Anaheim odottelee edelleen valoisampaa huomista

Anaheim Ducks koki turhankin tutuksi tulleen kohtalon, kun sen jääminen pudotuspelien ulkopuolelle sai sinettinsä viikonvaihteessa.

Ducks pelasi sunnuntaina vaisun kotiottelun Vancouver Canucksia vastaan kärsiessään 1-2-tappion. Ryan Stromen kolmannen erän kavennusmaali jäi laihaksi lohduksi ja 14 842 katsojaa poistui Honda Centeristä pettymys niskassaan.
- Päädyimme lähinnä reagoimaan sen sijaan, että olisimme olleet aloitteellinen osapuoli. Emme pelanneet kokonaista 60-minuuttista, Strome tuumasi maalivahti John Gibsonin pidettyä joukkueen mukana voittotaistelussa urakoimalla 38 torjuntaa.
Anaheimin ilmastossa kevät ei ole yhtä tärkeä kuin kaukana kylmässä pohjolassa, mutta pudotuspelejä Kalifornian auringossakin alkaa olla jo kova ikävä. Ducks on pelannut kauden tärkeimpiä otteluita viimeksi vuonna 2018, joten kuiva kausi venyy nyt viiden vuoden mittaiseksi. Edelliskauden 30. sijasta on onneksi tultu eteenpäin, mutta pistekeskiarvo on jälleen jäämässä roimasti alle yhden.
Ducks on onnistunut koko kauden aikana yltämään kahteen kolmen ottelun mittaiseen voittoputkeen. Niiden aikana se väläytteli, sillä voitot irtosivat esimerkiksi Colorado Avalanchesta ja Carolina Hurricanesista. Vielä helmikuun jälkipuoliskolla joukkue oli viiden ottelun pisteputkessa, jonka aikana tuli neljä voittoa.

Hankinnat eivät kääntäneet suuntaa
Realistisemman kuvan Ducksin tunnelmista antavat kuitenkin pitkät punaiset jaksot. Peräkkäisten voittojen osalta kolmonen oli Anaheimille liki maaginen lukema, mutta tappioiden osalta kolme peräkkäin oli vielä kevyttä. Jos helmikuun lopussa tuli muutaman pelin hyvä pätkä, niin juuri sitä ennen Anaheim hävisi kuusi kertaa peräkkäin. Stromen kaipailema ehjä ja kokonainen 60-minuuttinen jäi siis haaveeksi säännönmukaisesti.
Jo kauden alkumetrit olivat murheelliset, sillä avajaisiltana tullut jatkoaikavoitto Seattle Krakenista sai heti jatko-osakseen seitsemän ottelun tappioputken. Jo silloin oli nähtävissä, että juuri mikään ei ollut muuttunut viime kaudesta. Ensimmäinen voitto varsinaisella peliajalla tuli marraskuun lopussa, toinen melkein kuukautta myöhemmin.

Ducks oli tehnyt pitkän listan värväyksiä ja hankkinut riveihinsä kokeneitakin kavereita, jotka toisivat vakautta pelaamiseen ja antaisivat nuoremmalle osastolle vielä aikaa kasvaa suurempiin saappaisiin. Orange Countyyn marssivat muiden muassa 700 NHL-ottelun Michael Del Zotto, 600 NHL-pelin John Klingberg ja viime kaudella 20 maalin rajan New York Rangersissa puhukonnut Strome. Esimerkiksi pakistossa oli jo entuudestaan pari yli 30-vuotiasta runkopelaajaa.
Kaikki tiesivät, että työ on vielä kesken, mutta silti pudotuspelihaaveiden virallinen murskautuminen pari viikkoa viime vuotta aiemmin oli ikävä muistutus siitä, kuinka paljon hommia todellisuudessa on edessä. Edes Klingberg-suunnitelma ei mennyt toiveiden mukaisesti, kun ruotsalainen pelasikin yksivuotisen sopimuskautensa odotettua vaatimattomammin ja hänestä saatu kauppavastine jäi vaisuksi.
- Jokainen ymmärtää, missä menemme. Pukukopissa odotimme itseltämme paljon, emmekä yltäneet siihen. Emme halua olla tässä tilanteessa, mutta teemme oikeita juttuja valmistautuaksemme tulevaisuuteen. Meillä on paljon uskoa seurajohtoon, pelaajatarkkailuun ja muuhun. Se on hieno juttu. Pelaavalle joukkueelle tällainen on kuitenkin aina vaikeaa, koska haluaisimme pelata pudotuspelejä, koko 13-vuotisen NHL-uransa Anaheimia edustanut Cam Fowler sanoi.
Suomalaisilla pettymyksellinen talvi
Ducksissa on monta kiehtovaa nuorta pelaajaa, jopa koko NHL:n viihdyttävimmän osaston edustajia. Trevor Zegras on kovaa vauhtia matkalla sisäisen pistetilaston voittoon ennen Troy Terryä. He ovat toistaiseksi ryhmän ainoat 50 pisteen sekä 20 maalin miehet. Adam Henrique olisi todennäköisesti joukkueen paras maalintekijä, mutta konkarihyökkääjän kausi päättyi loukkaantumiseen 19 maalin saldolla. Esimerkiksi 20-vuotiaalla Mason McTavishillä on mahdollisuus yltää 20 maaliin heti tulokaskaudellaan, sillä 69 ottelussa on syntynyt lupaava saldo 16+25=41.
Ykköstähti löytynee silti edelleen joukkueen maalilta. Kriitikot ovat jo pidempään odotelleet, milloin Anaheim luopuisi John Gibsonista hankkiakseen lisää palasia tulevaisuutta ajatellen. Gibson oli Ducksin kuningas myös sunnuntain kohtalon ottelussa ja 29-vuotiaan sopimus kattaa vielä neljä seuraavaakin kautta. Aika näyttää, riittääkö se Anaheimin uuteen nousuun, mikä palkitsisi seurajohdon - ja toki Gibsonin itsensä - kärsivällisyyden.

Ducksin suomalaisosasto jäi tällä kaudella tasan yhden miehen edustukseksi. Urho Vaakanaiselle kaavailtiin uutta alkua Anaheimissa sen jälkeen, kun vastuu Boston Bruinsissa jäi vähiin. Kesken viime kauden Ducksiin vaihtanut Vaakanainen ehti pelata tällä kaudella 23 NHL-ottelua ennen kuin lonkkaleikkaus katkaisi kauden. 24-vuotiaalla puolustajalla on sopimus myös ensi kaudesta. Viime kaudella vain 21 ottelua kolmessa eri joukkueessa pelannut Olli Juolevi teki viime kesänä Anaheimiin yhden vuoden sopimuksen, mutta ei ole pelannut ainuttakaan NHL-ottelua Ducksissa.
Nyt Anaheimissa toivotaan, että onni potkaisisi edes arvan muodossa. Ducks on yksi niistä, joiden suurin haave on päästä varaamaan tänä kesänä ensimmäisenä ja poimimaan hyökkäykseensä Connor Bedardin. 11 joukkuetta saa mahdollisuuden ykkösvaraukseen ja tällä hetkellä Ducks on koko liigan kattavassa sarjataulukossa neljänneksi huonoin - eli sillä olisi neljänneksi suurin todennäköisyys tulla arvotuksi ensimmäisen varaajan paikalle.