Hyvin varannut Islanders kärsi markkinoilla

NHL.com/fi ruotii kaikki 31 joukkuetta ja selvittää, kuinka kesän varaustilaisuus sekä vapaat agentit vaikuttivat niiden luonteeseen ja rakenteeseen. Tänään on vuorossa New York Islanders.

Kauden päättyminen varhain on aina pettymys. Jääminen kokonaan pudotuspelien ulkopuolelle on vielä suurempi pettymys. Kohtalon toistuminen peräkkäisinä kausina taas aiheuttaa aivan uuden tason harmitusta.
[Katso kesän joukkueanalyysit]
New York Islanders tietää, miltä kaikki nämä tunteet tuntuvat. Se myös tietää, miten raastavaa on menettää koko pettymysten ryöpyn jälkeen joukkueen kapteeni, ykköstähti ja ylivoimaisesti tärkein pelaaja, kannattajien suosikki, oma varaus sekä suurin toivo - kaikki yhdessä paketissa.
John Tavares oli kesän halutuin vapaa pelaaja. Edes hänen päätöksensä kuunnella muiden joukkueiden tarjouksia ei vielä aiheuttanut suurta pessimismiä, sillä kovin usein nykypäivän NHL:ssä suuretkin vonkaleet päätyvät lopulta tekemään jatkosopimuksen oman joukkueensa kanssa. Tavaresin tapauksessa näin ei kuitenkaan käynyt. Hän pakkasi laukkunsa, lähti Toronto Maple Leafsiin ja jätti Islandersin rannalle ruikuttamaan.
Tavaresin lähtö vain lisäsi painetta seurapomo Lou Lamoriellon niskassa. Islanders on ollut hurjassa pyörityksessä, ja kesältä vaadittiin rohkaisevia ratkaisuja.

Lamoriello palkattiin juuri Leafsistä, ja hän sai täydet valtuudet alkaa ohjata organisaation kurssia oikeaan suuntaan. Tie toiseen vuoden 1993 jälkeen voitettuun pudotuspelisarjaan näyttää silti raskaalta.
Tavares ei suinkaan jäänyt ainoaksi lähtijäksi. Toinen entinen ykkösvaraus, parhaaseen peli-ikään tulossa oleva puolustaja Calvin de Haan lähti vapaana pelaajana Carolina Hurricanesiin, maalivahti Jaroslav Halak puolestaan valitsi Boston Bruinsin. NHL:ssä jatkuvasti enemmän tai vähemmän tuskaillut Nikolai Kuljomin suuntasi takaisin Venäjälle. Paluupostina KHL:stä tuli hyökkääjä Jan Kovar, sarjan pitkäaikainen huippupelaaja, joka lähtee nyt kokeilemaan siipiään NHL:ssä - ironisesti KHL-uransa tehottomimman kauden jälkeen.
Lisää aiheesta: [Devilsin nuoret saavat kasvaa suureen rooliin]
Lamoriello antoi viitteitä haikailemastaan kulttuurista palkatessaan kaksi kokenutta suomalaista tuomaan ryhtiä pukukoppiin. Heti heinäkuun ensimmäisenä päivänä Leo Komarov laittoi puumerkkinsä neljän vuoden sopimukseen, jolla roolipelaaja ja joukkuepelaajan todellinen perikuva varmasti lisää sitoutuneisuutta sekä työmoraalia muutaman napsun jo yksinään. Valtteri Filppula puolestaan tuli Philadelphia Flyersista yhden vuoden sopimuksella paikkaamaan keskikaistalle syntynyttä tyhjiötä. Hyökkäys vahvistui myös tutulla Matt Martinilla.
Halakin tilalle palkattiin Buffalo Sabresista Robin Lehner Thomas Greissin uudeksi työpariksi. Lehnerin kausi Buffalossa oli vaikea, tosin ympäröinyt joukkuekaan ei ollut erityisen huikaiseva. Lehnerillä on potentiaalia ykkösmaalivahdin rooliin, mutta varsinkin päättyneen kauden tilastot takuulla lisäsivät epäilyksiä myös Islandersin suunnalla. Siksi yhden vuoden sopimus on kompromissi, joka antaa Lehnerille mahdollisuuden vakuuttaa nopeasti.

Keskeistä on kuitenkin se, että Tavaresin lähtöä ei yksinkertaisesti ole kyetty paikkaamaan. Voidaan toki rehellisesti sanoa, että se olikin lähestulkoon mahdoton tehtävä. Organisaation tukipilarin yhtäkkinen lähtö voi helposti tuhota monen vuoden työn, ja Lamoriellon tehtävälista oli valmiiksikin pitkä kuin nälkävuosi. Kesän arvokkain hankinta oli päävalmentaja Barry Trotz, tuore Stanley Cup -voittaja, mutta hänkin tarvitsee työkaluja.
Islandersilla oli kahdella ensimmäisellä kierroksella peräti neljä varausvuoroa, jotka antoivat pelivaraa, mukaan lukien vuorot numeroilla 11 ja 12. Niillä poimittiin hyökkääjä Oliver Wahlstrom ja puolustaja Noah Dobson. Islanders sai varauksistaan valtavasti kehuja, mikä on tärkeä toivoa lisäävä tekijä tulevaisuuden kannalta.
Syytä olisikin, sillä vapaiden pelaajien markkinoilla tehdyt hankinnat suhteessa menetyksiin eivät vakuuta maalintekopotentiaalin tai oman pään tilkitsemisen osalta. Lamorielloa todellakin punnitaan, sillä erityisesti kärkiketjuissa on edelleen ammottava aukko, ja vuoden päästä käsissä on jälleen vino pino päättyviä sopimuksia.