Nashvillen ja Pittsburghin raskas reitti

Idän ja lännen mestarit ovat kulkeneet jo kovan tien, vaikka kauden huipennus on vasta edessä. Oman konferenssin voittaminen on hieno suoritus, vaikkei se vielä Stanley Cupiin oikeutakaan.
Tässä kertauksena Nashville Predatorsin ja Pittsburgh Penguinsin tie finaaliin.

NASHVILLE PREDATORS
Ensimmäinen kierros: Chicago Blackhawks - Nashville Predators 4-0
Chicago Blackhawksin otteissa alkoi näkyä väsymyksen merkkejä jo runkosarjan lopussa, mutta viime vuosien menestysjoukkue lähti silti ensimmäisen kierroksen ottelusarjaan selkeänä suosikkina. Nashville osoitti kuitenkin heti, ettei se lähde sarjaan nöyristellen. Predators pani puolustuksen tukkoon ja eliminoi Chicagon tähdet. Se pani kunnon muurin pystyyn omalle siniviivalleen, ja Chicagon pelaajien oli vaikea murtautua hyökkäysalueelle.
Neljännen pelin 4-1-voitto sinetöi Predatorsin historian ensimmäisen suoran 4-0-sarjavoiton pudotuspeleissä. Maalivahti Pekka Rinne oli suurin syy Nashvillen voittoon. Rinne torjui ottelusarjassa 123 kertaa, ja hänen torjuntaprosenttinsa oli huikea 97,6.
- Tunsin oloni luottavaiseksi koko sarjan ajan. Me löysimme keinon voittaa joka ilta, Rinne sanoi sarjan ratkettua.

Toinen kierros: Nashville Predators - St. Louis Blues 4-2
Nashville eteni ensimmäisen kerran historiansa aikana konferenssifinaaliin samoilla aseilla kuin avauskierroksellakin - hyvä puolustuspeli ja loistokuntoinen Pekka Rinne. Nashvillen puolustajat eivät ainoastaan puolustaneet hyvin, vaan he hoitelivat myös pistetehtailun toisessa päädyssä. Predatorsin puolustajat tekivät sarjassa kaikkiaan 17 pistettä (6+11).
- Se on iso osa pelisysteemiämme. Puolustajat voivat nousta hyökkäyksiin, ja hyökkääjät syöttelevät meille hyvin, Predators-pakki Roman Josi selitti.
Nashville pystyi sulkemaan hyvin St. Louisin ykköstykki Vladimir Tarasenkon pois pelistä. Mattias Ekholm ja P.K. Subban tekivät hyvän työn tähtihyökkääjän pimentämisessä. Tarasenko teki Bluesin voittamassa (3-2) kakkospelissä kaksi maalia, mutta muita osumia hän ei sarjassa saanutkaan aikaiseksi.
Nashville osoitti sarjassa myös kokoonpanonsa syvyyden, kun Vernon Fiddler teki voittomaalin ensimmäisessä ottelussa ja Cody McLeod kolmannessa.
Konferenssifinaali: Nashville Predators - Anaheim Ducks 4-2
Lännen konferenssifinaaleista tuli kova taistelu Anaheimin Ryan Keslerin ja Nashvillen Ryan Johansenin välillä. Kesler otti Johansenin kunnolla pihteihinsä, eikä fyysisten yhteenottojen lisäksi vältytty verbaaliselta miekkailulta. Johansen joutui jättämään sarjan kesken kauden päättäneen reisivamman takia, mutta hän pääsi lopulta näyttämään pitkää nenää Keslerille.
Pekka Rinne näytti parhaat puolensa, kun sarja oli katkolla. Hän torjui kuudennessa ottelussa 38 kertaa, kun Nashville voitti 6-3. Ottelun sankari oli Colton Sissons, joka iski hattutempun.

Nashville oli erityisen vahva alivoimalla. Se ei päästänyt maaliakaan alivoimalla sarjan kolmessa viimeisessä ottelussa.
Filip Forsberg iski sarjassa viisi maalia. Hän teki kaksi pistettä kutospelissä ja yhden pisteen kaikissa muissa sarjan otteluissa. Vastaavasti Nashville sulki pelistä Anaheimin ykkössentteri Ryan Getzlafin, joka jäi konferenssifinaaleissa ilman maaleja.
PITTSBURGH PENGUINS
Ensimmäinen kierros: Pittsburgh Penguins - Columbus Blue Jackets 4-1
Penguinsin johto voi kiittää itseään siitä, ettei se kaupannut kakkosvahdin tontille juuttunutta Marc-Andre Fleuryä pelaajasiirtojen takarajalla. Toista pätevää veskaria tarvittiin, kun Matt Murray loukkaantui jo avauspelin lämmittelyssä. Fleuryn torjuntaprosentti 93,3 oli hyvä, kun ottaa huomioon, ettei pelikokemusta ollut hirveästi alla viime viikoilta. Fleury oli lopulta Columbuksen Sergei Bobrovskia parempi maalivahti.
Penguins otti Blue Jacketsilta luulot pois jo otteluiden aluissa. Se voitti avauserät sarjassa 18-8.
Pittsburgh sai kokoonpanoonsa Jevgeni Malkinin, joka joutui olemaan sivussa alavartalovamman takia runkosarjan lopussa 13 ottelusta. Malkin nakutti viidessä ottelussa tehot 2+9=11. Malkin oli isossa osassa Penguinsin ylivoimapelissä, jonka tehokkuus oli erittäin hyvä (33,3 %).
Tulokas Jake Guentzel otti hienosti paikan Sidney Crosbyn viereltä ja viimeisteli sarjassa viisi maalia.
Toinen kierros: Washington Capitals - Pittsburgh Penguins 4-3
Video: Rust avaa Pittsburghin maalitilin
Capitalsilla alkoi olla tuliset paikat ennen seitsemättä peliä. Se oli voittanut kaksi kertaa peräkkäin runkosarjan, ja nyt oli tilaisuus edetä konferenssifinaaleihin.
Seitsemännestä ottelusta tuli kuitenkin Washingtonille iso pettymys. Marc-Andre Fleury torjui 29 kertaa, kun Penguins voitti 2-0 ja eteni jatkoon. Fleury pelasi jo uransa yhdeksännen playoff-nollapelin. Hän otti taas niskalenkin vastustajan veräjää vartioineesta virkaveljestään, tällä kertaa Vezina-voittaja Braden Holtbysta.
Washingtonin tähti Aleksandr Ovetshkin jäi taas kakkoseksi suurelle kiistakumppanilleen Sidney Crosbylle. Ovetshkin yritti sinnitellä pahasta jalkavammastaan huolimatta, mutta ei pystynyt antamaan tarvittavaa hyökkäyspanosta. Hän viimeisteli maalin ensimmäisessä ja viidennessä ottelussa.
Penguinsin leiri säikähti pahasti, kun Crosby sai ilkeän iskun päähänsä kolmannen pelin avauserässä. Pittsburghin onneksi kapteeni joutui jättämään väliin kuitenkin vain yhden ottelun.
Konferenssifinaali: Pittsburgh Penguins - Ottawa Senators 4-3
Ottawa Senators pani peliin kaiken, mitä sillä oli, mutta Penguins marssi silti Stanley Cup -finaaleihin - tosin mahdollisimman pienellä marginaalilla.
Pittsburgh murskasi Ottawan viidennessä ottelussa 7-0, mutta Ottawa tuli vielä kerran mukaan taisteluun. Penguinsin Chris Kunitz iski kuitenkin ratkaisevan maalin seiskapelin toisella jatkoajalla.

Kunitz, 37, on saanut kuulla monesta suunnasta olevansa jo liian vanha ja hidas. Hänellä oli koossa vain kaksi syöttöpistettä tämän kevään pudotuspeleistä, mutta kauden paras peli osui tärkeään paikkaan. Hän teki jatkoaikaosuman lisäksi toisenkin maalin ja antoi yhden syötön.
- Sillä ei ole väliä, kuka maalin teki. Pääasia on se, että olemme voittajia ja pelaamme taas Stanley Cup -finaaleissa, Kunitz sanoi.
Penguinsin alivoimapeli toimi hyvin, eikä Ottawa saanut tehtyä kuin yhden ylivoimamaalin.
Fleury aloitti Ottawa-sarjan, mutta hän joutui sivuun kolmannessa ottelussa, jonka Senators vei nimiinsä 5-1. Matt Murray piti sen jälkeen paikkansa maalilla ja pelasi sarjan lopusta neljä ottelua.