morenz stature

KIEKKOHISTORIASSA TÄNÄÄN: 21.9.
1902:Aikakautensa paras NHL-kiekkoilija Howie Morenz syntyi Ontarion Mitchellissä.
Liukasliikkeinen hyökkääjä Morenz sai lempinimen "Stratford Streak" pelatessaan sekä juniorikiekkoa että miesten sarjaa Ontarion Stratfordissa. Hän teki sopimuksen Montreal Canadiensin kanssa kaudelle 1923-24 ja nousi oitis parrasvaloihin. Morenz iski toisella NHL-kaudellaan 28 maalia 30 otteluun ja puhkaisi 40 maalin rajan, kun takana oli 44 ottelua kaudella 1929-30. Morenzia kutsuttiin myös "jääkiekon Babe Ruthiksi".

Morenz pelasi valtaosan urastaan aikakaudella, jolloin eteenpäin syöttäminen ei ollut sallittua, joten kaukalon päädystä toiseen ulottuneita kuljetuksia nähtiin paljon. Luistimillaan todella nopea ja kiekkoa erinomaisesti käsitellyt Morenz kohahdutti katsomoita ennenkuulumattomalla tavalla.
Kun Morenzin tehot laskivat kaudella 1933-34, Canadiens kauppasi hänet Chicago Blackhawksiin, josta hänen matkansa jatkui New York Rangersiin kauden 1935-36 puolivälissä. Morenz palasi Montrealiin kaudella 1936-37 ja sanoi tuon kauden olevan hänen viimeisensä. Vaikka hän oli jo 34-vuotias, hän väläytteli yhä taitojaan montrealilaisyleisölle.
Tammikuun 28. päivänä 1937 Morenz kuitenkin mursi vasemmasta jalastaan neljä luuta luistimen jäätyä laidan väliin, kun Chicagon puolustaja Earl Seibert kaatui hänen päälleen. Morenz kuoli veritulppaan 8. maaliskuuta 1937.
Morenzin hautajaiset pidettiin Montrealin Forumissa, jossa tuhannet fanit kävivät osoittamassa kunniaa edesmenneen sankarinsa arkun äärellä. Morenz oli yksi Hockey Hall of Fameen ensimmäisinä valituista 12 pelaajasta, kun kunniagalleria perustettiin. Hänet on myös äänestetty 1900-luvun ensimmäisen puoliskon parhaaksi jääkiekkoilijaksi.
MUITA MERKKIPAALUJA
1967: Kauden 1964-65 jälkeen kaukaloista vetäytynyt maalivahti Jacques Plante torjui California Sealsin tolppien välissä Los Angeles Kingsiä vastaan pelatussa harjoitusottelussa Michiganin Port Huronissa. Ottelu päättyi tasalukemiin 3-3. Plante ei pelannut Sealsissa yhtään runkosarjaottelua, mutta hän palasi liigaan St. Louis Bluesin riveissä kaudella 1968-69. Plante ja Glenn Hall nappasivat tuolla kaudella Vezina Trophyn, joka annettiin tuolloin vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahdeille. Kaksikko johdatti Bluesin Stanley Cup -finaaleihin toisena vuonna peräkkäin. Plante pelasi vielä yhden kauden St. Louisissa ja siirtyi sitten kolmeksi kaudeksi Toronto Maple Leafsiin. Uransa viimeisen kauden 1972-73 hän pelasi Boston Bruinsissa. Plante valittiin Hockey Hall of Fameen vuonna 1978 ja 100 kaikkien aikojen parhaan NHL-pelaajan listalle vuonna 2017.
1992:Entiset NHL-pelaajat Marcel Dionne, Lanny McDonald, Bob Gainey ja Woody Dumart valittiin Hockey Hall of Fameen. Kunniagallerian rakentajien osastolle pääsi Philadelphia Flyersin pitkäaikainen seurapomo Keith Allen.