Farmiottelu käänsi Lehtisen NHL-uran suunnan

Kun kiekko putosi jäähän Centennial Classic -ulkoilmaottelussa 1. tammikuuta 2017, koko vuoden kestävät NHL:n 100-vuotisjuhlallisuudet alkoivat. Vuonna 1917 perustetun liigan värikkääseen historiaan mahtuu tuhansia tarinoita ja satoja lajin soihtua kantaneita legendoja.
NHL.com/FI kertoo lauantaisin kiehtovia tarinoita vuosisadan varrelta.

Tässä juttusarjassa esittelemme NHL:n suomalaisia sankareita menneiltä vuosikymmeniltä. Tällä kertaa sinivalkoinen sankarimme on Jere Lehtinen.
Jere Lehtinen naurahtaa, että hän suoritti NHL:n pikakurssin heti tulokaskaudellaan.
Näin NHL-tulokkaan opinnot etenivät. Valmentajana ja GM:nä toiminut Bob Gainey vapautti itsensä valmentajan tehtävistä ja palkkasi tilalleen Ken Hitchcockin. Lehtinen pelasi vaihtelevia minuutteja ja seurasi joitakin otteluja katsomossa ennen kuin hänet lähetettiin yhden ottelun ajaksi IHL:ään. Siirtotakarajalla pelaajia tuli ja meni. Siinä tiivistettynä kausi, jonka aikana Lehtinen iski tehot 6+22=28.
- Se oli urani kannalta tärkeä vuosi. Olin pelannut pitkään Suomessa ja juuri voittanut maailmanmestaruuden. Siellä aloitin aivan alusta. Opin uuden pelityylin ja kehityin pelaajana, hän muistelee NHL.com/FI:n haastattelussa.
Minnesota North Stars varasi Lehtisen vuonna 1992, mutta ennen kuin hän kolme vuotta myöhemmin siirtyi NHL:ään, seura oli vaihtanut kotipaikkaa. Hänen uransa alkoi Dallas Starsissa, ja siitä samasta seurasta hän jäi virallisesti eläkkeelle joulukuussa 2010 sormessaan Stanley Cup -sormus ja palkintokaapissaan kolme NHL:n parhaalle puolustavalle hyökkääjälle annettavaa Selke Trophya.
- Itsellä oli selvä kuvio, kun minut varattiin. Halusin vielä pelata Suomessa, Lehtinen mainitsee.
Hän painottaa, että jokainen pelaaja tekee totta kai oman ratkaisunsa NHL:ään siirtymisen ajankohdasta, mutta kannattaisi miettiä tarkkaan, mikä on paras vaihtoehto. Peli NHL:ssä on raakaa ja yrittäjiä on paljon, joten Suomen liiga ja maajoukkuepelit saattavat joissakin tapauksissa olla paras paikka kehittyä huippupelaajaksi.
- Se on tietysti yksilökysymys, mutta on esimerkkejä siitä, että tulos olisi voinut olla parempi, jos olisi mennyt toista tietä.
Koko uransa Dallasissa pelannut Lehtinen voitti Stanley Cupin 1999 ja oli mukana ratkaisemassa voittoa. Hän syötti Brett Hullin 2-1 voittomaalin kolmannella jatkoajalla, ja Buffalo Sabres kaatui otteluvoitoin 4-2. Uraan mahtuivat myös kolme Selke Trophya ja 875 runkosarjan ottelua tehoin 234+271=514.

Kumpaa arvostat enemmän Stanley Cupia vai Selke-palkintoja?
- Stanley Cupia, ehdottomasti, Lehtinen vastaa sekuntiakaan miettimättä, mutta lisää, että tavallaan joukkueen pelaaminen ja henkilökohtaiset palkinnot menevät käsi kädessä.
- Yksilöhän sen palkinnon saa, mutta se kuvastaa myös joukkueen identiteettiä ja pelaamista.
Lehtinen myöntää, että olisi mielellään voittanut lisää mestaruuksia, mutta niin ei vain käynyt. Joukkue kyllä ylsi lähes samalla kokoonpanolla finaaliin heti mestaruutta seuranneena vuonna, mutta tuloksena oli karvas tappio New Jersey Devilsille. Sen jälkeen Stanley Cup -finaali kiersi Dallasin kaukaa, vaikka joukkue oli usein kauden alkaessa yksi ennakkosuosikeista.
- Mitä kauemmin pelasi sitä arvokkaammalta Stanley Cupin voittaminen alkoi tuntua. Ymmärsin, kuinka paljon voittaminen vaatii ja miten vaikeaa se on.
Uran lopettaminen oli Lehtiselle sekä helppo että vaikea päätös. Loukkaantumiset kiusasivat viimeisiä kausia ja ikä teki tehtävänsä. Paluu omalle tasolle loukkaantumisen jälkeen kävi vuosi vuodelta vaikeammaksi.
- Olen iloinen ja ylpeä, että pystyin pelaamaan viimeisen pelini. Viimeisinä vuosina mietin, että loppuukohan ura johonkin loukkaantumiseen, hän paljasta ja jatkaa, että hän oli kuitenkin kohtuullisen terve, vaikka vammoja olikin tullut paljon vuosien saatossa.
- Kannan niitä mukanani loppuelämäni ajan. Jollain tavalla ne kolottavat, mutta pystyn harrastamaan jääkiekkoa. Kavereiden kanssa tulee höntsäiltyä.

Lehtinen pelasi viimeisen ottelunsa tavallaan kaksi kertaa. Keväällä 2010 Dallasin kotiyleisö oli saanut vihiä, että kyseessä saattaa olla suomalaishyökkääjän viimeinen kotipeli, ja fanit osoittivat hänelle suosiotaan tavallista enemmän. Kauden viimeinen ottelu oli sitten Minnesotassa. Tunteet vyöryivät laidasta laitaan kummassakin kaupungissa.
- Dallasissa tunteiden purkaus oli kovempi. Mutta Minnesotassa oli epätodellinen olo. Tiedostin, että tämä oli viimeinen peli, vaikka tein vasta joulukuussa lopullisen päätöksen. Halusin olla ihan satavarma, ennen kuin ilmoitan, että se on tässä.
Dallas jäädyttää 43-vuotiaan Lehtisen pelinumeron 26 ensi kaudella, kunhan Starsin otteluohjelma ja Lehtisen maajoukkuekuviot sovitetaan yhteen.
- Siinä vaiheessa varmasti kelaan uraa mielessäni monta kertaa, ja tilaisuus on tunteellinen. Tunteet löivät pintaan jo silloin, kun siitä ilmoitettiin minulle.
Pelaaja siirtyi vuonna 2014 johtotehtäviin Suomen maajoukkueen GM:ksi ja nauttii tehtävästään suunnattomasti.
- Sain olla kolme vuotta hommassa mukana scoutin roolissa ja nyt olen tässä tehtävässä. Olen todella onnekas.
Lehtinen miettii vielä lopuksi, mikä oli hänen NHL-uransa käännekohta. Yksi farmipeli. Hän oli istunut pääasiassa katsomossa jo viikkoja ennen farmikomennusta ja olo oli sellainen, että pelaamaan pitäisi päästä. Farmikomennus oli silti pettymys, sillä hän tiesi pystyvänsä pelaamaan NHL:ssä.
Suunnitelma oli, että Lehtinen pelaa kolme ottelua farmissa, mutta ensimmäisen ottelun jälkeen hänelle sanottiin, että lähdet nyt takaisin. Edessä oli taas puoli päivää matkustamista. Lyhyen keikan tarkoitus ei koskaan selvinnyt hänelle, mutta siitä liikkuu "kaikenlaisia urbaanilegendoja".
- Mutta sen jälkeen pelasin isompia minuutteja, ja sitten alkoi tulla tulosta. Se oli käännekohta uran kannalta.