Tämän hetken parhaat puolustajat

NHL:ssä vietetään parhaillaan ansaittuja kesälomaviikkoja pudotuspelien, palkintogaalan ja varaustilaisuuden jälkeen. Heinäkuun aikana luomme katsauksen kunkin pelipaikan tämän hetken parhaisiin pelaajiin.

Tänään vuorossa ovat kymmenen parasta puolustajaa.

Adam Fox, New York Rangers

Fox oli yksi suurista suosikeista Norris Trophyn voittajaksi, mutta tällä kertaa hän oli äänestyksen ylivoimainen kakkonen ja yhtä lailla kaukana pystin pokanneesta Erik Karlssonista. Fox teki 82 ottelussa 72 pistettä, kahdeksanneksi eniten kaikista puolustajista. Hänen tehotilastonsa oli parempi kuin kenelläkään tehokkaammalla puolustajalla.

Rangersin joukkueessa ainoastaan Artemi Panarin ja Mika Zibanejad tekivät enemmän pisteitä. Foxin peliaikakeskiarvo 24.23 oli reilusti yli kaksi minuuttia suurempi kuin kenenkään joukkuetoverin.

Cale Makar, Colorado Avalanche

Poissaolot torpedoivat Makarin kautta tällä kertaa kohtalaisesti, mutta vuoden kuluttua hän saattaa marssia lavalle noutamaan palkinnon - niin vakuuttavaa jälki oli vajaallakin pelimäärällä.

Makar nakutti 60 ottelussaan komeat 66 pistettä. Keskiarvona tämä tekee 1,1 pistettä per peli, kun Karlsson ylsi 1,23 pisteeseen. Peliaikakeskiarvossa Makar oli kaikkien NHL-pelaajien ykkönen yli 26 minuutin urakoinnillaan. Nuori ja yhä kehittyvä poikkeuslahjakkuus on jokaisen NHL-seurapomon ja -päävalmentajan päiväuni.

Miro Heiskanen, Dallas Stars

Suomalaisten puolustajien ykkönen tuli Norris Trophy -äänestyksessä seitsemänneksi. Espoolainen täyttää kohta 24 vuotta, mutta nousi menneenä talvena kokonaan uudelle tasolle. Heiskanen paransi piste-ennätystään 36 pisteestä 73 pisteeseen ja oli Starsin parhaimmistoa myös pudotuspeleissä.

John Klingberg jätti Dallasin taakseen, mutta Heiskanen täytti tyhjiön mallikkaasti. Samalla hän teki seurahistoriaa rikkomalla Sergei Zubovin nimissä olleen Stars-puolustajien yhden kauden piste-ennätyksen.

Rasmus Dahlin, Buffalo Sabres

Viiden ottelun maaliputki heti kauden alkuun antoi viitteitä siitä, millaisen kehitysharppauksen ruotsalainen oli valmis ottamaan. Sabresin kapteenistoon noussut Dahlin oli puolustajien pistepörssin viides 73 pisteellään, Sabresin seurahistorian kolmanneksi korkeimmalla puolustajan yhden kauden pistesaldolla.

Peliaikakeskiarvolla mitattuna Dahlin kantoi NHL:n neljänneksi suurinta vastuuta. Tehojensa ohella hän oli joukkueensa ahkerin laukausten blokkaaja ja toiseksi ahkerin taklaaja, eli kantoi kortensa kekoon lukuisilla osa-alueilla.

Hampus Lindholm, Boston Bruins

Pistehirmujen joukossa voi loistaa myös seuraamalla tehtäväkuvausta kirjaimellisemmin: eli puolustamalla. Bruins rikkoi ennätyksiä ja Lindholmin kaltainen pelaaja on tukipilarina mahdollistamassa moisen voittokulun. Lindholm pelasi jatkuvasti vastustajien parhaita vastaan ja hoiti omat hommansa useammin hiljaisella tyyneydellä kuin näyttävästi ja räiskyen.

Pisteitä Lindholm teki yhä kunnioitettavat 53, mutta enemmän häntä kuvaa 49 osumaa plussalle päätynyt tehosaldo yli 23 minuutin ottelukohtaisella vastuulla. Bruinsista Charlie McAvoy, jonka kuormaa Lindholm välillä otti kannettavakseen, mahtuisi listalle myöskin helposti, mutta nimenomaan päättyneen kauden osalta Lindholmin 80 ottelua painavat aavistuksen enemmän kuin McAvoyn 15 peliä vajaavainen kausi. Menneen kauden Norris-äänestyksessä Lindholm oli neljäs.

Jaccob Slavin, Carolina Hurricanes

Takalinjojen hiljainen päällikkö on samaa kategoriaa kuin Lindholm - pelaaja joka ei säkenöi tehopisteissä, mutta antaa joukkueelleen edellytykset pelata niin hyvin kuin se pelaa. Hurricanes on voinut huoletta laittaa hyökkäävimmän puolustajansa Slavinin viereen tietäen, että tämä hoitaa puolustusvelvoitteet ja saa kumppanistaan irti parhaan mahdollisen suorituksen.

Slavin on tasaisen varma suorittaja, joka pelaa kärkiminuutteja muutenkin laadukkaassa pakistossa. Todennäköisesti pisteitäkin syntyisi enemmän, jos rooli olisi toisenlainen ja Slavinilla olisi enemmän vapautta ponkaista kohti pohjoista. Tänä vuonna hänen osaamisestaan nautti Brent Burns, joka pääsi Slavinin pakkiparina hyödyntämään kiekollisia avujaan vapaasti ja tekemään 61 tehopistettä.

Josh Morrissey, Winnipeg Jets

Mark Scheifele, Blake Wheeler ja Pierre-Luc Dubois ovat vain muutamia viime kauden Jetsin pelaajia, jotka jäivät tehopisteissä Morrisseyn taakse. Joukkueen pistetilaston kakkonen teki 78 ottelussa tehot 16+60=76 ja yli kaksinkertaisti edellisen kauden lukemansa, jotka olivat myöskin ennätys.

Morrissey on tasapainoinen pelaaja, joka tekee hyvät pisteet, mutta lienee puolustussuuntaan esimerkiksi Karlssonia varmempi suorittaja. Jets jää monesti vähän katveeseen loistokkaampiin kaupunkeihin ja joukkueisiin verrattuna, joten Morrissey ei myöskään aina saa täyttä tunnustusta.

Quinn Hughes, Vancouver Canucks

Neljäs kausi NHL:ssä oli Hughesin toistaiseksi paras, mutta ei varmastikaan jää huipuksi. 23-vuotias nakutti 76 pistettä 78 ottelussa, eikä Canucks joukkueena varsinaisesti loistanut yleisellä kilpailukyvyllään.

Hughesilla on maine ensisijaisesti hyökkäyssuuntaan erottuvana pelaajana, mutta sekä tilastollisesti että silmämääräisesti hän suoriutui erittäin hyvin myös puolustusvelvoitteistaan. Vastuu Canucksin pakistossa oli myös valtava, sillä runkosarjan loppuvaiheessa edes 30 minuutin illat eivät olleet lainkaan vieraita.

Roman Josi, Nashville Predators

Kesällä 33 vuotta täyttäneen Josin kohtalona saattaa olla auttaa Predatorsin uutta polvea kasvamaan. Sveitsiläisen sopimus jatkuu vuoteen 2028, mutta joukkuetta ympärillä on nyt alettu remontoimaan uuteen kuosiin. Kapteeninkin otteet kärsivät jonkin verran, kun Nashville ei enää ollutkaan huippuluokan ryhmä.

Josi pelasi vain 67 ottelua, mutta teki niissä silti mainiot tehot 18+41=59 - ja oli, uskomatonta kyllä, joukkueensa paras pistemies. Edelliskaudella Predatorsin kapteeni tykitteli liki sata pistettä. Josi on edelleen työjuhta, joka rytmittää koko joukkueensa peliä ja johtaa pelaamista kaikissa tilanteissa. Nyt on syytä toivoa, etteivät terveyshuolet ja Predatorsin myllerrys kolhi uraa liikaa.

Erik Karlsson, San Jose Sharks

Aika näyttää, oliko Karlssonin tykkikausi vielä yksi suonenveto entisvuosien malliin vai pystyykö ruotsalainen todella palaamaan vakituisesti NHL:n terävimpään kärkeen. Menneeltä talvelta ei juurikaan kritisoitavaa löytynyt. Sharks oli huono joukkue, mutta Karlssonia ei pysäyttänyt mikään.

Yli sadan pisteen kausi pakin paikalta on tyhjentävästi sanottu, ja puolustajien pistepörssin voitto irtosi 25 pisteen erolla. Mikä tärkeintä, Karlsson pelasi täydet 82 ottelua yli 25 minuutin vastuulla. Paluu Norris Trophy -voittajaksi kahdeksan vuoden jälkeen.