Ennustetta ei tietysti voi rakentaa pelkästään nyt nähtyjen kamppailujen varaan. Myös Patrik Laine on sangen potentiaalinen 60 pisteen mies. Tamperelaisen kaksi NHL-kautta ovat menneet 0,88 ja 0,85 pisteen keskiarvolla. Toki myös muhkeat kokonaispistemäärät on syytä mainita. Tulokaskaudellaan 2016-17 Laine takoi 73 otteluun 36+28=64 pistettä ja viime kaudella 82 kamppailussa 44+26=70.
Vahvaa pistepotentiaalia voi nähdä myös Montreal Canadiensin Artturi Lehkosessa, joka on tehnyt kahdeksassa ottelussa 1+4=5 pistettä. Ottelukohtaiseksi keskiarvoksi muutettuna Lehkonen pääsee nyt 0,63:een.
Jos viime kauden kuusi 60 pisteen miestä oli Suomen ennätys, niin moni varmasti miettii, milloin edellinen ennätys nähtiin. Kausi oli 1987-88, ja silloin Kurri, Mikko Mäkelä, Christian Ruuttu, Esa Tikkanen ja Petri Skriko ylsivät jokainen yli 60 pisteeseen. He kaikki olivat hyökkääjiä.
Tätä kautta mietittäessä on muistettava, ettei 60 pisteen potentiaali lepää pelkästään hyökkääjien hartioilla. Melkoinen haamuraja se toki on suomalaispuolustajille ollut. Vuosien varrella vain kolme siniviivan aatelista on moiseen yltänyt.
Tilastoja pitää penkoa 1980-luvulle saakka ennen kuin löytyy kausi, jolloin suomalainen pakki on puhkaissut 60 pisteen rajan. Loisteliaana luistelijana erottautuneen Reijo Ruotsalaisen tehokkaimmat kaudet osuivat aikaan, jolloin hän luuti New York Rangersin takalinjoilla.
Kaudella 1984-85 hän kasasi 80 ottelussa 28+45=73 pisteen SE-potin. Ruotsalainen toki viiletti urallaan joissakin otteluissa myös hyökkääjän tontilla, mutta kokoonpanotietoja ei kerätty virallisesti, joten runsaat kolme vuosikymmentä myöhemmin on hankala eritellä, miltä tontilta mikäkin osa pisteistä on syntynyt.
Lisää aiheesta: [Avalanchen ykkösketjun vyöryä on vaikea pysäyttää]
Pekka "Rocky" Rautakallio kasasi kaudella 1981-82 muhkeat 17+51=68 pistettä kannettuaan Calgary Flamesin paitaa 80 runkosarjaottelussa. Edmontonissa pelannut parrunpätkä Risto Siltanen keräsi samalla kaudella 15+48=63 pistettä 63 ottelussa. Pistekeskiarvo on noista numeroista simppeli laskea.
Entäpä nykypakkien potentiaali 60 pisteen puhkaisemiseen? Markus Nutivaara, Henri Jokiharju ja Sami Vatanen ovat pelanneet alkukauden pistekeskiarvoilla 0,63, 0,56 ja 0,5 eli haarukassa on ainakin 50 pisteen sesonki. Toteutuessaan sekin olisi kova saavutus.
Modernin ajan puolustajista lähimmäs 60 pistettä ovat yltäneet 55 pistettä nakuttaneet Jyrki Lumme ja Kimmo Timonen sekä Teppo Numminen, joka napsi parhaimmillaan 54 pistettä.
Vertailun vuoksi voidaan todeta, että viime kaudella NHL:ssä peräti seitsemän pakkia nakutti vähintään 60 pistettä - ja heistä kolme oli ruotsalaisia: Washingtonin John Carlson (15+53=68), San Josen Brent Burns (12+55=67), Dallasin John Klingberg (8+59=67), Philadelphian Shayne Gostisbehere (13+52=65), Tampan Victor Hedman (17+46=63), Ottawan Erik Karlsson (9+53=62) ja Los Angelesin Drew Doughty (10+50=60).
Tilastoja taustoitettaessa on toki tarpeen miettiä, mistä suomalalaispelaajien kasvaneet pistemäärät juontavat juurensa. Suomen maajoukkuevalmentaja Jukka Jalonen muotoili selityksen STT:n haastattelussa näin: "Yhä nopeammat päät pelaavat yhä nopeampaa jääkiekkoa."
Ei hassumpi selitys. Ja kunhan runkosarja on paketissa, nähdään se, mikä on nopeiden päiden ja nopean jääkiekon yhteenlaskettu lopputulos.