Sata pientä pistoa voi joskus tehdä vielä enemmän vahinkoa kuin yksi armoton viilto. Joulukuu 1995 osoitti, miten ne voivat isossa kuvassa vaikuttaa myös historiaan lukemattomin tavoin. Kun Patrick Roy vihdoin luisteli pois Montreal Canadiensin maalilta painajaismaisessa ottelussa Detroit Red Wingsiä vastaan, dominot alkoivat kaatua.
Roy oli päästänyt kauhistuttavat yhdeksän maalia, hänen tasoiselleen maalivahdille poikkeuksellisen paljon. Vielä poikkeuksellisempaa oli, että tähtiveskari oli joutunut kitumaan kentällä niinkin pitkään.
Silmille räjähtäneen tilanteen taustalla oli pitkäaikainen kauna Royn ja päävalmentaja Mario Tremblayn välillä. Kaksikko ei ollut tullut toimeen joukkuetovereina, eivätkä välit selvästikään olleet kunnossa Tremblayn siirryttyä valmentajaksi. Keltanokkavalmentajan piti ansaita tähtimaalivahdin kunnioitus, mutta siinä hän ei koskaan onnistunut.
Tremblay muisteli tilannetta vuosia myöhemmin TSN:n haastattelussa ja kertoi kysyneensä maalivahdilta tämän tuntemuksia jo ensimmäisellä erätauolla - viiden päästetyn maalin jälkeen.
- Kysyin, onko hän kunnossa, ja hän sanoi, että kyllä. Joten annoin hänen mennä takaisin maalille. Virheeni oli, että minun olisi pitänyt ottaa hänet pois seitsemännen maalin jälkeen, Tremblay selitti.
Ottelu oli hävitty ja ilta pilalla, mutta Canadiens ei vaihtanut maalivahtia kuin vasta ottelun keskivaiheilla. Sitä seuranneet sekunnit ovat osa jääkiekkohistoriaa. Suutuspäissään vaihtoaitioon luistellut Roy ilmoitti välittömästi, ettei pelaisi Montrealin paidassa enää otteluakaan. Neljä päivää myöhemmin maalivahdin sanat osoitettiin todeksi. Canadiens kauppasi Royn Colorado Avalancheen.