Kapteeni Barkovin lokikirja, osa 8

Kaudella 2018-19 Florida Panthersin kapteeni Aleksander Barkov purjehtii miehistönsä kanssa kohti horisontissa siintävää pudotuspeliviivaa ja kertoo matkasta yksinoikeudella NHL.com/fi:lle. Lokikirjansa kahdeksannessa osassa hän kertoo talvilomasta, joukkueen itseluottamuksesta ja kotipeleistä.

Yritin nyt päättyneen talviloman aikana levätä niin paljon kuin mahdollista. Pate (Patrik Laine) oli täällä Floridassa käymässä muutaman päivän ajan. Yhdessä pelattiin kerran golfia ja käytiin korispelissä. Sitten tein Key Westiin parin päivän reissun ja muuten olin kotona.
En laskenut lomapäiviä, yhdeksän niitä taisi olla, laskin vaan sen, että pidin neljä päivää vapaata jääkiekosta. Olin neljä päivää tekemättä mitään ja sitten aloin pikkuhiljaa treenata. Torstaina oli ensimmäiset joukkueen treenit, ja sitä ennen kävin pari kertaa jäällä.

Totta kai tauko teki hyvää korvien välille ja kropalle. Ennen taukoa me pelattiin aika monta peliä tiukalla tahdilla eli melkein joka toinen päivä. Jääkiekko ja pelit oli koko ajan mielessä aika pitkään, ja nyt sitten ei tarvinnut miettiä sitä puolta olleenkaan vähään aikaan. Tai siis kyllähän jääkiekko oli mielessä, mutta ei sillä lailla, että olisi aina tarvinnut miettiä seuraavaa ottelua. Se teki hyvää, ja nyt on taas kiva, että on tekemistä.
Me pelattiin kolme viimestä peliä ennen taukoa tosi hyvin ja voitettiin kolme kovaa porukkaa (Toronto Maple Leafs, Nashville Predators ja San Jose Sharks). Nyt me halutaan jatkaa siitä mihin jäätiin. Meillä on itseluottamus kohdillaan, ja jokainen ketju sekä pelaaja pelaa hyvin. Nyt yritetään vaan jatkaa samalla lailla ja pikkuhiljaa parantaa peliä. Meidän pitää voittaa vielä monta peliä, jos me aiotaan päästä pudotuspeleihin. Mutta se on hyvin mahdollista. Me tiedetään kyllä kuinka meidän pitää pelata, joten ei muuta kuin ruvetaan taas pelaamaan ja voittamaan.

Me pelataan melkein koko helmikuu kotona, ja se auttaa meitä. Me ollaan oltu hyvä kotijoukkue pari viimestä kautta, ja iso kiitos siitä kuuluu faneille. Me on oltu paljon reissussa nyt alkuvuodesta, ja ehkä se on yksi niistä syistä miksei oikein ole tullut voittoja eikä me ole pelattu niin hyvin kuin osataan. Mutta nyt loppuu tekosyyt . Nyt ollaan kotona, pitää pelata hyvin ja voittaa.
Ja tottahan se vaikuttaa, kun saa nukkua omassa sängyssä ja lähteä kotoa hallille. Tunne on ihan erilainen, kun on kotiyleisö ja tuttu halli ja koppi. Vieraspeleissä on tietysti se hyvä puoli, että ollaan joukkueen kanssa yhdessä. Varsinkin sillon kun voitetaan vieraissa, niin siitä tulee hyvää itseluottamusta ja joukkuehenki kasvaa.

Omassa kopissa istun Jonathan Huberdeaun ja Bogdan Kiselevichin vieressä. Mutta ihan hyvin voisin istua missä tahansa. Meillä on niin hyvä joukkuehenki, että ei ole mitään väliä kenen vieressä istuu. Vieraspeleissä ketju istuu yleensä vierekkäin, koska siinä saa sitten keskustella keskenään, että mitä voisi tehdä paremmin. Se on hyvä.
Meillä on vielä 34 ottelua runkosarjassa. Odotan keväältä paljon voittoja ja menestystä, ja totta kai yritän olla parempi pelaaja kuin olen alkukaudella ollut. Toivon vaan, että pelit ja kaikki menee paremmin niin itseltä kuin joukkueelta.