32 joukkuetta 32 päivässä: New York Rangers

Ennen NHL-kauden 2026-27 harjoitusleirejä otamme elokuussa kaikki joukkueet lähempään tarkasteluun juttusarjassa "32 joukkuetta 32 päivässä". Tällä kertaa pureudutaan New York Rangersin pelaajistoon, vahvuuksiin, kehityskohteisiin ja tulevan sesongin näkymiin.

New York Rangersin pullahdus Metropolitan-divisioonan ykkösen paikalta pudotuspelien ulkopuolelle ei jäänyt yhden kauden harharetkeksi. Voittojen määrä putosi 34:ään, ja Rangers jäi 77 pisteellään sekä divisioonansa että Itäisen konferenssin viimeiseksi.

Edellinen Rangersin pelaama pudotuspeli on vuoden 2024 Itäisen konferenssin finaaleista, joissa se hävisi Florida Panthersille.

Merkittävät muutokset

Venäläislaituri Artemi Panarinin lähdettyä kesken kauden Los Angeles Kingsiin Rangersissa oli tilaa uusille tähdille. Sellaista toivotaan Pavel Dorofejevistä, joka laittoi nimensä rahakkaaseen seitsemän vuoden sopimukseen. Dorofejev nakutti viime kaudella Vegas Golden Knightsissa 82 ottelussa 64 pistettä, joista 37 oli maaleja. Hyökkäysosaston leveyshankintoja edustavat Joe Veleno ja Oliver Bjorkstrand. Joonas Korpisalo taas saapui ykkösmaalivahti Igor Shestjorkinin aisapariksi.

Lisää aiheesta: Rangers hankki Pavel Dorofejevin Golden Knightsista

Rangersin onneksi Panarin jäi kaikkein kipeimmäksi menetykseksi. Yhtä lailla vaikea ratkaisu oli kuitenkin luopua Vincent Trocheckista, joka on ollut hyökkäyksen kokenut luottomies. Trocheck kaupattiin Utah Mammothiin heinäkuun alussa.

Avainpelaajat

Mika Zibanejad oli viime kaudella Rangersin vaatimattoman joukkueen ehdotonta parhaimmistoa. Ruotsalaisentteri teki 34+44=78 pistettä 81 ottelussa ja kantoi suurta vastuuta kaikissa pelitilanteissa. Hänen osaltaan vaatimukset eivät kevene uuteen kauteen lainkaan.

J.T. Miller sen sijaan on mies, jolta Rangers tarvitsee enemmän, jopa paljonkin enemmän. Joukkueen kapteeni pelasi vaatimattoman viime kauden, mutta keräsi 68 ottelusta lopulta sentään 53 pistettä. Dorofejev tulee nyt täydentämään hyökkäyksen terävintä kärkeä.

Vladislav Gavrikov ja Adam Fox olivat Rangersin varsinaiset työmiehet, jotka kellottivat puolustuksessa minuuttikaupalla enemmän keskimääräistä peliaikaa kuin kaikki muut joukkueen pelaajat. Gavrikov pelasi 82 ja Fox 55 ottelua, molemmat vajaan 24 minuutin keskiarvolla. Fox teki 53 pistettä, eli melkein pisteen per peli.

Shestjorkinin pelimäärä putosi kymmenellä, mutta samalla tilastot paranivat edelliskaudesta. Luottomaalivahti torjui 51 otteluaan mainiolla 91,2 prosentin varmuudella ja päästi keskimäärin 2,5 maalia per peli. Ykköstorjujan sopimus jatkuu vuoteen 2033.

Vahvuudet

Rangers tuskin on oikeasti niin huono kuin miltä sen viime kauden loppusijoitus ja pistesaldo saattoivat näyttää. Toive paremmasta kaudesta perustuu osin jo siihen, että tähtipuolustaja Fox pysyy terveenä ja Miller onnistuu palauttamaan pelinsä edes lähemmäs parhaita päiviään.

NHL:n luotettavimpiin maalivahteihin lukeutuva Shestjorkin tuo suurta turvaa Rangersin taakse tälläkin kaudella. Samaan aikaan Sean Durzin ja Marcus Petterssonin kaltaiset hankinnat ovat hyviä parannuksia puolustukseen, vaikka kummankaan nimi tuskin pyörii hehkuttavissa otsikoissa jatkossakaan.

Rangersin ylivoima oli viime kaudella NHL:n viidenneksi parasta. Merkittävä kiitos 24,7 prosentin onnistumisvarmuudesta kuului toki Panarinille, mutta Dorofejevin luoma laukausuhka tuskin hyydyttää tehoja tulevanakaan talvena.

Kehityskohteet

Viime kauden Rangers oli keskinkertainen alivoimajoukkue (79,9 %), eikä suurin syy todennäköisesti ollut Trocheckissa. Toisaalta, vaikka olisikin ollut, niin joukkueen toiseksi käytetyimmän alivoimahyökkääjän tilalle ei ole tuotu oikein ketään sopivaa korvaajaa.

Sentteriosasto on muutenkin kaksijakoinen. Zibanejad kyllä hoitaa leiviskänsä, mutta Millerillä on ollut vaikeuksia monellakin pelin osa-alueella. Kunnollinen tulosparannus viime kaudesta edellyttää suuria kehitysharppauksia esimerkiksi Alexis Lafrenièreltä ja Gabe Perreault'lta, jotka molemmat saanevat paikan kärkiketjuista.

Kunnon myllerryksen sijaan Rangers teki pieniä täsmämuutoksia ja parannuksia, mutta kolmekymppisten kärkipelaajien kanssa aika alkaa käydä vähiin.

Suomalaiset

Korpisalo pääsi NHL-uransa viidenteen seuraan jätettyään Boston Bruinsin taakseen kahden kauden jälkeen. Hän pääsi pelaamaan viime kaudella 31 ottelussa torjuntaprosentilla 89,4 ja oli Leijonien olympiajoukkueen varaveskari. Olympiapronssin perään hän oli voittamassa maailmanmestaruutta. Kokeneen 32-vuotiaan porilaisen sopimus kattaa vielä kaksi kautta.

Urho Vaakanaisen oli viime kaudella vaikea saada kunnollista jalansijaa Rangersin puolustuksesta. Hän saapui joukkueeseen Anaheim Ducksista kesken edelliskauden, mutta pääsi pelaamaan viime talvena vain 34 ottelussa. Niissä hänen keskimääräinen jääaikansa oli alle 14 minuuttia. Rooli on luultavasti jatkossakin puolustuksen varamiehenä.

Parhaat lupaukset

Rangers varasi tänä kesänä suomalaisille tutun Alberts Smitsin, joka pelasi viime kaudella Liigaa Mikkelin Jukureissa. Puolustaja oli niin vakuuttava, että sai paikan jopa Latvian olympiajoukkueesta. Smits, 18, on isokokoinen ja fiksu luuta, joka sai nopeasti tulokassopimuksen ja pääsee taistelemaan pelipaikasta NHL:ssä.

Laitahyökkääjä Liam Greentree, 20, oli aiemmin Los Angeles Kingsin lupauksia, mutta jatkaa uraansa nyt Rangersissä päädyttyään osaksi Panarin-kauppaa. Hän oli pienessä roolissa Kanadan nuorten MM-joukkueessa ja iski 74 pistettä 52 OHL-ottelussa Windsor Spitfiresin kapteenina.

Mahdollisuudet pudotuspeleihin

Rangers ei ole vieläkään suostunut kääntämään katsettaan kunnolla kauemmas tulevaisuuteen, joten viime kaudella epäonnistuneen porukan uskotaan pystyvän parantamaan. Metropolitan-divisioonan kilpakumppaneissa on hallitsevan Stanley Cup -mestarin ja vahvistuneen Washington Capitalsin kaltaisia porukoita, mutta kolmossija voisi olla tavoiteltavissa.