Joukkotappelu ja maailmanmestaruus 1987
Läpilahjakas "kuuskasien" ikäluokka lähti Tshekkoslovakiaan voitettuaan aiemmin EM-kultaa, mutta MM-turnaus oli tuolloin vielä eräänlainen hyppy tuntemattomaan. Turnaus pelattiin sarjan muodossa, ja Suomi oli ennen päätösotteluaan jo mitalin syrjässä kiinni. Voitto isäntämaasta takasi sen, että silloin Pikkuleijonina tunnettu joukkue olisi vähintään hopealla.
Turnauksen päätösottelussa kohtasivat Neuvostoliitto ja Kanada. Kanadan piti voittaa vähintään viidellä maalilla, jotta se olisi mestari. Ottelun toisessa erässä kiehahti oikein kunnolla, kun Sergei Shesterikov ja Pavel Kostitshkin ottivat yhteen Everett Sanipassin ja Theo Fleuryn kanssa.
Lopulta tilanne eskaloitui joukkotappeluksi. Kanada ja Venäjä hylättiin turnauksesta, ja Suomi nousi maailmanmestariksi.
Tupu, Hupu ja Lupu yhteen 1993
Saku Koivu, Jere Lehtinen ja Ville Peltonen pelasivat ensimmäistä kertaa ketjuna vuoden 1993 kisoissa Ruotsin Gävlessä. Tuolloin menestystä ei tullut, eikä Suomi ollut mitaleilla. He olivat kuitenkin Suomen kolme parasta pistemiestä. Lehtinen keräsi pisteet 6+8, Peltonen 5+6 ja Koivu 1+8. Perusta tulevien vuosien menestykselle oli luotu.
Niklas Hagmanin voittomaali finaalissa 1998
Suomi isännöi kisoja ensimmäisen kerran Hartwall Arenassa. Joukkueessa oli monia tulevia NHL-pelaajia, kuten Olli Jokinen, Niklas Hagman, Niklas Bäckström ja Niko Kapanen.
Suomi voitti alkusarjassa Kanadan, Saksan ja Ruotsin. Tshekin kanssa pisteet tasattiin.
Suomi murjoi puolivälierässä Kazakstanin 14-1, mutta voitti välierässä Sveitsin vasta tiukan kamppailun jälkeen maalein 2-1. Venäjää vastaan pelattu finaali venyi jatkoajalle, ja sankariksi nousi lopulta Hagman, jonka housuista kiekko kimposi maaliin. Suomen toinen mestaruus varmistui.