kuch-415

Kiekkomaailmassa ja joka ikisessä ottelussa on lukemattomia tilanteita, jotka ovat joko epäselviä tai tulkinnanvaraisia. Viheltämättä jäänyt huitominen, ohi silmien mennyt koukku yläkäteen, kädet vähän liian korkealla loppuun ajettu taklaus, rautoja viistänyt laukaus.

Jokainen jääkiekkoa seuraava tietää kristallinkirkkaasti, että kaikkia tilanteita ei aina tulkita selkeästi. Jäällä pelattava maailman nopein "pallopeli" jättää aina jossittelemisen varaa. Tampa Bay Lightningin kohdalla jossittelu on kuitenkin turhaa. Seuraavan ottelun eli neljännen kohtaamisen asetelma on äärimmäisen selkeä, jopa pelkistetty: voitto tai loma.
Jos-sanaa ei voi liittää mihinkään muuhun kuin seuraavaan otteluun. Jos Columbus Blue Jackets hyödyntää koti- ja mentaalietunsa ja harjaa ottelusarjan neljännenkin kamppailun nimiinsä, Tampa Bay Lightningin tähdillä alkaa pitkä kesäloma. Siksi vaihtoehtoja on enää yksi: runkosarjan suvereenin ykkösen on pakko alkaa voittaa.

CBJ-TBL: Duchene nostaa kiekon rystyltä kattoon

Lightning oli runkosarjassa poikkeuksellisen ylivoimainen. Se sivusi 62 voitollaan NHL:n ennätystä ja keräsi 21 pistettä enemmän kuin mikään muu joukkue. Ja vaikka jossittelu juuri joutikin romukoppaan, päävalmentaja Jon Cooper suojatteineen vaihtaisi varmasti pari runkosarjan voittoa playoffeihin - jos se vain suinkin olisi mahdollista.
Kun kuuntelee Cooperin maltillisia ja sisäsiistejä mietteitä tukalassa tilanteessa, ei voi välttyä ajatukselta, että Blue Jacketsin tulisieluinen vihakiekon pää-äänenkannattaja John Tortorella on osannut psyykata joukkonsa tarvittavaan vimmaan paljon tehokkaammin kuin hillitty Cooper. Vain Lightningin kopissa tiedetään, onko Cooperin sanasto jopa liian hillittyä ja painokelpoista, jotta hän saisi lietsottua joukkueensa ukkosmyrskyyn ja silmiä satuttavaan salamointiin. Mutta kyllä sitä kysyä voi.
Valmentajien luonne-eroja voi pohtia arkielämän esimerkkien avulla: Kumman kanssa kiistelisit mieluummin pensasaidan leikkaamiseen liittyvistä näkemyseroista tai siitä, kuka olikaan syyllinen, kun lätkäjuniorin laukoma kiekko pirstoi ulkovajan ikkunan tuhannen päreiksi?
Moni valitsisi riitakaverikseen sävyisän oloisen Cooperin. Lightning-luotsin kanssa järkipuhe varmasti riittäisi, kun taas tunteella elävän Tortorellan kanssa naapurisodan saattaisi saada sytytettyä vaikka väärälle puolelle rajalinjaa sylkäistystä purukumista. Tortorella on juuri sen naapurin äijä, jonka kanssa kysymys "tasataanko aita metrin vai puolentoista korkeudelta?" voisikin päätyä muotoon, että "vedin sitten raivaussahalla maan tasalle, kun ei saatu sopimusta aikaiseksi".
Lisää aiheesta: [TBL-CBJ 3. ottelun kooste\]
Entä kumman kanssa lähtisit kiistelemään yhteistä vihollista vastaan? Niinpä.
Moni valitsisi Tortorellan. Niin teki myös Blue Jacketsin suomalainen GM Jarmo Kekäläinen. Kekäläisen tavoin moni meistä maallikoista olisi valmis veriseenkin vääntöön, jos saisi kumppanikseen ennalta arvaamattoman ja kaikki metkut tietävän "Tortsin". Hänen kanssaan saattaisi käydä niinkin, että eräpäivänsä ylittänyt lasku muuttuisikin saatavaksi. Hänen kanssaan ei voisi etukäteen aamulla tietää, mitä ilta tuo tullessaan.
Ja juuri niin Columbuksen ja Tampa Bayn sarjassa on nyt käymässä. Vaikka materiaalietu on kiistattomasti Lightningilla, Tortorellalla on purevampi pensasleikkuri. Juuri siksi hänen joukkonsa ovat nyt sahaamassa Cooperin rakkaudella kasvatetun aidan niin tyngäksi, ettei siinä mullassa viherrä tänä kesänä edes rikkakasvusto.
Siksi himmeällä liekillä räiskyneen Lightningin ei kannata tuudittautua sen ajatuksen varaan, että pelikiellosta vapautuva Nikita Kutsherov kirkastaisi Tampan taivaan. Runkosarjassa 128 pistettä mäiskinyt Kutsherov on tietysti tärkeä lisä tehottomuudesta kärvistelevälle ennakkosuosikille, mutta kyse ei ole nyt yhden - kiistatta taiturimaisenkaan - pelaajan ratkaisijan kyvyistä. Kyse on kollektiivisesta lamaannuksesta, jonka partaalle Tortorella ja Blue Jackets ovat Lightningin sysänneet.
[Lue ottelusarjan TBL-CBJ kaikki jutut täältä]
Kuilun reunalle ahdistetulla Tampalla edessään keuhkoja repivä ja psyykeä polttava urakka. Vaikka miljoonapalkkaisella miehistöllä on totta kai oma vastuunsa, tiistaina pelattava neljäs ottelu on nimenomaan Cooperin testi.
Kolmessa ensimmäisessä kamppailussa jo nähty, että pelaajavetoisesti homma ei käänny. Siksi juuri päävalmentajan on nyt oltava se johtaja, joka saa supertähdistä koostuvan miehistön pelaamaan omalla tasollaan.
Tampan onneksi aikaa on enemmän kuin 12 minuuttia. Presidents' Trophyn voittajilla on täydet 60 minuuttia aikaa siirtää ratkaisua loppuviikolle ja näyttää, että Tortorellan pensasaita kaatuu vaikka tylsillä kynsileikkureilla.