Edessä oli kolmas peräkkäinen jatkoajalle venynyt ottelu. Montreal hoiti senkin.
- Ei tässä tarvita enää säälittäviä "sääntöjen vastainen maila" -jäähyjä elokuvakaupungin pojille. Me olemme Canadiens. Me olemme voittaneet näitä jo yhdeksän putkeen. Kukaan ei pysty meitä pysäyttämään, ei edes "The Great One". Hoidetaan homma ja mennään kotihalliin ratkaisemaan tämä kannattajiemme edessä, Demers mahdollisesti motivoi suojattejaan.
Jatkoaikasankariksi nousi jälleen LeClair.
- Tehkää pojat maali. Minä en päästä enää yhtään kiekkoa taakseni, itsevarma Roy saattoi kompata.
- Kymppi täyteen, Demers ehkä saatteli suojattinsa jäälle.
Montreal vei kaksi päivää myöhemmin viidennen ottelun nimiinsä kotonaan maalein 4-1 ja finaalisarjan samoin voittolukemin.
Nuo oletetut puheet auttoivat Montrealin seuran historian toistaiseksi viimeiseen ja ennätykselliseen 23. NHL-mestaruuteen. Ero seuraavana tulevaan Torontoon on mehevä. Maple Leafsilla on kasassa 13 titteliä. Torontossa käydessä ei tosin taida kannattaa muistuttaa, että paikkakunnan ylpeyden edellinen mestaruus tuli vuonna 1967.
Lisää aiheesta: [Mitä jos... Roy ei olisi lähtenyt Montrealista?]
Canadiens-pelaajat muistelevat luonnollisesti mestaruuskevättä 1993 lämmöllä. Nuo jatkoaikavoitot ovat jääneet erityisesti mieleen.
- Ei sitä vain voi selittää. Paria ensimmäistä (jatkoaikavoittoa) ei niinkään ajattele, mutta neljän tai viiden jälkeen se tulee mieleen ja tuo tietyn määrän itseluottamusta. Olimme luottavaisia, koska pelasimme hyvää kiekkoa ja Patrick (Roy) oli jälleen Patrick. Mutta kun voittaa kuusi, seitsemän, kahdeksan ja yhdeksän, niin kaikki niihin antoivat panoksensa. Jossain vaiheessa todennäköisyydet puhuvat jo sinua vastaan. Se oli stressaavaa, mutta näin jälkikäteen katsoen aika mahtavaa, Carbonneau muisteli Montreal Gazette -lehdelle kaksi vuotta sitten.
Carbonneau selitti myös Canadiensin omaa taktiikkaa laittomuuksien suhteen.
- Meillä oli joukkueessa jätkiä, joilla oli sääntöjenvastaiset mailat. Mutta meillä oli sääntö, jonka mukaan 10 minuuttia ennen ottelun loppua mailat vaihdettiin (laillisiin). Kingsillä oli muutama jätkä, jotka eivät vaihtaneet mailaansa. Marty (McSorley) sattui vain olemaan jäällä ottelun lopussa saman mailansa kanssa. Tiedän, että hän on turhautunut siitä. Juttelin asiasta hänen kanssaan, mutta säännöt ovat sääntöjä.
Kanadan viimeisin Stanley Cup
Finaalisarjan jatkoaikasankarit LeClair ja Desjardins kaupattiin helmikuussa 1995 Philadelphia Flyersiin yhdessä hyökkääjä Gilbert Dionnen kanssa. Montreal sai vaihdossa hyökkääjä Mark Recchin.
LeClair ja Desjardins nousivat Philadelphian vuosinaan NHL:n ehdottomaan eliittiin. Vaikka Montreal jäi näin jälkikäteen ajateltuna kaupassa selvästi hopealle, niin ei Recchi mikään turha mies ollut. Hän saalisti Canadiensissa pelaamissaan 346 ottelussa 120+202=322 tehopistettä.
Vuoden 1993 finaalit jäivät Kurrin ja Gretzkyn viimeisiksi playoff-otteluiksi Kingsin riveissä. Kumpikin kaupattiin muualle keväällä 1996. Kurrin matka jatkui New York Rangersiin, Gretzky siirtyi St. Louis Bluesiin.