Tortorella saapui Tampaan kauden 2000-01 puolivälissä. Hän voitti jäljellä olevista 43 ottelusta 12, mutta joukkue oli vajonnut jo niin syvälle, ettei sillä ollut enää mitään mahdollisuutta nousta pudotuspeleihin. Seuraavalla kaudella Tampa oli jo kolmas Southeast-divisioonassa ja saavutti 60 pisteen rajan ensimmäisen kerran sitten kauden 1996-97, mutta pudotuspelit jäivät vielä haaveeksi.
Tampa eteni määrätietoisesti kohti päämääräänsä eli Stanley Cupin voittoa. Kaudella 2002-03 joukkue oli Southeast-divisioonan ykkönen ja pääsi pudotuspeleissä toiselle kierrokselle asti. Seuraavalla kaudella tuli sitten jättipotti, ja Tampa juhli mestaruutta.
Mutta mestaruus ei tullut helpolla, sillä ärhäkkä ja vaativa Tortorella piiskasi pelaajiaan säälimättömästi joka päivä.
- Kaikki luulevat, että tappelin kaiken aikaan Vinnyn (Lecavalier) kanssa. Mutta taistelin Martyn (Martin St. Louis) kanssa joka jumalan päivä. Milloin otettiin yhteen hänen pelikäsityksestään, milloin hänen peliajastaan. Siinä samalla minusta tuli parempi valmentaja. Marty haastoi minut ja piti pintansa minua vastaan, Tortorella muisteli Tampa Bay Timesille.
Historia toisti itseään kauden 2015-16 alussa, kun Tortorella kutsuttiin Blue Jacketsin päävalmentajaksi Todd Richardsin tilalle. Joukkue oli hävinnyt seitsemän ensimmäistä otteluaan, ja seurajohto halusi muutoksia. Tortorellan valinta oli ehkä hieman arpapeliä, sillä Tampan vuosien jälkeen hänet muistettiin lähinnä siitä, ettei hän johtanut New York Rangersin tähtisikermää koskaan mestariksi asti, heitti Washington Capitalsin fania vesipullolla ja katkenneella mailalla sekä haukkui julkisesti niin pelaajiaan kuin toimittajia.
Vancouver Canucksin luotsina vietetty aika oli lähinnä katastrofi, jonka mieliinpainuvin tapaus oli se, kun Tortorella yritti erään ottelun erätauolla tunkeutua Calgary Flamesin pukukoppiin.