Predators voiton päässä konferenssifinaalista

Ryan Ellis teki maalin, blokkasi neljä laukausta ja luuti maalivahti Pekka Rinteen ohi liukuneen kiekon pois maaliviivalta 36 sekuntia ennen toisen erän loppua. Nashville Predators ei olisi voinut pyytää enempää puolustajaltaan, kun St. Louis Blues kaatui 2-1.

Predatorsin tiistainen voitto siirsi joukkueen ottelusarjassa 3-1 johtoon ja voiton päähän historiallisesta paikasta Läntisen konferenssin finaaleissa. Liekeissä oleva Predators ei ole koskaan aikaisemmin edennyt pudotuspeleissä toista kierrosta pidemmälle.
- Jokainen tietää, että jatkopaikka on voiton päässä. Meidän kohtalomme on nyt omissa käsissämme. Enempää ei voisi pyytää, 32 kertaa torjunut Rinne riemuitsi.
Rinne oli Predatorsin voiton toinen kulmakivi kaunistellessaan tilastojaan loistavilla torjunnoilla. Hänen torjuntaprosenttinsa on pudotuspeleissä nyt 95,3 ja päästettyjen maalien keskiarvo 1,33. Mutta illan sankari oli Ellis, jonka maali sai jopa aina niin tyynen ja hillityn valmentaja Peter Lavioletten hihkumaan penkin takana ja nostamaan nyrkkiin puristetun kätensä ilmaan.

Ottelun jälkeisessä tiedotustilaisuudessa Laviolette oli taas lähes eleetön oma itsensä.
- Juttelimme ennen kolmannen erän alkua, että ottelu päättyy melko varmasti 1-0, hän selitti vakavana, miksi innostui Ellisin maalista hänelle epätyypillisellä tavalla.
Ottelun kaksi erää olivat maalittomia ja kolmannessa käynnistyi Ellis-show, jota hän itse kutsui "muutamaksi onnekkaaksi pompuksi". Tai itse asiassa Ellis teki ensimmäisen ratkaisevan liikkeensä 36,7 sekuntia ennen toisen erän loppua. Bluesin hyökkääjä Jaden Schwartzin laukoma kiekko oli lipunut Rinteen ohi maaliviivalle, ja Ellis huomasi takaiskun olevan lähellä. Niinpä hän teki saman kuin monta kertaa aikaisemminkin kauden aikana ja pyyhkäisi kiekon tiehensä.
Omasta mielestään Ellis pelaa silloin huonosti, jos hän on paikalla luutimassa kiekon maaliviivalta turvaan.
- Olen luultavasti paikalla siksi, että olen sijoittunut huonosti enkä ole ollut oikeassa paikassa, hän nauroi.
Joku voisi olla eri mieltä.
Kolmannen erän alkupuolella iso joukko pelaajia nahisteli vaihtopenkkien lähellä, ja kaksi Bluesin pelaajaa lähti tilanteesta jäähylle. Predators pääsi pelaamaan ylivoimaa, ja silloin Ellis iski tilanteeksi 1-0. Juuri ennen maaliaan Ellis oli pysäyttänyt lähes ilmiömäisellä tavalla Bluesin puolustaja Alex Pietrangelon yrityksen purkaa kiekko pois alueelta.
Hyökkääjä James Neal vei Predatorsin 2-0 johtoon, ja siinä vaiheessa valmentaja Laviolette oli jo niin rauhoittunut, että hän vain taputti käsiään. Joel Edmundson toi Bluesin vielä maalin päähän vajaat neljä minuuttia ennen ottelun loppua Alexander Steenin ja Jori Lehterän syötöistä, mutta sen lähemmäs vierasjoukkue ei päässyt. Ellis oli jäällä ottelun viimeiset pari minuuttia, ja viime töikseen hän blokkasi Vladimir Sobotkan ja Vladimir Tarasenkon vedot.
- Olemme valmistautuneet ja keskittyneet tähän koko kauden ajan, Neal hymyili ja lisäsi, että heidän joukkueensa on kaiken aikaa kehittynyt ja parantanut peliään pudotuspeleissä. Jokaisessa ottelussa on ollut omat haasteensa, ja joka kerta he ovat vastanneet haasteeseen.
Ellis kuvaili tiistain ottelua meneillään olevan sarjan tiukimmaksi kohtaamiseksi, sillä Blues pelasi todella hyvin molemmissa päädyissä.
- Mutta niin pelasimme mekin, hän virnisti.
Ellisin maali venytti hänen pudotuspelien pisteputkensa seitsemän ottelun mittaiseksi, ja hän on Bluesin Chris Prongerin (1998) ja Buffalo Sabresin Jason Woolleyn (1998) jälkeen ensimmäinen puolustaja, joka on merkkauttanut vähintään yhden pisteen seitsemässä peräkkäisessä pudotuspeliottelussa. Ellis on iskenyt tämän kauden pudotuspeleissä tehot 4+5=9 eli puolet koko NHL-uransa playoff-tehoista. Hän on pelannut urallaan kaikkiaan 31 pudotuspeliä ja tehnyt niissä yhteensä 4+14=18 pistettä.
Laviolette oli oikeassa sanoessaan, että Ellis tekee nyt kaiken kaukalon molemmissa päissä.
- Hän puolustaa upeasti, uhraa kroppansa kaiken aikaa kiekkojen eteen ja on kaiken kaikkiaan todella vahva puolustava pelaaja. Hyökkäyspäässä hän on melkoisessa putkessa, valmentaja kehui.
Toinen Predatorsin vahva pelaaja on Rinne, joka on unelmakeväänsä aikana voittanut seitsemän pudotuspeliottelua, jolla hän sivuaa viime kaudella syntynyttä ja omissa nimissään olevaa seuran yhden pudotuspelikevään voittoennätystä. Rinne arveli ottelun jälkeen, että viime kauden kaksi seitsemään otteluun venynyttä pudotuspelisarjaa olivat hyvä ja opettavainen kokemus heidän joukkueelleen.
- Opimme karvaalla tavalla, että mikään ei ole helppoa. Voittaminen on vaikeaa, sillä jokainen vastustaja on hyvä. Siksi pitää käyttää tilaisuus hyväkseen, jos vain saa mahdollisuuden voittaa, Rinne tuumi.
Jääkiekkoilijat valmistautuvat ottelusarjan mahdollisesti viimeiseen otteluun perjantaina, ja kiirettä pitää muillakin. Nashvillen ja St. Louisin pormestarit ovat kiekkokaupunkien johtajille tyypilliseen tapaan lyöneet vetoa lopputuloksesta, ja panoksena on lahjakori.

Nashvillen Megan Barry ja St. Louisin Lyda Krewson valmistelevat lahjakorejaan, joihin tulee kaupungin mukaan levyllinen kantria tai bluesia, paikallisten yrittäjien tuotteita sekä oman joukkueen erikoispainatuksella varustettu pelipaita.
- Preds on valmis jatkamaan pelejään aina Stanley Cup -finaaleihin saakka. Pidän kovasti pormestari Krewsonista ja hänen upeasta kaupungistaan, mutta valitettavasti siellä lauletaan bluesia tänä keväänä, Barry totesi tiedotteessaan.
Nashvillessä voitonlaulua harjoittelee Predatorsin kapteeni Mike Fisherin vaimo, kantrilaulaja Carrie Underwood.