Skip to main content

Suhosen pitkä tie NHL:n päävalmentajaksi

Taalaliigan ensimmäinen eurooppalainen pääluotsi valmistautui työhön 26 vuotta

Teksti Varpu Sihvonen / kirjeenvaihtaja, NHL.com/FI

Kun kiekko putosi jäähän Centennial Classic -ulkoilmaottelussa 1. tammikuuta 2017, koko vuoden kestävät NHL:n 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Vuonna 1917 perustetun liigan värikkääseen historiaan mahtuu tuhansia tarinoita ja satoja lajin soihtua kantaneita legendoja.

NHL.com/FI kertoo lauantaisin kiehtovia tarinoita vuosisadan varrelta. Tässä juttusarjassa esittelemme NHL:n suomalaisia sankareita. Tällä kertaa sinivalkoinen sankarimme on ensimmäinen eurooppalainen NHL-päävalmentaja Alpo Suhonen.

Alpo Suhosesta tuli ensimmäinen suomalainen ja eurooppalainen NHL:n päävalmentaja, kun hän solmi Chicago Blackhawksin kanssa kahden vuoden sopimuksen toukokuussa 2000. Tie historialliseen pestiin oli pitkä ja alkoi jo vuonna 1974.

- Ensin vierailin vuodesta 1974 lähtien Pohjois-Amerikassa ja tapasin jo silloin valmentajia sekä muita jääkiekkoihmisiä. Olin useina vuosina ensin vain katselemassa ja vierailemassa, mutta sitten olin Quebec Nordiquesin scoutti ja vuosina 1981 sekä 1982 mukana Hartford Whalersin harjoitusleirillä valmentajana, hän kertoo NHL-uransa alkuvaiheista NHL.com/FI:n haastattelussa.

Hartfordissa Suhonen ja seuran GM Larry Pleau neuvottelivat Whalersin päävalmentajan paikasta, mutta samaan aikaan Suhonen palkattiin Suomen maajoukkueen päävalmentajaksi.

- Valinta ei ollut vaikea siinä vaiheessa, hän muistelee.

Syksyllä 1982 tapahtui kuitenkin jotain historiallista: Suhonen oli ensimmäisen kerran NHL-joukkueen vaihtoaitiossa, kun Whalers pelasi harjoitusottelun Boston Bruinsia vastaan.

Suhosen yhteys NHL:ään ei missään vaiheessa katkennut, sillä hän jatkoi työtä Winnipeg Jetsin scouttina. Hänen kauttaan seuraan matkasivat muiden muassa Teppo Numminen, Teemu Selänne ja Hannu Järvenpää. Suhonen kävi pari kertaa Jetsin harjoitusleirillä 1980-luvun aikana ja siirtyi helmikuussa 1989 Jetsin farmijoukkueen Moncton Hawksin päävalmentajaksi.

- Olin HPK:n päävalmentaja (1988-89), ja kun kausi loppui, lensin heti seuraavana päivänä Monctoniin. Valmensin Hawksin AHL:n semifinaaleihin, ja pelit jatkuivat toukokuun loppuun asti. Sen jälkeen siirryin vuodeksi Jetsin kakkosvalmentajaksi.

Tulokas Selänne liittyi Jetsin kokoonpanoon syksyllä 1992, ja samaan aikaan Suhonen palkattiin toiseen otteeseen seuran kakkosvalmentajaksi.

Video: Selänne rikkoo tulokkaiden maaliennätyksen

- Seura halusi minut sinne vuodeksi, koska siellä oli paljon nuoria pelaajia, Keith Tkachuk, Aleksei Zhamnov ja Selänne. Silloinkin päävalmentajan paikka oli tarjolla, mutta en sitten vielä jäänyt siihen.

Keväällä 1998 kauden päätyttyä Sveitsissä Suhonen pakkasi laukkunsa ja siirtyi IHL:ään Chicago Wolvesin päävalmentajaksi. Joukkue selviytyi pudotuspeleihin, ja Suhonen arvelee, että sen ansiosta Blackhawks kiinnostui hänestä. Mutta myös vasta palkattu Toronto Maple Leafsin päävalmentaja Pat Quinn halusi suomalaisvalmentajan tiimiinsä, ja niin Suhonen oli kaksi kautta Maple Leafsin kakkosvalmentaja.

- Sen jälkeen minulle tarjottiin Chicagon päävalmentajan paikkaa. Silloin tuntui, että aika oli oikea, mutta näin jälkeenpäin ajatellen se ei ollut ihan oikea ratkaisu. Joukkue pelasi niin vanhanaikaista kanadalaista jääkiekkoa. Se oli rankka vuosi, hän viittaa loppuunpalamiseen ja sairastumiseen, joiden takia kauden seitsemän viimeistä ottelua jäivät väliin.

- Sopimus purettiin, ja olin vuoden sairauslomalla. Siihen päättyi tarinani NHL:ssä.

Suhonen miettii, että NHL-vuosien ansiosta hän tutustui USA:han ja Kanadaan perusteellisesti, ja se oli silmät avaava kokemus.

- Tutustuin pohjoisamerikkalaiseen jääkiekkokulttuuriin, valmentamiseen ja valmennusjohtamiseen. Siihen mennessä oli kokemuksia Suomesta ja Keski-Euroopasta, joten se oli tosi poikkeava elämys.

Suhosen matka ensimmäisestä NHL-vierailusta päävalmentajaksi kesti 26 vuotta ja vaati kovaa työtä. Hän sanookin, että siihen pestiin ei noin vain hypätä, vaikka valmentajalla olisi kuinka paljon vankkaa osaamista.

Hän lisää, että kärjistäen maailmassa on vain reilut sata päävalmentajan paikkaa; muutama kymmenen niin Pohjois-Amerikassa, Euroopassa, Skandinaviassa kuin Venäjälläkin. On siis kyse ammatista, jossa työpaikan saaminen on harvinaista ja vaatii pitkän matkan.

- Päävalmentajaksi pääseminen huippuammattilaisjoukkueeseen Venäjällä, Ruotsissa, Suomessa, Sveitsissä, Saksassa, Kanadassa tai USA:ssa on pitkä matka. Pitää osata kieliä, ja se on johtamisen sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen perspektiivistä todella vaativaa. Puhumattakaan siitä, että täytyy olla teknis-taktista osaamista.

Hänen mielestään Euroopassa on taidoiltaan parempia valmentajia kuin Pohjois-Amerikassa, mutta osa eurooppalaisista valmentajista saattaa kokea kielitaidon liian suureksi haasteeksi. Ei riitä, että pystyy kommunikoimaan joukkueen kanssa, sillä mediahaastattelut ja muut tapaamiset ovat iso osa työtä. Siksi puheen täytyy soljua sujuvasti ja luonnollisesti myös vieraalla kielellä. Kolikon toinen puoli on se, ettei NHL toistaiseksi tunne valtavaa kiinnostusta eurooppalaisia valmentajia kohtaan.

NHL sai toisenkin eurooppalaisen päävalmentajan lähes samaan aikaan Suhosen kanssa, sillä tshekki Ivan Hlinka solmi Pittsburgh Penguinsin kanssa vuoden sopimuksen kesäkuussa 2000. Sen jälkeen markkinoilla on ollut hiljaista, mutta Suhonen on kuitenkin varma, että jossain vaiheessa joku eurooppalainen luotsi siirtyy NHL:ään, todennäköisesti suomalainen tai ruotsalainen.

- Mutta se on vähän sattumankauppaa, hän arvioi.

Nyt 69-vuotias Suhonen muistelee, kuinka hän nuorena miehenä unelmoi Pohjois-Amerikasta ja päävalmentajan pestistä NHL:ssä.

- Mietin usein, että oliko se edes totta, hän naurahtaa puhuessaan NHL-vuosistaan ja jatkaa, että jääkiekko kiinnostaa edelleen, vaikka hän on valmentanut yli 400 ottelua NHL:ssä, edennyt NHL:n pudotuspeleissä semifinaaleihin saakka, samoin AHL:ssä, ja saavuttanut sekä  Suomen että Sveitsin mestaruudet.

- Suurin osa NHL-otteluista oli tietysti kakkosvalmentajana, mutta kuitenkin. Sen lisäksi uralla on toistakymmentä vuotta Sveitsin pääsarjassa, ja olen valmentanut melkein kaikkia suomalaisia liigajoukkueita, vaihtelevalla menestyksellä. Kun tässä iässä katsoo uraansa, niin eihän siitä nyt hirveästi jää uupumaan.

Hän sanoo, ettei enää kaipaa NHL:ää. Nuorempana oli sellaista energiaa, että jaksoi lentää ja olla harjoituksissa sekä peleissä joka päivä, mutta se on mennyttä aikaa.

- Nyt keväällä loppui viiden vuoden pesti Itävallan jääkiekkoliiton urheilujohtajana, ja olen ollut muutaman kuukauden lomalla. Mielelläni tekisin vielä jotain Suomessa ja ehkä Euroopassakin, mutta katsotaan nyt muutama kuukausi ihan rauhallisesti.

Suomi ja jääkiekko. Ne ovat Suhosen päällimmäiset ajatukset tällä hetkellä.

Katso lisää