Näkökulmavääntö: Pelaajasiirtojen takaraja

NHL.com/fi:n asiantuntijat keskustelevat taalakaukaloiden ajankohtaisimmista aiheista lauantaisin koko kauden 2019-20 ajan. Tänään raati mietiskelee taalaliigan tapahtumia pelaajasiirtojen takarajalla, joka on tällä kaudella maanantaina 24. helmikuuta.

NHL-fanit odottavat jo maanantaita kuin kuuta nousevaa. Joukkueilla on vielä pari päivää aikaa tehdä peliliikkeitä ennen siirtoikkunan sulkeutumista maanantai-iltana kello 22 Suomen aikaa. Osa joukkueista on jo ottanut varaslähdön kilpavarusteluun, mutta maanantaillekin riittää vielä varmasti jännitettävää.
Mitkä menneiden vuosien kaupoista ovat jääneet parhaiten mieleen? Keiden kiekkotähtien voidaan odottaa vaihtavan maisemaa maanantai-iltaan mennessä? Ja millaisia tuntemuksia siirtotakaraja aiheuttaa kiekkotoimittajissa? Annetaanpa NHL.com/fi:n asiantuntijoiden kertoa mielipiteensä.
Varpu Sihvonen:
Ensi maanantain pelaajasiirtojen takaraja on vähän kuin jouluaaton odottaminen lapsena. Tietää, että jotain on tulossa, mutta voi vain aavistella mitä. Eikä yllätyksiltä säästytä koskaan. Siksi siirtoikkunan sulkeutuminen on kauden huippuhetki Stanley Cup -finaalien ohella.
NHL-historiassa on tehty lukemattomia tunteellisia, järkyttäviä sekä yllättäviä kauppoja, joista minulle tulee aina ensimmäisenä mieleen Teemu Selänteen kauppa Winnipeg Jetsistä silloiseen Mighty Ducks of Anaheimiin 7. helmikuuta vuonna 1996. Selänteelle oli vakuutettu, että huhut hänen kaupastaan ovat juuri sitä, huhuja. Ja kuinka ollakaan, hän löysi itsensä yksin hotellista Long Islandilla odottamassa Ducksin joukkuetta saapuvaksi New York Islandersia vastaan pelattavaan vierasotteluun.
Vuonna 1993 NHL:ään liittyneen Ducksin uutuudenviehätys oli haihtunut kevättalveen 1996 mennessä, ja seura halusi täyttää kotihallin tyhjiksi jääneet istuimet. Selänne puolestaan oli jo tähtipelaaja, joka veti yleisöä halliin. Sen huomasi heti hänen ensimmäisessä ottelussaan Ducksin paidassa.
Selänteen Ducks-debyytin jälkeen kiekkofanit Long Islandilla metsästivät hänen nimmariaan, ja kun heitä ei haluttu päästää superhyökkääjän kimppuun, Ducksin silloinen päävalmentaja Ron Wilson juoksi edestakaisin lähettinä fanien ja Selänteen välillä. Onnelliset fanit saivat nimmarin paitaan, valokuvaan tai paperilapulle, ja Wilson marisi, että miksi ihmeessä hän oikein tekee tätä. Mutta naamasta näki, että hän oli vain mielissään.
Selänteen kauppa ei tuonut Stanley Cupia saman tien Anaheimiin vaan vasta vuonna 2007, mutta fanien silmissä se ei vähennä Selänteen arvoa. Hän on ollut fanien suosikki ensimmäisestä Ducks-päivästään lähtien ja on sitä edelleen.
Suomalaiset ovat joutuneet siirtohuhujen pyörteisiin tänäkin vuonna, joten nähtäväksi jää, pakkaako Sami Vatanen, Mikael Granlund, Mikko Koivu tai Rasmus Ristolainen laukkunsa. Tai kenties se yllätys, jota kukaan ei osannut odottaa.
Yksi tämän hetken mielenkiintoisimmista pelaajista on New York Rangersin hyökkääjä Chris Kreider. Hänen on sanottu haluavan jatkaa Rangersissa, mutta pystyykö seura tunkemaan hänet palkkakaton alle? Boston Bruinsin ja Mikko Rantasen sairastuvalle menettäneen Colorado Avalanchen huhutaan olevan tiukimmin Kreiderin perässä. Avalanche tarvitsee nyt apua, mutta Bruins on jo valmiiksi vahva ilman kauppojakin. Ai kamala, millainen joukkue Bruins onkaan, jos se saa Kreiderin.
Joko siirtokuume on iskenyt Jussiin?

Jussi Lehmola:
Minulla on diagnosoitu krooninen siirtokuume jo vuosikymmeniä sitten. Ei se vaadi "trade deadlinea", se on aina läsnä.
Mutta odotukset ovat taas toki korkealla. Tämän vuoden erikoisuudeksi on veikkailtu sitä, että kaupoissa siirtyisi paljon muitakin pelaajia kuin kesällä vapaiksi agenteiksi tulevia miehiä. Ja johan sitä on tapahtunutkin, muun muassa Jason Zuckerin ja Blake Colemanin muodossa.
Siirtorajalla on nähty vuosien saatossa liuta hienoja kauppoja. Nykyään odotan kyllä enemmän NHL Draftia ja sen ympärillä olevia päiviä niiden isompien kauppojen toivossa.
Varpu meni neljännesvuosisadan verran taaksepäin. Jos pysytään palkkakattoajassa (kaudesta 2005-06 lähtien), niin tilaston perusteella voisi lähes luvata, että sinä viimeisenä päivänä tapahtuu jotain suomalaista nytkin. Vain kevään 2012 siirtorajapäivänä ei liikkunut minkäänlaista sinivalkoista väriä.
Jussi Jokinen on näiden taistojen veteraani. Hänet kaupattiin sinä viimeisenä päivänä kolme kertaa (2008, 2013, 2018). Isommista nimistä myös Olli Jokinen (2009, 2015) ja Tuomo Ruutu (2008, 2014) ovat varailleet lentolippuja siirtorajan umpeutumispäivänä.
Ja on sitä osattu toimiston puolellakin. Kaikki muistavat, kun Columbus Blue Jacketsin GM Jarmo Kekäläinen laittoi haisemaan vuosi sitten. Ne tärkeimmät kaupat tehtiin tosin muutama päivä ennen takarajaa.
Mutta kyllä Kekäläinen on osannut vikanakin päivänä toimia isosti. Suomalais-GM oli ehtinyt olla virassaan alle kaksi kuukautta, kun hän hankki keväällä 2013 Marian Gaborikin New York Rangersista.
Vuotta myöhemmin Kekäläinen kauppasi Gaborikin Los Angeles Kingsiin. Sillä oli suora vaikutus mestaruustaistoon. Slovakkitähti voitti kevään 2014 pudotuspelien maalipörssin.
Elämme taas NHL-intoilijoiden yhtä kauden ehdotonta kohokohtaa, mitä tulee kaukalon ulkopuolisiin tapahtumiin. Ei muuta kuin kaupparuletti jatkukoon!
Pysähtyykö maailma Tonin huushollissa maanantaina?

Toni Rajamäki:
Kyllä se maailma taitaa pysähtyä tässäkin huushollissa. Kyseessä on kuitenkin yksi NHL-kauden parhaista päivistä!
Odotan näkeväni vielä isoja kauppoja. Chris Kreiderin nimi nostettiin jo esiin, mutta hänen lisäkseen tarjottimella lienee sellaisia pelaajia, kuten Jean-Gabriel Pageau ja Joe Thornton, joten mielenkiintoa riittää. Osaan myös nauttia hieman pienemmän profiilin pelaajien kaupoista, sillä nämä niin sanotut syvyyshankinnat näyttelevät monesti suurta roolia keväisin. Oli kyseessä nelossentteri tai kolmospakkiparin oman pään luuta, niin kyseessä voi olla menestyksen kannalta tärkeä asia. Esimerkiksi Alec Martinezin siirtyminen Vegas Golden Knightsiin voi olla joukkueen lopputuloksen kannalta iso tekijä, vaikka kyseessä ei olekaan mikään supertähti.
Tällä kaudella siirtospekulaatiot ovat olleet etenkin suomalaisittain huippumielenkiintoisia, sillä Sami Vatasen ja Mikael Granlundin nimet ovat pyörineet huhuissa jo pitkään. Granlund ja Nashville ovat parantaneet viime aikoina, joten suomalaistaituri saattaa jatkaa kauden loppuun Tennesseessä, mutta Vatanen lienee edelleen kuuma nimi markkinoilla.
Innolla odotan myös sitä, pääsisikö Mikko Koivu Minnesota Wildista muualle. Hän olisi oiva lisä jonkin kärkijoukkueen alempiin kenttiin kevään ajaksi. Tiedän, Koivun siirto ei ole todennäköisin skenaario, mutta sille lienee pieni mahdollisuus. Koivu ansaitsisi samanlaisen tarinan kuin Kimmo Timonen, joka kaupattiin Philadelphia Flyersista Chicago Blackhawksiin talvella 2015, ja hän pääsi päättämään uransa Stanley Cup -juhliin. Koivun ura tuskin päättyy vielä, mutta edessä ei ole enää montaa vuotta, joten toivoisin siirron tapahtuvan nyt. Ainahan hän voisi palata Minnesotaan ensi kesänä vapaana agenttina.
Mitäs Simo miettii maanantaista?
Simo Järvinen:
Myös minulle ensi maanantaina umpeutuva pelaajien siirtotakaraja on yksi kauden hienoimmista ajankohdista. Joka minuutti saattaa tapahtua jotain, mikä muuttaa joukkueen iskukykyä. Tämän takia siirtoruletti menee itselläni jopa kesäkuun NHL Draftin edelle.
Eri joukkueiden GM:t tuppaavat pysyttelemään pitkän runkosarjakauden aikana melko tehokkaasti taka-alalla, mutta maanantaina on Jarmo Kekäläisen ja kumppanien vuoro näyttää hauista.
Kekäläisen viime kauden päätös mennä tähtipelaajillaan "all-in" oli jotain, mistä voi lopputuloksesta huolimatta edelleen nostaa hattua.
Puhelimet käyvät organisaatioissa taatusti kuumina, ja odotan Tonin tavoin vilkasta pelaajaliikehdintää, sillä tämän hetken siirtohuhuissa pyörivät nimet ovat juuri sellaisia vahvistuksia, jotka saattaisivat nousta uusissa joukkueissaan ratkaisijoiksi. Kreider ja Pageau lienevät niistä ne kaikkein halutuimmat.
Runkosarja on tällä hetkellä sikäli kriittisessä vaiheessa, että muiden muassa loukkaantumiset astuvat merkittävään rooliin, mikäli niitä tulee. Playoff-viivan päällä majailevat joukkueet pyrkivät pitämään pelaajistoaan mahdollisimman iskukykyisenä ja ennen kaikkea terveenä.
Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat olleet Tyler Toffolin ja Jason Zuckerin liikkumiset uusiin osoitteisiin. Toffolin on määrä paikata Vancouver Canucksissa loukkaantunutta Brock Boeseria, kun taas Zucker hankittiin Pittsburgh Penguisiin korvaamaan loppukauden sivussa olevaa Jake Guentzelia.

Uskon, että tulemme näkemään paljon samantapaisia kauppoja, mitä Washington Capitals teki alkuviikosta hankkiessaan kovaotteisen Brenden Dillonin vahvistamaan pääkaupunkilaisten puolustuspäätä. Nykyisen sopimuksensa viimeistä vuottaan pelaavan Dillonin palkkakattoon vaikuttava summa oli "vain" reilut 1,6 miljoonaa dollaria, mikä sopi mainiosti Capitalsin tilanteeseen. Oman alueen puolustajia ei voi kevään karkeloissa olla koskaan liikaa.
Suomalaispelaajista huomioni kiinnittyy erityisesti otteitaan viimeaikoina parantaneeseen Rasmus Ristolaiseen. Voi olettaa, ettei turkulaispakki panisi pahakseen, jos hänet kaupattaisiin Buffalo Sabresista johonkin joukkueeseen, jossa menestysikkuna on tällä hetkellä auki.
Valtteri Tahkola:
Kyllähän ensi maanantai on ympyröity minunkin kalenterissani isolla punakynällä.
Siirtotakaraja menee minun NHL-kauden päätapahtumien listallani ehdottomasti kolmen kärkeen. Oikeastaan ainoa, joka sen ohittaa selvästi, on varaustilaisuus.
On aina mielenkiintoista seurata seurojen peliliikkeitä takarajan viimeisillä hetkillä. Vaikka tiettyjen sikariportaiden käytöstä pystyy hieman lukemaan aikaisempien vuosien perusteella, aina sitä saa silti yllättyä.
Jos koko kiekkomaailma jännittää ensi maanantaina, niin jännittävät pelaajatkin. Siitä sai taas hyvän muistutuksen, kun jo mainittu Dillon kaupattiin Sharksista Capitalsiin. Puolustajan haastattelu juuri ennen siirtoa oli melko tunteikasta katseltavaa.
Tänä vuonna tätä leikkiä on entistäkin vaikeampaa lukea, koska pudotuspelitaisto on niin raadollisen tasainen. Monet yllättäjät keikkuvat vielä taistossa mukana, mikä sekoittaa siirtorulettia merkittävästi.
Suomalaisittainkin riittää paljon jännitettävää. Sami Vatanen, Rasmus Ristolainen, Mikko Koivu ja kumppanit ovat varmasti mielenkiintoisia nimiä. Jos pitäisi heittää rahaa likoon, minun papereissani tuosta porukasta ensimmäisenä liikahtaa Vatanen.
Elämme jännittäviä aikoja!