Näkökulmavääntö: Uusiiko joku Bluesin tempun

NHL.com/fi:n asiantuntijat keskustelevat taalakaukaloiden ajankohtaisimmista aiheista lauantaisin koko kauden 2019-20 ajan. Tänään raati keskustelee siitä, mikä kellarikerroksen joukkueista voisi tällä kaudella tehdä uskomattoman nousun mestaruuteen.

Viime kauden puolivälissä St. Louis Blues näytti olevan menneen talven lumia. Joukkue oli liigan pohjalla ja toimi lähinnä pisteautomaattina muille seuroille. Mutta kuinka sitten kävikään?
Blues kiihdytti sinne kuuluisaan päätyyn saakka ja on nyt hallitseva Stanley Cup -mestari. Voisiko tällä kaudella tapahtua moinen nousu pohjalta huipulle, ja mikä joukkue sen voisi tehdä?
Jussi Lehmola:
Oli synkkä ja myrskyinen yö tammikuun alussa 2019. St. Louis Blues majaili koko NHL:n jumbosijalla.
Hieman yli viisi kuukautta myöhemmin Bluesin kapteeni Alex Pietrangelo koki kiekkoelämänsä suurimman hetken kohottaessaan Stanley Cup -pokaalin käsilleen. Eiköhän siinä jäänyt olympiakultamitali hopealle.

St. Louisin tarina on upea. Tuskin sitä toistetaan ihan heti. Eikä siitä ole tulossa uutta normia.
Mutta pitää muistaa, että jumbo-Blues oli "vain" 11 pisteen päässä playoff-viivasta. Esimerkiksi tämän hetken NHL-jumbo Detroit Red Wings on jo yli tuplasti kauempana luvatusta maasta. Eroa viivaan on 25 pistettä.
Jos haluttaisiin saada tältä kaudelta samanlainen tarina, niin ainoa vaihtoehto on käsittääkseni San Jose Sharks. Enemmän uskon kyllä Nashville Predatorsin nousuun mestariksi, mutta kantrikaupungin pojat eivät ole uineet niin syvissä vesissä, että sitä voitaisiin verrata Bluesin tarinaan.
San Jose on käynyt aika pohjalla. Tuskin koskaan ymmärrän Sharksin politiikkaa sen suhteen, että annetaan kahdelle puolustajalle (Brent Burns ja Erik Karlsson) mielipuoliset eläkesopimukset - olivat he kuinka hyviä tahansa tällä hetkellä. Siihen kun lisätään vielä Marc-Edouard Vlasicin diili, niin San Jose on ihmeissään muutaman vuoden päästä, kun kolme vanhenevaa pakkia tienaa yhteensä yli 26 miljoonaa dollaria kaudessa.
Mutta se on toinen tarina. Jos pitää hakea se Blues-tarina, niin San Josella on lähes samaa potentiaalia vastaavaan. Sharksilta löytyy sen verran huippuosaamista, että jos kaikki planeetat asettuvat radoilleen, niin mikä ettei.
St. Louisista pitää toki muistaa myös se, että joukkuetta oli vahvistettu jo kesällä 2018. Mestari-Blues oli paljon lähempänä sitä odotettua versiota kuin jumbo-Blues.
Näkyykö Valtterin kristallipallossa mitään muuta kuin haiparvia?
Lisää aiheesta: [Näkökulmavääntö: Vuoden 2020 ennustukset]
Valtteri Tahkola:
Kieltämättä Sharks ja Predators olisivat löytyneet minunkin listani kärjestä. Haipaitojen taaperrusta katsoessa on käynyt pari kertaa mielessä, että joukkue pystyisi kaiken loksahtaessa kohdalleen toistamaan Bluesin tempun.
Itäisen konferenssin puolella kellarikerroksen potentiaalisia yllättäjiä on ehkä vähemmän, mutta jos katselee joukkueita selvästi pudotuspeliviivan alapuolella, mieleeni nousee ensimmäisenä Montreal Canadiens.
Kanadan ylpeyden viime viikot ovat olleet iso katastrofi, mutta pelitavallisesti ja potentiaalinsa puolesta Canadiens pystyy olemaan laadukas pudotuspelijoukkue. GM Marc Bergevinin joukkue pelaa parhaimmillaan todella vauhdikasta ja viihdyttävää lätkää.
Ilja Kovaltshukin hankinta oli minusta erinomainen haku seurajohdolta. Canadiens ei menesty tälläkään kaudella yksittäisten tähtiensä ansiosta, mutta joukkueen maalivahtiosasto ja puolustuskalusto ovat riittävän laadukkaat menestymiseen. Hyökkäyspäässä supertähtien puuttumista paikataan vahvalla neljän ketjun pelaamisella.

Atlantic-divisioonan taistelu pudotuspelipaikoista on kuitenkin niin raadollista, että Montrealin poikien täytyy alkaa napsia voittoja ja nopeasti. En nyt suoranaisesti usko, että Canadiens pystyisi toistamaan Bluesin viime kevään tempun, mutta sillä on palasia hienoon tarinaan.
Mitä sanoo Toni?
Toni Rajamäki:
Samoilla linjoilla täällä. Sharks on ainut joukkue, joka voisi tehdä samanlaisen tarinan kuin Blues. Predators on alemman keskikastin joukkueista se, jolla on eniten lunastamatonta potentiaalia.
Sarjasta löytyy tällä hetkellä viisi joukkuetta, joilla ei ole mielestäni mitään saumaa toistaa Bluesin temppua tai edes potentiaalia nousta pudotuspeleihin. Ne ovat Ottawa Senators, Detroit Red Wings, Los Angeles Kings, Anaheim Ducks ja New Jersey Devils. Lopuilla häntäpään joukkueilla on enemmän tai vähemmän mahdollisuuksia yllättää.
Valtterin mainitsema Canadiens on mielenkiintoinen vaihtoehto: laatua löytyy jokaiselta osastolta, ja parhaimmillaan Canadiens pelaa erinomaista kiekkoa. Jos joukkue saisi nyt muutaman voiton alleen, kelkka voisi kääntyä isostikin.
Montrealin rinnalle voisin nostaa New York Rangersin, joka ei ole vieläkään näyttänyt parastaan. Artemi Panarin ja Mika Zibanejad pystyvät johdattamaan joukkueen pitkälle, jos vain Rangers löytää tasaisuuden otteisiinsa. Mielestäni palaset ovat olemassa, mutta onnistuminen vaatii monen asian loksahtamista paikoilleen. Etenkin nuorilla pelaajilla homma voi kääntyä nopeasti suuntaan tai toiseen, ja niitähän Rangersin pelaajistosta löytyy.
Talven pelaajakaupat voivat vielä muuttaa asetelmia jonkin verran. Esimerkiksi Rangers tuskin panostaa isosti tähän kauteen, ja seura kaupanneekin Chris Kreiderin muualle. Canadiens puolestaan seurannee markkinoita hanakammin ja iskee paikan tullen. Aika näyttää.
Mihin joukkueeseen Simo luottaa?
*** ***Seuraa meitä [Facebookissa ja Twitterissä, niin pysyt ajan tasalla NHL:n tapahtumista! ]
Simo Järvinen:
St. Louis Bluesin ihmeteko jää historiaan yhtenä taalaliigan kovimmista, se on selvä. Mutta ottaen huomioon kuinka tasainen liiga tänä päivänä on, niin uskon, että nousuja saatetaan nähdä vielä tällä kaudella.
On kuitenkin oltava sen verran realistinen, että ihan jokaiselta kellarikerroksen joukkueelta ei voida odottaa moista urotekoa. Bluesin kohdalla keskeisinä palasina toimivat tinkimätöntä työmoraalia vaaliva päävalmentaja Craig Berube, kauden sensaatiovahdiksi noussut Jordan Binnington sekä myöhemmin playoffeissa dominoivana kahden suunnan sentterinä loistanut Ryan O´Reilly.
Lisäksi laadukas ja fiksusti rakennettu kapteeni Alex Pietrangelon johtama pakisto teki vastustajan hyökkäyspelaamisesta todella haastavaa.
Kysymys kuuluu, mistä tämän hetken playoff-viivan alla majailevista joukkueista löytyy työkaluja nousta Bluesin lailla taistelemaan Lordi Stanleyn maljasta?
Jussi, Valtteri ja Toni nostivat esiin San Jose Sharksin. Itse olen jyrkästi sitä mieltä, ettei kurittomasti ja tylsin hampain läpi kauden esiintyneestä haiparvesta olisi ainesta nousta playoff-viivan päälle. Yksi syy siihen on maalivahtipeli, joka on osaltaan saanut Burnsin ja Karlssonin näyttämään aivan divaritason puolustajilta.

Mutta sen sijaan valmentajan vaihdoksella potkun persauksiin saanut Nashville Predators olisi ehkä tämän hetken joukkueista se sopivin ryhmä tekemään "Bluesit". Maalivahtipuoli on kauden tilastoista huolimatta kunnossa, eikä toistaiseksi alle kykyjensä pelannut hyökkäyskalusto vaadi kuin pienen sytykkeen, niin vastustajan päädyssä alkaa verkko heilua.
Itäisessä konferenssissa kolmen viimeisen joukkueen New Jersey Devilsin, Ottawa Senatorsin ja Detroit Red Wingsin mielessä kiiluu ainoastaan kesän Draftin suurimpiin lahjakkuuksiin lukeutuva Alexis Lafreniere. En itsekään laskisi vielä ulos kollegoiden mainitsemaa Montreal Canadiensia. Ilja Kovaltshukin hankinnalla ei vielä playoff-junaan hypätä, mutta siirto kertoo siitä, että GM Marc Bergevin on valmis reagoimaan ongelmakohtiin.
Mitä ajatuksia Canadiens herättää Petterissä?
Petteri Ikonen:
En usko minkään joukkueen tekevän "Blueseja". Viime kevään tarina oli niin ainutlaatuinen, eikä tällä hetkellä kaukana pudotuspeleistä ole yksikään sellainen joukkue, jolla olisi piilevää potentiaalia.
Viivan alla olevista Predators ja Sharks ovat pärjänneet viime vuosina hyvin lännen kahinoissa. Predators voi petrata vielä paljonkin John Hynesin komennossa, mutta eipä joukkue ole ollutkaan todellisessa kriisissä tällä kaudella. Predatorsin kohdalla kaikki on mahdollisista, mutta lähtökohdat kevätkauteen ovat huomattavasti paremmat kuin Bluesilla vuosi sitten.
Suomalaismaalivahtien Pekka Rinne ja Juuse Saros on palattava tasolleen, ja Mikael Granlundin löytynyt maalijyvä antaa odottaa parempaa. Monella muullakin on syksyä parempi kevät tuloillaan, joten Predators on vielä kova pala lännessä.
Naapuridivisioonassa Sharksilla on riittänyt ongelmia läpi kauden. Moni avainmies on tuskaillut tehottomuuttaan, ja alakerta on vuotanut. Matkaa pudotuspelipaikkaan on kymmenisen pistettä, joten kunnon kirillä paikka kevään huipennukseen irtoaa. Sarjataulukon asemien suhteen Sharksinkin lähtökohdat kevääseen ovat paremmat kuin Bluesilla vuosi sitten, mutta löytyykö porukasta samanlaista yhteen hiileen puhaltamista tai johtajuutta kuin Bluesilla. Tuntuu, että Sharks on enemmän lauma isoja nimiä kuin neljällä kentällä rullaava työläisjoukko.
Idässä Devils, Senators ja Red Wings ovat lohduttomassa tilanteessa eikä nousua ylöspäin ole näkyvissä. Devilsillä oli vielä pieni oljenkorsi hyökkääjä Taylor Hallin kanssa, mutta seura heitti hanskat tiskiin jo hyvissä ajoin. Vähän paremmissa asemissa olevista Rangers voi punnertaa pudotuspeleihin, mutta tuskin avauskierrosta pidemmälle. Mika Zibanejadin, Artemi Panarinin ja kumppanien on tehtävä tulosta vielä enemmän, eikä Rangers-johto pistäisi pahakseen, jos Kaapo Kakko kasvattaisi rooliaan pisteiden tekemisessä.