Kimen Kulma: hieno suomalaiskausi menossa

Kimmo Timonen pelasi NHL-urallaan 1108 runkosarjan ottelua. Luotettava ja arvostettu puolustaja valittiin viisi kertaa All Stars -otteluun, ja hän huipensi uransa Stanley Cupin voittoon Chicago Blackhawksissa vuonna 2015.
NHL.com/FI julkaisee pari kertaa kuukaudessa Timosen ajatuksia Kimen Kulma -palstalla. Tällä kertaa hän käsittelee suomalaisten pelaajien hyvää kautta.

Jo 12 suomalaista pelaajaa on ylittänyt kymmenen maalin rajan NHL:ssä tällä kaudella. Se on kova määrä verrattuna moniin aiempiin vuosiin. Suomalaisena olen siitä erittäin ylpeä ja iloinen.
Kun alkaa miettiä suomalaisten onnistumisia, Patrik Laine nousee esiin päällimmäisenä.
Mietin jo World Cupin aikana, että Laine tekee varmasti maaleja tulokaskaudella, mutta hänellä voi olla isokokoisena pelaajana vaikeuksia pelin tempossa pysymisessä. Hän on kuitenkin todistanut ajatukseni vääräksi, ja myönnän virheeni mielelläni.
Laine on pystynyt tekemään maaleja sekä ylivoimalla että viidellä viittä vastaan. Eikä Laine elä pelkästään kovan ja tarkan laukauksensa varassa.

Näin Laineen ottelun Philadelphiassa. Se ei antanut ihan parasta kuvaa miehen osaamisesta, sillä hän taisi pelata kauden huonoimman ottelunsa ja napata tilille neljä miinusta.
Sebastian Ahosta näki World Cupissa, että peliäly on maailman huippuluokkaa. Vähän arvelutti, että miten hän sopeutuu kovaan vauhtiin ja pieneen kaukaloon, mutta nekin olivat turhia huolia. Hän on pelannut hienosti.
On aika positiivista, että suomalaiset ovat päässeet NHL:n kovaan tahtiin jo näin nuorena.
Jos puhutaan vielä lisää suomalaisista tulokkaista, niin Coloradon Mikko Rantanen pitää tietenkin nostaa esiin. Vaikka Coloradon kausi on ollut surkea, Rantanen on ollut todella terävästi liikkeellä. Hänelläkin on hyvä ura edessä.
Montrealin Artturi Lehkonen on jäänyt aika vähälle mediahuomiolle hänen tasoonsa nähden. On kova temppu napata tulokaskaudella vakiopaikka noin perinteisestä seurasta. Pisteitä ei välttämättä ole tullut niin paljon kuin muilla suomalaistulokkailla, mutta ylivoima-aikaakaan ei ole ollut hirveästi. Lehkonen pelaa kuitenkin kokonaisuutena todella vahvasti.
Kokeneemmista Mikael Granlund ja Mikko Koivu ovat olleet todella kovia Minnesota Wildin riveissä. Mikken luistelu näyttää edellisvuosiin verrattuna paremmalta. Itseluottamus on selvästi nousussa, ja pisteitä tulee. Ehkä se heijastuu liikkumiseenkin, kun meno on rennompaa.
Wildilla voi oikeasti olla hyvät mahdollisuudet pudotuspeleihin. Kunhan vanha peikko Chicago ei vaan tulisi vastaan pudotuspeleissä…

En tiedä ovatko Granlundin veljekset treenanneet yhdessä, mutta Markus Granlund on ollut positiivinen yllätys Vancouverissa. Hän on päässyt pelaamaan Sedinin veljeksien kanssa, mikä kertoo jo siitä, että valmentajalta on tullut hyvin luottoa.
Juttelin hiljattain tänne Philadelphiaan siirtyneen Valtteri Filppulan kanssa. Uskon, että siirto Flyersiin tekee hyvää hänelle, koska hänelle on tarjolla hyökkäävämpi rooli kuin Tampa Bay Lightningissa. Filppulalle on tarjolla hyvä kakkosylivoiman paikka.
Ylipäätään Suomi saa nykyisistä NHL-pelaajista hyvän rungon tuleviin arvokisoihin. Jos NHL-pelaajat ovat mukana ensi vuoden olympialaisissa, ottaisin kaikki Suomen nuoren polven pelaajat mukaan. Heistä Suomi saa hyvän rungon vuosiksi eteenpäin.
Uskon, että NHL-seurat valitsevat pelaajansa edelleen tapauskohtaisesti maasta riippumatta, mutta suomalaisilla pelaajilla on silti erinomainen maine kiekkopiireissä. Suomalaisten asenne ja taistelutahto ovat arvostettuja ominaisuuksia.
NHL-seuroille on tärkeää poimia Euroopasta näitä parhaita kykyjä mukaan joukkueisiin.