Viisi kysymystä Scott Stevensille

Juttusarja "Viisi kysymystä" jatkuu läpi koko kauden. Keskustelemme lajin avainhenkilöiden kanssa heidän elämästään ja urastaan sekä kyselemme heiltä tuoreimmat kuulumiset ja kiekkouutiset. Tällä kertaa kuullaan Scott Stevensin mietteitä.

Käydäänpä läpi Minnesotan puolustusta. Oletko oppinut valmentaessasi puolustajistanne jotain sellaista, mikä ei käynyt ilmi pelkästään pelejä katselemalla?
- Olemme onnekkaita, kun meillä on kokoonpanossamme sellainen työhevonen kuin Ryan Suter. Hän pystyy pelaamaan isoja minuutteja ja on joukkueellemme todella arvokas pelaaja. Hän tekee pisteitä, pelaa vastustajan parhaita vastaan ja saattaa olla ottelussa 27 minuuttia jäällä. Hän on myös tasaisen varma suorittaja illasta toiseen. Hänen pakkiparinsa Jared Spurgeon jää usein huomiotta, mutta hänet kannattaa panna merkille. Hän ei ole kovin kookas, mutta hän täydentää Suterin peliä erinomaisesti ja hoitaa hommansa todella luotettavasti. Hän ampuu oikealta, liikuttaa kiekkoa hienosti ja myös puolustaa pienikokoiseksi kaveriksi hyvin ja arastelematta.
- Ja sitten meillä on Jonas Brodin. Hän pelaa vasemman pakin tontilla, mutta voin peluuttaa häntä tarvittaessa oikeallakin. Hän on loistava luistelija ja erinomainen puolustaja. Jonas on mahtava nuorimies. Matt Dumballa on väkevä kuti, joten hän on hyvä ase ylivoimalla. Hän lähtee myös mielellään mukaan hyökkäyksiin. Matt kehittyy koko ajan paremmaksi. Loukkaantumisista kärsinyt Marco Scandella on kookas, ulottuva ja hyvin liikkuva pakki. Hän käyttää mailaansa hyvin. Christian Folin pelaa ensimmäistä kokonaista kauttaan ylhäällä. Hän aloitti kauden hyvin, mutta loukkaantui sitten. Nyt hän on palannut kaukaloon ja pelaa hienosti. Christian taitaa fyysisen pelin ja osaa pitää maalinedustan puhtaana.
- Nate Prosser on mainio joukkuepelaaja. Hän tuo mieleeni aikoinaan Devilsissä pelanneen Tommy Albelinin. Natekin hoitaa hommansa silloin, kun hänelle annetaan tilaisuus. Eikä hän valita koskaan. Hän on suosituimpia kavereita pukukopissamme.
- Meillä on mahtava pakkikalusto, josta löytyy vähän kaikkea. Ja kaikki ovat hyviä luistelijoita, mikä on tietenkin hieno juttu. Luistelun ja nopeuden merkitys on korostunut nykypäivän NHL:ssä.

Wildin puolustus ei ole fyysisesti niin pelottava kuin Devilsin pakisto sinun pelivuosinasi. Muistuttaako kukaan Minnesotan puolustajista vanhoja pelikavereitasi? Tai onko pelityylissä jotain samaa?
- On. Ja sitä Bruce Boudreau tahtookin. Vaikka hän suosiikin hyökkäyspeliä, hän kyllä tietää, miten puolustetaan. Bruce tietää, että puolustamalla voitetaan. Hänen tilastonsakin todistavat sen. Tuo on juuri yksi niistä syistä, miksi pidän joukkueemme pelisysteemistä. Olen pitänyt siitä tavasta, miten Brucen valmentamat joukkueet pelaavat puolustusalueella ja keskialueella. Siitä tulee mieleen omien pelivuosieni Devils. Pelaamme keskialueella tarkasti. Vastustaja saattaa päästä laukomaan verrattain paljon, mutta vedot tulevat kaukaa ja maalivahtimme näkevät ne. Emme anna vastustajille kovinkaan paljon laadukkaita maalipaikkoja.
- Pelaajat noudattavat pelisysteemiämme. Heille pitää antaa kiitosta kurinalaisuudesta. He tahtovat voittaa ja osaavat suojella johtoasemaa. He eivät lepsuile, vaan pelaavat aina uhrautuvasti. Nuo ovat suurimpia syitä menestykseemme.
Onko joukkueenne parempi kuin luulit sen olevan Minnesotaan saapuessasi?
- On. Meni jonkin aikaa ennen kuin tutustuin pelaajiin ja he minuun. Ajoimme joitakin muutoksia sisään, ja sekin otti aikansa. Joukkue oli toistanut joitakin juttuja 5-6 vuotta, ja vanhoista tavoista eroon pääseminen on pitkä prosessi. Meillä oli myös aluksi ongelmia maalinteossa. Puolustuksemme toimi kuitenkin hyvin. Nyt olemme pystyneet upottamaan kiekkoa reppuun eri tavoilla, ja useat pelaajamme ovat pelaamassa parhaita kausiaan. Kun maalintekijöitä löytyy laajalta rintamalta ja puolustus toimii, hyviä asioita tapahtuu. Bruce on korostanut sitä, että kiekkoa pitää toimittaa maalille ja äijien pitää painaa sinne perään. Olemme tehneet paljon osumia maalin edustalta, ja niin tässä liigassa pitää nykyään tehdäkin.
Pelasit aikoinasi fyysisesti ja jakelit mojovia taklauksia. Jos nykyään joku taklaa rajusti, hän joutuu vastaamaan teostaan välittömästi, oli taklaus sitten puhdas tai sääntöjenvastainen. Kunnon pommeja näkee nyt harvemmin, kun peli on liikkuvampaa. Onko sinun täytynyt kehittää itseäsi pystyäksesi valmentamaan nykyjääkiekossa?
- Nyt kyse on enemmän sijoittumisesta ja mailapelistä. Peli on muuttunut siihen suuntaan. Nyt annetaan painetta ja otetaan tila sekä aika pois. Peli on muuttunut myös nopeammaksi, mutta kyllä ne ottelut voitetaan yhä ihan samalla periaatteella. Peli ei ole enää yhtä fyysistä kuin ennen, mutta on tämä laji silti edelleen vaativa.

Tarkoitin sitä, että pystytkö soveltamaan omaa pelityyliäsi nykypäivän peliin?
- Jotkut kuvittelevat, että kun minä valmennan pakkeja, niin puolustuksemme muuttuu pelottavaksi ja raivokkaasti taklaavaksi. Ei se niin ole. Pelityyli on verissä. Jos haluaa pelata fyysisesti, siitä täytyy pitää. Tietyillä osa-alueilla pelaajaa voi kannustaa olemaan fyysisempi ja aggressiivisempi, mutta se on hyvin paljon pelaajan luonteesta kiinni.
Pelaatte taas Devilsiä vastaan. Kohtasitte jo 22. lokakuuta New Jerseyssä, ja nyt ottelu pelataan Minnesotassa. Millaisilla fiiliksillä kohtasit vanhan joukkueesi ensi kerran, ja mitä odotat tiistailta?
- Olihan se rankkaa ja erilaista. En varmaan ollut edes käynyt Prudential Centerin toisessa pukukopissa. Se oli outoa. Oli hyvä saada se pian pois päiväjärjestyksestä, mutta toisaalta oli kiva nähdä tuttuja naamoja. New Jerseyssä on loistavia tyyppejä, kuten Andy Greene, Adam Henrique ja Travis Zajac, joita valmensin. Katsotaan, miten tiistaina käy. Haluamme tietenkin voittaa, mutta Devilskin pelaa nyt paremmin. Tulee varmasti tiukka iltapuhde.