Vladimir Tarasenkon mielestä Blues voi uusia mestaruutensa

NHL.com/fi haastatteli maailman parhaan jääkiekkoliigan kirkkaimpia tähtiä eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten pelaajien mediapäivinä. Syyskuun aikana julkaistavat erikoishaastattelut tarjoavat mielenkiintoista luettavaa NHL-kauden 2019-20 alla. Tällä kertaa vuorossa on St. Louis Bluesin hyökkääjä Vladimir Tarasenko.

Ohittiko kolmannen poikasi syntymä kaikki muut tälle kesälle osuneet riemut?
- Tietenkin. Jääkiekko väistyy taka-alalle, kun on kyse lapsen syntymästä. Minulle tärkeintä on se, että synnytys meni hienosti ja kaikki voivat hyvin. Siitä olin eniten huolissani.
Mikä jäi mieleesi ikimuistoisimpana hetkenä Stanley Cupin voittamisesta?
- Se ensimmäinen hetki, kun tajusimme, että pokaali on meidän. Kun heitimme hanskat ilmaan ja säntäsimme maalivahtimme luo. Olin unelmoinut siitä hetkestä koko elämäni. Taival mestaruuteen oli pitkä ja uuvuttava. Pelasimme pudotuspeleissä 26 ottelua.

Onko kaikkien aikojen jääkiekkohetkesi siis se, kun säntäsit Jordan Binningtonia kohti TD Gardenissa?
- Ehkä se hetki osui vähän aiemmaksi, kun teimme seiskapelissä neljännen maalimme. Kun Boston kavensi vielä lopussa, katsoimme Ivanin (Barbashev) kanssa toisiamme ja ajattelimme: "Eihän tässä vaiheessa voi enää mennä mikään pieleen, eihän?" Mutta kun pelikellossa oli noin minuutti jäljellä, tiesin, ettei meille voisi enää käydä köpelösti. Se hetki oli ikimuistoinen.
Miltä tuntui viedä Stanley Cup -pokaali Novosibirskiin ystävien ja sukulaisten ihasteltavaksi?
- Olihan se mahtavaa. Lähdin sieltä seitsemän vuotta sitten ja palasin nyt mukanani pokaali, josta olin unelmoinut koko elämäni ajan. Oli mukavaa antaa sukulaisteni koskettaa Stanley Cupia, pidellä sitä ja viettää aikaa sen kanssa. Tiedän, etten olisi saavuttanut mitään ilman perheeni tukea.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Bluesin viime kauden alku oli niin hankala, että oli vaikea kuvitella teidän yltävän pudotuspeleihin, saati mestaruuteen saakka. Mitä opitte viime kauden alkupuoliskosta? Miten varmistatte, ettei niin käy uudelleen?
- Ensiksikin, kauteen täytyy saada hyvä alku. Ei voi ajatella, että asioiden korjaamiseen on kyllä runsaasti aikaa. Toiseksi, meillä oli viime kaudella erinomainen joukkue ja olemme onnekkaita, kun saamme jatkaa samalla ryhmällä. Vain yksi pelaaja lähti (hyökkääjä Patrick Maroon). En usko, että meillä on mitään vaikeuksia löytää motivaatiota. Meillä on hyvä joukkuehenki, ja kaikki haluavat taas tositoimiin mahdollisimman pian.
Fanit ja media tuntuvat aina odottavan hallitsevalta mestarilta enemmän kuin muilta hyviltä joukkueilta. Asetatteko korkeita odotuksia myös itsellenne?
- Kyllä me vaadimme itseltämme paljon. Olemme myös valmistautuneet siihen, että muut joukkueet tulevat nyt kimppuumme entistä motivoituneempina. Tilanne ei ole enää sama kuin viime talvena, jolloin muut pitivät meidän voittamistamme läpihuutojuttuna. Kaikki puhuivat aiemmin siitä, että Blues ei ole koskaan voittanut mestaruutta. Nyt meillä on vihdoinkin Stanley Cup -voitto, joten siinä mielessä on helpompaa lähteä uuteen kauteen. Eivät paineet tietenkään ole tyystin kadonneet, mutta historian painolasti on karistettu ja voimme keskittyä mestaruuden uusimiseen. Kun on jo voittanut kerran, on helpompaa löytää se itseluottamus, jota mestaruuden voittaminen vaatii.

Olet pelannut St. Louisissa jo kauan ja kuullut varmasti kymmeniä kertoa tuosta 52 vuoden kirouksesta. Kun siitä kuulee jatkuvasti, alkaako siihen uskoa hiljalleen itsekin?
- Kuulimme siitä kirouksesta varmaan satoja kertoja. Ja kyllä, oli aikoja, jolloin meillä oli todella huonoa tuuria ja mietin, että onko tässä joukkueessa oikeasti jotain pielessä. Siitä huolimatta en koskaan halunnut lähteä pelaamaan minnekään muualle. Muistan, kun olimme talvella liigassa viimeisenä ja sanoin vaimolleni: "Minulla on sellainen tunne, että me voitamme mestaruuden." Ehkä se ei ollut ihan tismalleen silloin kun olimme viimeisiä, vaan silloin kun aloimme voittaa. On ollut kausia, jolloin olemme pelanneet kuin liigan paras joukkue ja meidät on nostettu mestarisuosikiksi. Niin kävi esimerkiksi neljä vuotta sitten. No, emme tietenkään voittaneet mitään. Silloin minulle valkeni, ettei niillä ennustuksilla ole mitään arvoa. Katsokaa vaikka Tampaa ja muita joukkueita, joita pidettiin suosikkeina viime kaudella. Ne kaikki putosivat. Me olimme vain iloisia siitä, että pääsimme pudotuspeleihin, eikä meillä ollut siellä niskassamme mitään älyttömiä paineita. Minusta sekin näytteli suurta roolia mestaruusjahdissamme.