Skip to main content

Saros venyy vuodesta toiseen

Juuse Saros on päässyt huippuoppiin Nashvilleen Pekka Rinteen aisapariksi

Teksti Marko Leppänen @MarkoLeppnen / toimittaja, NHL.com/FI

CALGARY - Varsinkin maalivahdeilla on omia pinttyneitä tapojaan, joilla he puskevat itseään entistä parempiin suorituksiin kaukalossa. Nashville Predatorsin maalivahti Juuse Saros mainitsi Jatkoajan jutussa, että hän alkoi venytellä juniori-ikäisenä aamulla ennen aamupalaa. Onko tapa säilynyt aikuisiälle asti?

- Heh, nykyisin tulee venyteltyä iltaisin, joten vähän on tapa muuttunut. Nuorempana sain vain idean, että olisi kiva päästä spagaatti. Joskus myöhemmin sitä on sitten vähän vaikeampi harjoitella, Saros vastaa NHL.com/FI:lle.

Spagaatti taipui ensimmäisen kerran 12-vuotiaana, eivätkä paikat ole siitä jäykistyneet. Venyminen on jatkunut pelillisestikin. Saroksen ura on ollut kovassa nosteessa jo monta vuotta. Usein maalivahdeille tulee nuorena vaisumpia jaksoja, mutta Sarosta sellaiset peikot eivät ole piinanneet.

Saros sanoi kesällä NHL.com/FI:lle, että hän olisi täysin tyytyväinen ehjään AHL-kauteen Milwaukee Admiralsissa. Kausi sai kuitenkin hyvän käänteen, kun hyvät otteet toivatkin vastuuta NHL:n puolella. Saros on päässyt pelaamaan Pekka Rinteen kakkosena viisi ottelua, joista voittoja on tullut yksi. Torjuntaprosentti on kuitenkin loistava 95 ja päästettyjen maalien keskiarvo 1,39 per ottelu.

Video: Rantanen törmää Rinteeseen

- Ajattelin, että pari peliä ylhäällä voisi olla ihan plussaa. Alhaallakin oli kuitenkin kiva pelata hyvässä joukkueessa, ja pelit kulkivat. Voittoja voisi tietenkin olla enemmänkin, mutta yleisesti ottaen olen ihan hyvällä tiellä. Pitää vaan luottaa, että niitä voittojakin tulee sieltä.

Viime kaudella Saros pääsi maistamaan NHL-maailmaa vain yhden ottelun verran.

- Koko ajan opin enemmän, ja piirit tulevat tutummaksi. Kyllä tällä kaudella on vahvistunut se kuva, että kaikki on hoidettu NHL:ssä viimeisen päälle ja sarja on äärimmäisen kova.

Saroksen asemassa oleva maalivahti joutuu pohtimaan jatkuvasti, olisiko kehityksen kannalta parempi pelata isossa roolissa AHL:ssä vai saada kokemusta NHL-peleistä silloin tällöin kakkosveskarin roolissa. Sinänsä pelaajan itse ei tarvitse vaivata asialla päätään, koska hän ei itse asiaa päätä.

- Tässä vaiheessa on turha miettiä pidemmällä. Missä ikinä pelaankin, pitää vaan yrittää ottaa peli kerrallaan ja kehittyä.

Saroksen tekninen osaaminen ja henkinen kovuus ovat saaneet paljon kehuja. Missä hänen omasta mielestään on eniten kehitettävää?

- Varmaan mailapeli on isoin juttu. Täällä pystyy auttamaan pakkeja hyvällä mailapelillä paljon enemmän kuin Euroopassa. Parin viime vuoden aikana silmät ovat avautuneet mailapelissä ihan eri tavalla.

Hyvä esimerkki on lähellä. Pekka Rinne on tunnettu hyvästä ja rohkeasta mailapelistään.

- Häneltä pystyy oppimaan pelkästään katsomalla. On se aika huikeaa, Peksi on kuin kolmas pakki.

Joskus sanotaan, että pelaaja on syntynyt maalivahdiksi. Saroksen kohdalla ei tilanne ollut ihan niin selvä, mutta ei paljon puuttunutkaan. Saros pelasi salibandyä ja jalkapalloa kentälläkin, mutta jääkiekossa hän halusi olla ehdottomasti maalivahti.

- Joku siinä iski, halusin olla isossa roolissa, hän muistelee.

Kilpailullisuus tuli esiin varhaisessa iässä. Hän halusi olla aina voittajan puolella, oli kyse koulun liikuntatunnista tai omasta pelistä. Tuo ominaisuus auttaa paljon, kun yrittää pysäyttää pienen ohjuksen nopeudella tulevia kuminpalasia maalissa.

- En tiedä mistä se kilpailullisuus on tullut, joku perusluonteenpiirre se on. Olen aina tykännyt urheilla, eikä ikinä ole ollut kiva hävitä.

Saros sanoo ymmärtäneensä 15-16-vuotiaana, ettei hän kasva isokokoiseksi maalivahdiksi. Sen jälkeen hän on tasaisin väliajoin saanut kuulla koostaan. Ärsyttääkö jatkuva huomauttelu?

- Ei, se on aina ollut sama juttu. En ole pystynyt asiaan vaikuttamaan itse. Pieni koko on aiheuttanut omat haasteensa, mutta hyvin olen toistaiseksi löytänyt keinot.

Saros on pystynyt aina sopeutumaan nopeasti uudelle tasolle, oli kyse sitten pelaamisesta HPK:n A-nuorissa, HPK:n liigajoukkueessa, maajoukkueessa, AHL:ssä tai NHL:ssä. Se edellyttää maalivahdilta kypsää pelipäätä.

- Kyllä henkisellä puolella on käyty asioita läpi. Päätä pystyy kuitenkin hallitsemaan. Aika hyvin pystyn käsittelemään asioita.

Kun Sarokselta kysyy, mikä jääkiekossa on parasta, hän mainitsee yhtenä pointtina uusiin ihmisiin tutustumisen. Yksi uusista tuttavuuksista on Pekka Rinne, jota Saros ihaili pikkupoikana.

Onko Rinteen juliste vielä nykyisenkin kämpän seinällä?

- Ei ole, mutta täytyy katsoa, jos sellainen vielä löytyisi jostain, Saros naurahtaa.

Rinne on sanonut, että hän toivoo Saroksen ottavan aikanaan hänen paikkansa Nashvillen ykkösmaalivahtina. Kokonaistilanne on moniulotteinen. Saros on ystävystynyt lapsuuden idolinsa kanssa, ja nyt he kamppailevat peliajasta maailman parhaassa liigassa.

- Totta. Olemme hyviä kavereita. Tavoitteena tulevaisuudessa on kuitenkin olla jossain vaiheessa ykkösmaalivahti. Häneen tasoonsa minulla on silti vielä aika pitkä matka.

Jos Saros saisi ottaa Rinteeltä yhden ominaisuuden, mikä se olisi?

- Hänellä on paljon hyviä ominaisuuksia. Viimeisen päälle hieno ihminen. Sen räpyläkäden voisin kyllä ottaa.

Katso lisää

NHL on päivittänyt tietosuojakäytäntöään, joka astuu voimaan 27.02.2020. Suosittelemme, että luet sen huolellisesti läpi. NHL käyttää evästeitä, majakoita ja muita vastaavia verkkopalvelimia tietojen keräämiseen. Vierailemalla NHL:n sivustoilla tai käyttämällä muita verkkopalveluja hyväksyt palveluehtomme sekä tietosuoja- ja evästekäytäntömme.