Kimen Kulma: Unohtumattomat ulkoilmapelit

Kimmo Timonen pelasi NHL-urallaan 1 108 runkosarjan ottelua. Luotettava ja arvostettu puolustaja valittiin viisi kertaa All Stars -otteluun, ja hän huipensi uransa Stanley Cupin voittoon Chicago Blackhawksissa vuonna 2015. NHL.com/FI julkaisee pari kertaa kuukaudessa Timosen ajatuksia Kimen Kulma -palstalla. Tällä kertaa hän muistelee NHL-urallaan pelaamiaan ulkoilmaotteluita.

Tulin Suomesta takaisin Philadelphiaan ja huomasin ilokseni, että New York Rangers ja Buffalo Sabres pelaavat uudenvuodenpäivänä Winter Classicissa. Ne ovat katsojan kannalta hienoja tapahtumia, ja luonnollisesti peli toi mieleen omatkin hyvät muistot ulkoilmapeleistä.
Ensimmäinen oli Philadelphia Flyersin paidassa vuonna 2010, jolloin Winter Classic pelattiin Bostonin Fenway Parkissa. Jo valmistautumisvaiheessa huomasi, miten isosta asiasta on kyse. HBO teki pelistä kunnon dokumentin, ja 6-7 hengen kuvausryhmä seurasi meitä kuukauden ajan.
Oli vähän erilaista, kun mikrofonit ja kamerat olivat mukana matkoilla, pukukopissa ja erätauoilla. Aika paljon nähtiin vaivaa yhden ottelun takia. Kuvausryhmä hoiti kuitenkin homman hienosti, ja he kysyivät pelaajilta, että saako heitä kuvata. Itse en ole edes sitä ohjelmaa nähnyt, mutta sitä on kehuttu paljon.
Ottelun lopputulos oli sikäli huono, että Bruinsin Marco Stürm teki 2-1-voittomaalin jatkoajalla. Muuten peli oli hyvä kokemus ja ottelu oli tasokasta kiekkoa. Ilmakin suosi, ennen peliä oli tullut vähän lunta, ja silloin oli mukava pikkupakkanen.
Toisen ulkoilmaotteluni pelasin vuonna 2012 Citizens Bank Parkissa New York Rangersia vastaan. Siinä ottelussa oli hienoa se, että se pelattiin kotiseudulla Phillyssä. Tulos oli taas meille huono, kun hävisimme 3-2, mutta sekin oli sinänsä otteluna hyvä. Ehkä suurin viehätys oli kuitenkin hävinnyt toisessa ottelussa, joten sikäli ensimmäinen Winter Classic jäi paremmin mieleen.

Saimme treenata pari päivää ennen tapahtumaa. Silloin mieleen tulivat omat junioriaikojen ulkoilmapelit Kuopiossa Kuopionlahden kentällä. Asuimme kentästä kilometrin päässä. Sinne tuli lähdettyä aina suoraan koulusta ja pelattua iltaan asti.
Kun kävimme Kuopiossa, kävelin tyttären kanssa siitä kentän ohi. Kerroin tyttärelle, että ei ollut väliä oliko mittarissa yksi aste plussaa tai miinusta 30 astetta. Äiti laittoi vähän vaseliinia naamaan paleltumisen estämiseksi, ja sitten lähdettiin pelaamaan.
Höntsääminen ulkona on todella tärkeää taitojen kehittämiseksi. Sieltä tulee niitä perustaitoja, luistelua ja laukomista. Se on kuin panisi rahaa pankkiin.
Kun kävelin kentän ohi, siellä ei ainakaan ollut silloin yhtään luistelijaa. Harmi homma, taitaa olla pelailu vähentynyt.
Philadelphiassa ei ulkojäitä ole, ja Samuelkin pääsi luistelemaan nuorempana vain jäähalleissa. Talon pihalla oli kyllä maali, johon ammuskeltiin.
Ulkoilmaottelu on ehditty järjestää jo monessa eri paikassa, mikä on hyvä homma lajin leviämiselle. Yleisöäkin on riittänyt tapahtumasta toiseen. Oli itse katsomassa vuosi sitten Pittsburgh Penguinsin ja Philadelphian ottelun. Tunnelma oli loistava.
Olisi hienoa nähdä, että Nashvillessä pelattaisiin joskus ulkoilmaottelu. Tietysti siellä on lämmintä talvellakin, mutta onhan Los Angelesissakin pelattu ulkoilmaottelu. Ja on Nashvillessäkin kylmempiä jaksoja. Siellä olisi varmasti kova meininki, ja porukkaa riittäisi.