Viiden pisteen Selänne alumniottelun sankari

Edmonton Oilersin ja Winnipeg Jetsin alumnijoukkueet järjestivät lauantaina Investor's Group Field -stadionille saapuneille 33 000:lle jääkiekon ystävälle hienon iltapäivän. Winnipeg on hieno jääkiekkokaupunki, joka taloudellisista syistä välillä menetti rakkaan NHL-joukkueensa, mutta sai sen sitten takaisin.

Sunnuntaina juhlittiin sekä vanhaa että uutta Winnipeg Jetsiä todella upealla tavalla. Sääolosuhteet olivat ihanteelliset, varsinkin kun kenttämestareilla oli käytössään nykyaikainen teknologia: Lämpöasteita seitsemän, aurinko enimmäkseen pilven takana. Kansallislaulun esitti Jennifer Hanson, joka lauloi myös alkuperäisen Jetsin viimeisessä ottelussa vuonna 1996.
Teemu Selänne, Winnipeg Jetsin hyökkääjä numero 13, sai suurimmat suosionosoitukset, kun joukkueiden pelaajat esiteltiin. Hän sai suurimmat suosionosoitukset myös ottelun jälkeen. Vain neljä vuotta kaupungissa pelannut Finnish Flash on yhä ykkönen fanien silmissä.
- Pelasin hyvin täällä, mikä on yksi syy, Selänne totesi ja jatkoi:
- Olen hyvin sosiaalinen kaveri. On helppoa tulla juttelemaan kanssani. Pidän ihmisistä ja tulen hyvin toimeen kaikkien kanssa. Jos olisin ujo, mitään tällaista ei tapahtuisi. Olen ollut hyvin onnekas. Kun kohtelet ihmisiä hyvin, he kohtelevat sinua hyvin.

Valmentajilla oli yllään retro-takit, Edmonton Oilersin dynastiajoukkueen valmentajalla Glen Satherillä suussaan tuttu sikari. Myös Winnipeg Jetsin ensimmäinen NHL-valmentaja Tom McVie oli paikalla. McVie, 81, kiertää vieläkin aktiivisesti jäähalleja scouttina.
Erotuomareiden Andy Van Hellemondin ja Mick McGeoughin selissä oli numeroiden lisäksi nimet.
Takavuosien Smythe-divisioonassa pelasivat pääasiassa Edmonton, Calgary, Vancouver ja Winnipeg ja pudotuspeleissä tie jatkoon kulki aina Edmontonin kautta. Winnipeg Jetsin tapauksessa tie myös päättyi sinne, sillä Jets ja Oilersin välisistä kuudesta pudotuspelisarjasta Oilers voitti kaikki, Jetsin voittaessa yhteensä neljä ottelua.
- Kovin usein ei näe joukkuetta, jossa on yhtä monta tähtipelaajaa yhtä aikaa kuin Oilersilla oli 80-luvulla, sanoi Selänne ottelun jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.
- Sitä joukkuetta oli lähes mahdoton voittaa. Koko joukkueen runko oli täynnä Hall of Fameen valittuja pelaajia. Kenelläkään muulla ei ollut mahdollisuutta voittaa mitään, Jetsillä oli huonoa onnea.

NHL-jääkiekkoa muutama vuosikymmen sitten seuranneet fanit eivät tarvinneet tähän otteluun käsiohjelmaa, sillä suurimman osan pelaajista pystyi vieläkin tunnistamaan heidän luistelu- ja pelityyleistään. Vanhat taiturit eivät luistelleet enää yhtä kovaa kuin ennen, mutta vanhoja tuttuja taitoja nähtiin runsaasti.
Paul Coffey teki vanhan lakaisusyöttönsä, Wayne Gretzky nosti vastustajan mailaa takaapäin ja varasti kiekon, Kelly Buchberger liukui kiekon eteen ja blokkasi laukauksen. Teemu Selänne harhautti maalivahdin kolmella eri tavalla, Dale Hawerchuk voitti aloituksia ja laukoi ranteella ylänurkkaan todella kovaa. Mark Messier nosti jalkaansa laitaa pitkin noustessaan ja laukoi kiekon maaliin voimalla.
Puolustaja Teppo Numminen pelasi tuttuun tapaansa virheettömästi, Billy Ranford osaa vieläkin näyttävästi heittää polvisuojansa päällekkäin sivuttaistorjunnoissa eikä NHL:n viimeinen ilman kypärää pelannut pelaaja, Craig MacTavish, käyttänyt kypärää nytkään, kuten ei käyttänyt myöskään Wayne Gretzky. Oilersin Jari Kurri ja Ryan Smyth ja Jetsin Doug Smail pelasivat vanhalla Jofalla, jota ei enää edes saa käyttää.
- Nämä ovat Stanley Cupin voittaneet luistimet vuodelta 1985, Oilersin Dave Lumley sanoi Sportsnetillä esitellessään vanhoja Bauereitaan.
- Nämä ovat myös 50 maalia tehneen miehen luistimet. Niiden tekemiseen meni tosin kolme vuotta.

Valmentaja Tom McVien ykkösketju, Kris King-Dale Hawerchuk-Teemu Selänne teki Jetsin viidestä maalista neljä. Harmittavasti Dale Hawerchukin ja Teemu Selänteen yhteispeliä ei NHL:ssä koskaan päästy näkemään.
Ottelussa määrättiin katsojien iloksi jäähyjen sijasta rangaistuslaukauksia. Teemu Selänteelle tuomittiin rangaistuslaukaus viiden minuutin kohdalla ensimmäisessä erässä. The Finnish Flash harhautti Billy Ranfordin valelaukauksella ja nosti kiekon rystyltä maaliin.
- Tiesin, että teen maalin, joten se oli hyvä tunne, Selänne kuvaili rankkariaan vitsaillen.
Kris King teki yhden maalin Hawerchukin kovan rannelaukauksen paluukiekosta, Hawerchuk teki yhden Selänteen syötöstä. Oilers sai merkinnän maalisarakkeeseensa, kun Mark Messier aloitti hyökkäyksen takakarvaamalla. Kiekko välillä Glenn Andersonille ja kavennus tilanteeseen 3-1.
Esa Tikkanen kaatui yllättävän helposti heti toisen erän alussa ja sai haluamansa rankkarin, mutta Jetsin maalille tullut Daniel "The Bandit" Berthiaume torjui "Tikin" yrityksen.

Toisessa erässä liikkuneet huhut osoittautuivat tosiksi kolmannen erän alussa. Oilersin puolella kaksi ensimmäistä erää pelannut Willy Lindström - jääkiekkohistorian ainoa pelaaja, joka on pelannut samassa seurajoukkueessa Bobby Hullin, Wayne Gretzkyn ja Mario Lemieuxin kanssa - kaupattiin takaisin Jetsiin, josta hänet oli myyty Edmontoniin maaliskuussa 1984. (Jets sai tuolloin vaihdossa Laurie Boschmanin).
Jets tasoitti ottelun, kun kolmatta erää oli jäljellä enää kaksi ja puoli minuuttia. Teemu Selänne nousi kovaa vauhtia keskialueen läpi ja syötti maalin eteen tulleelle Kris Kingille. Kun peliä oli jäljellä vain 3,6 sekuntia, Craig Simpson kamppasi Jetsin maalin edestä kaartaneen Teemu Selänteen.
Selänne sai rankkarin, eikä erehtynyt. Winnipeg Jets oli viimeinkin onnistunut voittamaan verivihollisensa.
Loppua ei olisi voinut hienommin käsikirjoittaa.
- Minulla ei ollut oikeastaan mitään tekemistä käsikirjoituksen kanssa, Selänne sanoi.
- Koko viikonloppu on ollut uskomaton: paluu Winnipegiin, vanhojen pelikavereiden tapaaminen ja ottelu Edmontonin legendoja vastaan.
Wayne Gretzky nähtiin kaukalossa mahdollisesti viimeistä kertaa.
- Peli päättyi kuten pitikin. Kentän paras pelaaja teki voittomaalin kotijoukkueelle, sanoi Gretzky.
- Willyn kauppaaminen oli huono kauppa. Se maksoi meille todennäköisesti ottelun voiton, hän nauratti toimittajia lehdistötilaisuudessa.

Omaan peliinsä Ysiysi oli tyytymätön.
- Olen todella huono pelaaja. En tosin sanonutkaan, että pelaisin kuin 1980-luvun Gretzky, hän jatkoi.
- Kun lopetin NHL:ssä, pelaaminen jäi siihen. Rakastan jääkiekkoa, mutta minua ei kiinnosta pelata ja pelaan enää vain kerran vuodessa. Täytän parin kuukauden päästä 56. Tämä saattoi olla viimeinen pelini.
Molempien joukkueiden mainiot pelaajat tullaan varmasti näkemään erilaisissa juhlatapahtumissa, kertomassa samoja tarinoita kuin ennenkin, mutta luistimet jalassa heitä ei välttämättä enää koskaan nähdä.