Francis pelaa kuusi kautta (31-52-11) Chicago Blackhawksissa sekä New York Rangersissa vuosina 1946-52 ja torjuu sen jälkeen vielä kahdeksan kautta alasarjoissa ennen eläkkeelle jäämistään vuonna 1960. Rangers palkkaa hänet alasarjajoukkueensa valmentajaksi Ontarion Guelph'iin ja kutsuu hänet sen jälkeen New Yorkiin apulaistoimitusjohtajaksi. Francisista tulee Rangersin toimitusjohtaja vuonna 1964 ja päävalmentaja 1965, ja hän auttaa seuraa rakentamaan menestyneimmän joukkueen sitten toista maailmansotaa edeltävien vuosien.
Rangers erottaa Francisin tammikuussa 1976, ja uusi työpaikka löytyy St. Louis Bluesin toimitusjohtajana sekä apulaisjohtajana; myöhemmin hänellä on myös kaksi valmentajapestiä. Francis liittyy Hartford Whalersiin vuonna 1983 ja jatkaa toimitusjohtajana vuoteen 1988 saakka sekä johtajana eläkkeelle siirtymiseensä asti 1993. Hänet valitaan Hockey Hall of Fameen kaukalon ulkopuolisena vaikuttajana vuonna 1982.
MUITA MERKKIPAALUJA:
1978:Hockey Hall of Fameen valitaan kolme pelaajaa, Jacques Plante, Marcel Pronovost ja Andy Bathgate, sekä kolme kiekkovaikuttajaa Sam Pollock, J.P. Pickell ja William Thayer Tutt.