Kauppa yllätti kaikki, mutta ennen kaikkea se yllätti Espositon, joka oli voittanut pistepörssin 1971-74 ja jota oltiin aina vihattu New Yorkissa. Parkia oli puolestaan yleisesti pidetty Bobby Orrin jälkeen liigan toiseksi parhaana puolustajana ja hän oli ollut Bostonissa yhtä epäsuosittu kuin "Espo" New Yorkissa.
- Kesti varmaan vuoden ennen kuin hyväksyin sen tosiasian, etten enää ollut Boston Bruinsissa. Tiesin New Yorkista vain Madison Square Gardenin ja sitä ympäröivän korttelin … mutta kun opin tuntemaan kaupungin, se oli hieno kaupunki ja meillä oli hienot fanit. Ja olihan meillä muutama hyvä vuosi, Esposito muisteli vuosia myöhemmin.
Kauppaa seuranneena iltana Esposito teki Rangersin paidassa 2+1=3 tehopistettä, kun joukkue hävisi California Sealsille vieraissa 7-5.
Parkista puolestaan tuli Bostonissa fanien suosikki. Hänen ansiostaan joukkue selvisi tyylikkäästi Orrin menettämisestä, sillä Orr pelasi kaudella 1975-76 vain 10 ottelua ja siirtyi seuraavalla kaudella Chicagoon.
Bostonia voidaan pitää kaupan voittajana, sillä sekä Park että Ratelle pelasivat useita huippukausia Bruinsissa, joka eteni Stanley Cup -finaaliin 1977 ja 1978. Espositon tehot eivät olleet enää hänen parhaiden kausiensa veroisia, vaikka hän olikin liigan pistepörssin 20 parhaan joukossa vielä kahtena seuraavana kautena. Vadnais ei pystynyt paikkaamaan Parkin jättämää aukkoa ja Rangers jäi pudotuspelien ulkopuolelle 1976 ja 1977, mutta eteni finaaliin 1979.
MUITA MERKKIPAALUJA
1962: Chicago Blackhawksin maalivahti Glenn Hall aloitti 502:nnen peräkkäisen ottelunsa, mutta joutui jättämään sen kesken ensimmäisessä erässä selkävamman vuoksi. Hänen tilalleen luisteli Denis DeJordy. Blackhawksin ja Bruinsin välinen ottelu päättyi 3-3.
