Patrik Laineen toisen kauden kuviot - osa 1

Winnipeg Jets varasi superlahjakkaan Patrik Laineen vuoden 2016 NHL Draftin ensimmäisen kierroksen toisena pelaajana kovin odotuksin. Tampereelta taalajäille ponnistanut maalitykki loisti tulokaskaudellaan ja nappasi Calder Trophy -ehdokkuuden. Nyt Jetsin numero 29 aloittaa toisen NHL-kautensa, ja saamme seurata sen etenemistä todella läheltä. Laine kertoo kuulumisiaan kaukalosta ja sen ulkopuolelta "Paten päiväkirjassa" kerran kuukaudessa yksinoikeudella NHL.com/FI:lle.

Kovaa mentiin koko kesä, eikä siinä hirveästi taukoja pidetty. Mutta sain vedettyä hyvän ja ehjän kesän, ja nyt sitten jaksaa painaa koko kauden. Treenasin ihan samalla lailla kuin muinakin vuosina, mutta tämä kesä oli sinä mielessä erilainen, että ei ollut mitään vammoja, ei matkoja tai varaustilaisuutta. Mikään ei rikkonut kesää.
Painoa on kai tullut vähän lisää viime talveen verrattuna, mutta en ole laskenut että paljonko. En kyllä yhtään tiedä paljonko painan, kun en ole hetkeen käynyt vaa'alla, mutta varmaan siinä satasen paikkeilla se on. Mutta joka tapauksessa painoa ei onneksi ole turhan paljon, sillä luistin ei kulje, jos painaa liikaa.
Painon nousun huomaa parhaiten ehkä voimana. Pystyy vähän paremmin kamppailemaan ja suojaamaan kiekkoa, eikä ole aina katollaan tuolla kentällä. Ehkä ne tulleet kilot huomaa sillä lailla pelatessa ja treenatessa, ja se on ihan positiivinen asia.

Tosi hyvillä mielin lähden uuteen kauteen. Otetaan vastaan hyvät ja huonot asiat, mitä kauden aikana tulee vastaan, ja yritetään vaan positiivisilla mielin mennä eteenpäin. Toivottavasti pystyn pelaamaan yhtä hyvin kuin viime kaudella. Ehkä sellaista kokonaisvaltaista pelaamista haluaisin vielä kehittää tällä kaudella. Kyllä sekin oli aika hyvää viime kaudella, mutta semmoista tasaisuutta pitäisi saada. Ettei tulisi notkahduksia kauden kesken tai pelien ja vaihtojenkin keskellä. Jos pystyn pelaamaan tasaisesti koko ajan, niin siihen olisin tyytyväinen.
Mitään henkilökohtaisia tavoitteita ei ole, sillä meikäläisen ainoa tavoite on oikeastaan pleijarit joukkueen kanssa. Ei ole mitään henkilökohtaisia numerotavoitteita, kunhan vain olisin parempi pelaaja kuin viime kaudella. Siinäpä minun tavoitteet tälle kaudelle.
Meistä on Joel Armian kanssa tullut hyvät kaverit, ja on mukavaa, kun saadaan puhua suomea keskenämme. Tanskan poika Nikolaj Ehlers on myös yksi parhaista kavereistani, ja itse asiassa joukkueessa kaikki ovat hyviä tyyppejä. Joukkue on aika nuori, ja se auttaa minua.

Tietysti kavereita tapaa vapaa-ajallakin, mutta tykkään enimmäkseen olla kotosalla, pelata pleikkaria ja touhuta kotona jotakin.
Meidän kopista en paljon viitsi paljastaa, sillä siellä on aika huonot jutut. Mutta fiilis on kaikin puolin hyvä ja jutut lentää. Porukka on aika samanlainen kuin viime vuonna, mutta saatiin uusi veskari (Steve Mason), kärkikuusikon pakki (Dmitri Kulikov) ja muutama hyökkääjä. Minusta kasassa on aika hyvä porukka, ihan playoff-materiaalia. Toivottavasti ei jäädä pleijareiden ulkopuolelle tänä vuonna.
Tunnetta kauden ensimmäisen ottelun alla ei osaa oikein kuvailla, se on vähän erikoinen fiilis. Entiset ja nykyiset pelaajat tietävät sen tunteen, mutta muuten sitä on aika vaikea kuvailla.
Mutta sitten kun kiekko on pudonnut jäähän, niin kaikki muu unohtuu. Silloin on vain jääkiekko, ja siihen keskitytään. Ei oikein ole varaa ja aikaa ajatella paljon muuta.
Toimituksen jälkipuhe:
Laine on aloittanut toisen NHL-kautensa henkilökohtaisella tasolla suhteellisen mukavasti. Kahden pelatun ottelun jälkeen hänellä on tilillään 1+1=2 tehopistettä ja plus-miinussarakkeessa +2. Jetsillä on sen sijaan ollut joukkueena hankala kauden alku, sillä molemmista otteluista on tullut tappiot ja maaliero on karu 5-13. Toivottavasti Laineella on joukkueensa otteista iloisempaa kerrottavaa kuukauden kuluttua, kun "Paten päiväkirja" jatkuu.