Tehokkaaseen ketjuun tarvitaan myös työmies

Joukkue on osiensa summa, ja menestyvä joukkue tarvitsee parhaat mahdolliset osat eri rooleihin. Jääkiekossa joukkueiden välinen paremmuus mitataan maalimäärillä, mutta hyökkäysketjuihin tarvitaan armottomien maalintekijöiden lisäksi myös pelintekijöitä ja likaisen työn tekijöitä.
Parhaimmillaan kolmen ominaisuuksiltaan erilaisen pelaajan vahvuudet tukevat toisiaan, ja yhdessä kolmikko pystyy raatelemaan vastustajan puolustuksen hajalle.

Kilpailu on kuitenkin koventunut niin paljon, että nykyajan pelaajan täytyy olla hyvä kaikessa ja yhdellä erityisominaisuudella ei pärjää. On oltava nopea, taitava, kestävä ja älykäs. Listaa voisi jatkaa lähes loputtomiin.
Onko siis enää erityisiä roolipelaajia, jotka kuluttavat vastustajan tähtipelaajien energiavarastoja kovalla fyysisellä ja karvauspelaamisellaan tai kaivavat kaukalon nurkista kiekkoja oman joukkueen kiekollisille pelaajille?
Edmonton Oilersin Pat Maroon on vahvasti sitä mieltä, että hänen tapaiselleen työmiehelle on käyttöä Connor McDavidin ja Leon Draisaitlin rinnalla joukkueen tulosyksikössä. McDavid voitti viime kaudella NHL:n pistepörssin tehoilla 30+70=100 ja Draisaitl säesti pistein 29+48=77. Maroonin saldo oli 27+15=42, johon kuului joukko tärkeitä maaleja. Yhdysvaltalaisen kauteen kuului myös suuri määrä likaista työtä, jota ei tilastoida.
Maroon sai mahdollisuuden pelata kahden pistelingon kanssa ja iski samalla omat maali- ja piste-ennätyksensä.

• Ilman näitä kahta en olisi varmaan menestynyt kuten nyt menestyin, mutta joskus pitää antaa vähän tunnustusta itsellekin omista suorituksista. Nämä kaksi ovat suuria pelaajia, mutta minun on jatkettava samaan malliin heidän kanssaan, Maroon kertoi NHL.comin Louie Koracille.
  - (Päävalmentaja) Todd McLellanilla oli todella iso vaikutus tähän. Hän antoi minulle mahdollisuuden pelata heidän kanssaan, ja harjoitusleirillä minun täytyy jatkaa sitä mitä tein viime kaudellakin, Maroon mietiskeli.
  191-senttinen Maroon ei ole nykyajan NHL-jääkiekkoilijaksi poikkeuksellisen pitkä, mutta yli 100-kiloista jässikkää on vaikea siirtää pois vastustajan maalilta. Kookas pelaaja on arvokas mies myös kulmissa.
  - Tein oman osani olemalla iso ja vahva. Menin kovaa vastustajan maalille ja toivoin, että he löytävät minut syötöillään tai pääsisin heidän laukauksistaan syntyneisiin irtokiekkoihin.

Viime kaudella Oilers eteni Läntisen konferenssin välieriin, mutta Anaheim Ducks oli lopulta liian vahva vastustaja. Oilersin menestys oli edellisiin kausiin verrattuna kuitenkin niin hyvää, että toimivia osia ei kannata vaihtaa. Oikeiden osien löydyttyä seurauksena voi olla menestystä.
Oilersin historiasta löytyy jo yksi superketju, jossa osien summa merkitsi Stanley Cupia. Vuosien 1987 ja 1988 Stanley Cupit irtosivat pitkälti Wayne Gretzkyn, Jari Kurrin ja Esa Tikkasen muodostaman ykkösketjun ansiosta.
Ei sovi tietenkään unohtaa muiden ketjujen Mark Messieriä, Glenn Andersonia ja kumppaneita, mutta Finnish Sandwich -ketjussa roolit toteutuivat klassisella tavalla. Gretzky oli pelintekijä, Kurri maalintekijä ja Tikkanen työntekijä. Tikkanen teki tilaa kiekollisille ketjukavereilleen ja iski siinä sivussa itsekin tärkeitä maaleja.
Suomalaisia pelaajia ruotiessa Tikkasen tavoin täydellisenä ketjun kolmantena lenkkinä on nostettava esiin Jere Lehtinen, joka raivasi maajoukkueessa tilaa pelintekijä Saku Koivulle ja maalintekijä Teemu Selänteelle. NHL:ssä Lehtinen rouhi Stanley Cupin arvoisesti pelintekijä Mike Modanon ja maalintekijä Brett Hullin rinnalla. Lehtinen arvostettiin kolmesti sarjan parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi.