?
Trotzin kotikatu oli Fifth Avenue Southeast, jonka kaupunki sittemmin nimesi Barry Trotz Wayksi. Hänen vanhempansa asuvat yhä samalla kadulla.
- Ei se unohdu. Näen sen aina, kun tulen kotiin, Barryn isä naurahti poikansa mukaan nimetystä kadusta.
Paikallisessa urheiluliikkeessä on telineellinen Islandersin paitoja, ja niiden yllä on Capitalsin mestaruusviiri.
- Meillä oli paljon Washington Capitalsin fanituotteita, mutta ne on jo kaikki myyty, selvitti kaupan myyjä Kylie Talbot.
Keskiviikkona Trotz kävi näyttämässä Stanley Cup -pokaalia ensin erityisapua tarvitseville, vanhuksille sekä sairaalapotilaille, ja sen jälkeen oli vuorossa paraati Dauphinin pääkadulla. Ihmiset olivat rustanneet Trotzille kiitoskylttejä, joita he heiluttelivat ilmassa. Ja koska Dauphinissa pidetään vuosittain myös National Ukrainian Festival, Trotzia saattelivat ratsastavat kasakat.

Paraati päättyi paikalliselle jäähallille Credit Union Placelle, joka rakennettiin Trotzin vanhan kotiareenan paikalle ja avattiin vuonna 2006. Pormestari Allen Dowhan julisti päivän Barry Trotz Dayksi ja ojensi Trotzille suurikokoisen 2 000 dollarin sekin.
Dowhan oli lyönyt Stanley Cup -finaalien lopputuloksesta vetoa Prince Edward Islandilla sijaitsevan Summerlandin pormestari Bill Martinin kanssa. Vegas Golden Knightsin päävalmentaja Gerard Gallant on kotoisin Summerlandista.
Martin joutui pulittamaan tappiostaan reilut 45 kiloa hummeria, jotka myytiin Dauphin Rotary Clubilla loppuun kolmessa tunnissa.
Hummereista saadut sekä keskiviikkona eri tempauksilla kerätyt rahat lasketaan yhteen, ja Trotz on luvannut vielä tuplata summan omasta pussistaan 75 000 dollariin saakka. Hän päättää sen jälkeen, mitä paikallisia kohteita noilla varoilla avustetaan.
- Näytämme esimerkkiä nuorille siitä, miten tehdään hyvää eikä unohdeta omia juuria. Minä todellakin arvostan tätä. Barry on aito ja reilu kaveri, Dowhan sanoi.

Trotzilla oli neljä tuntia aikaa esitellä pokaalia kaupunkilaisille. Jono ulottui jäähallin kaukalon keskeltä ulos ja hallin ympäri käytännössä koko ajan. Juuri siksi Trotz olikin kirjoittanut nimmareitaan valokuviin jo etukäteen.
Sen sijaan että hän olisi tuhlannut aikaansa jäähallilla nimmareiden kirjoittamiseen, hän pystyi pitämään jonon liikkeellä ja tapaamaan mahdollisimman monta ihmistä. Hän tervehti kaupunkilaisia kädestä pitäen ja kehotti heitä halaamaan pokaalia. Välillä mestarivalmentaja hyppäsi mukaan valokuviin. Ja kaikki saivat vielä nimmarilla varustetun kuvan muistoksi.
Kun aika loppui, hallin pihalla oli vielä jonottajia. Trotz nappasi pokaalin ja vei sen jonossa seisovien ihmisten luo. Hän käveli hitaasti, piteli kannua päänsä yläpuolella ja antoi ihmisten koskettaa sitä. Odut käveli hänen takanaan ja jakeli viimeisiä valokuvia.
- Tuntuu tosi hyvältä. Saan virtaa tällaisista jutuista. Näitte minut tuolla. Pääsin loppua kohden vain parempaan vauhtiin. Tässä kaupungissa on sellaista positiivista energiaa, joka tarttuu ihmisiin, Trotz sanoi.