Tuolloin torjuntaprosenttien nopea lasku liittyi pitkälti sääntömuutoksiin, jotka muun muassa rajoittivat maalivahtivarusteiden kokoa. Myös estämisjäähyjä ryhdyttiin sääntömuutosten myötä viheltämään enemmän, jotta työsulkukauden 2004-05 jälkeen maaleja tulisi enemmän.
Torjuntaprosenttien edellinen huippu nähtiin kausina 2013-14 ja 2014-15, jolloin se oli molempina keskimäärin 91,5. Siitä alkaen prosentit ovat laskeneet tasaisesti. Suurimmat pudotukset ovat tulleet kahdella edellisellä kaudella, joina molempina keskiarvo on tippunut 0,3 prosenttia.
Otteluissa tulee noin 7,5 laukausta vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Kaudella 2021-22 otteluissa lauottiin keskimäärin 63,3 kertaa, mutta tällä kaudella enää 55,9 kertaa. Kahdella edellisellä kaudella ottelujen laukaisumäärien keskiarvo on laskenut neljällä, joskin siihen vaikuttaa myös NHL:n tarkentunut tilastointi.
Kuemper mainitsi myös, että NHL-joukkueet keskittyvät rakentamaan vaarallisempia maalipaikkoja, joissa maski on huomioitu paremmin tai laukaus tulee esimerkiksi poikittaisyötön jälkeen. Tämä pakottaa maalivahdin liikkumaan ennen laukausta. Sen myötä torjuntojen tekemisestä on tullut haastavampaa. Vanhan koulukunnan ajatus, että jokainen laukaus on hyvä laukaus, pätee nyky-NHL:ssä enää harvoin.
Ei siis ole yllättävää, että torjuntaprosentit ovat laskeneet jatkuvasti.
- Liigaan tullessani perusajatus oli se, että kiekkoja toimitetaan maalille ja pelissä pitää saada vähintään 30 laukausta. Nykyään laukauksia saattaa tulla vain 15. Taitavat pelaajat eivät lauo kiekkoa vain kohti maalia, vaan hakevat syöttöjä takatolpille ja pyrkivät luomaan tilanteita. Olen vuosien aikana alkanut tottua siihen, 12. kauttaan Tampa Bay Lightningin maalilla kiekkoja torjuva Andrei Vasilevski kertoo.
Vasilevski sanoi viime kaudella, että pelaajat eivät enää heitä laukauksia hukkaan, koska huonoista paikoista laukominen nähdään ikään kuin kiekonmenetyksenä. Hän pitää edelleen otteluista, joissa saa paiskia enemmän hommia, mutta hän on myös oppinut käsittelemään hiljaisempia iltoja.
- On vaikea pitää oikea mentaliteetti, kun laukauksia saattaa tulla 15, joista 12 on hyviä maalipaikkoja. Siksi en juurikaan seuraa laukaisumääriä erien aikana, Vasilevski (50 ottelua, 91,2 %) sanoo.
NHL-maalivahdit pyrkivät samaan myös torjuntaprosenttien suhteen.
- On vaikea olla katsomatta tilastoja, koska sen perusteella ihmiset sinua arvioivat. Lopulta pystyn kuitenkin sanomaan, milloin olen pelannut hyvin ja milloin en. Voin jossain ottelussa päästä viisi maalia, mutta tunne on silti se, että peli oli ihan ok ja sen tunteen voi viedä seuraavaan otteluun, Kingsin maalivahti Anton Forsberg (29 ottelua, 90,2 %) kertoo.
- Fiilikseen keskittyminen on ollut suurin asia itselleni tällä kaudella, enkä ole tuijottanut tilastoja niin paljon. Joka ottelussa torjuntaprosentti ei ole 90. Aikoinaan selän taakse saattoi lipsahtaa neljä maalia, mutta torjuntaprosentti oli silti 90. Nyt se olisi todennäköisemmin 80. Pelien jälkeen täytyy katsoa, miten pelasin ja miltä peli tuntui. Sen jälkeen jatketaan eteenpäin. Itseään tulee ruoskittua liikaa, jos katsoo tilastoja ja ajatusmaailma on vielä se, että 91 prosenttia on hyvä, hän jatkaa.
Kuemper uskoo, että liigaan tulevien nuorten maalivahtien on helpompi suhtautua laskeviin torjuntaprosentteihin, sillä he ovat siihen tottuneet. Hän kuitenkin lisää, että keskittyi itsekin enemmän tilastoihin aiemmin urallaan.
- Hyvät tilastot tarkoittivat, että pysyt liigassa ja vakiinnutat paikkasi. Myöhemmin uralla keskittyy enemmän voittamaan otteluja kuin seuraamaan henkilökohtaisia tilastoja. Silloin kokeneemmille pelaajille voi olla helpompi hyväksyä myös laskevat torjuntaprosentit, Kuemper tuumailee.
- Uudet maalivahdit eivät tiedä muusta, joten 90 prosenttia on uusi 91,5 tai 92. Rima on tällä hetkellä hieman eri korkeudella, ja heille siihen sopeutuminen ei ole välttämättä niin iso tehtävä, hän jatkaa.
On kuitenkin totta, että 90 prosenttia on tietynlainen pohja. Kun keskiarvo on laskenut 0,11 prosenttia 90,8:stä alle 90:ään prosenttiin, siihen voi olla totuttelemista myös uusilla maalivahtisukupolvilla.
- Me kaikki vartuimme siihen aikaan, kun 90 prosenttia ei ollut hyvä. Jos maalivahdin torjuntaprosentti on nyt 90 tai parempi, voi todeta, että hän on pelannut hyvin. Tilastot ovat muuttuneet paljon, mutta ainakin omassa päässäni lukema on vielä sama, enkä osaa kääntää sivua. Torjuntaprosentin täytyy olla vähintään 90, Vancouver Canucksin veräjänvartija Nikita Tolopilo (17 ottelua, 89,2 %) paaluttaa.
