Esa Tikkanen toivoo entisten seurojensa välisiä Stanley Cup -finaaleja

New York Rangers on laittanut hallitsevan mestarin Tampa Bay Lightningin ahtaalle Itäisen konferenssin finaaleissa ja johtaa ottelusarjaa jo voitoin 2-0. Kiekkolegenda Esa Tikkanen kuitenkin muistuttaa, että Lightning ei hevin luovu valtikastaan.

• Kova ja tiukka sarja siitä tulee. Mutta Rangers on pelannut hyvin, pitää nostaa hattua, Rangersin paidassa Stanley Cup -mestaruutta vuonna 1994 juhlinut Tikkanen tuumii NHL.com/fi:n haastattelussa.
  Tikkanen kertoo seuranneensa Rangersin kautta "kaukaa ja läheltä" eli television ääressä sekä paikan päällä Madison Square Gardenissa ja tehnyt joukkueesta monia huomiota. Hän mainitsee hyökkääjä Mika Zibanejadin, joka on nostanut pelinsä aivan uudelle tasolle pudotuspeleissä ja on liigan pistepörssissä kolmantena iskettyään 16 otteluun tehot 9+13=22. Edellä ovat vain Edmonton Oilersin supertähdet Connor McDavid (8+21=29) ja Leon Draisaitl (7+21=28).

• Rangersin ylivoima toimii erittäin hyvin. Tänä päivänä yli- ja alivoima ratkaisee paljon pelejä. Maalivahti Igor Shestjorkin on pelannut loistavasti ja seisonut päällään koko kauden. Hänen pitäisi saada runkosarjan parhaan maalivahdin palkinto, Tikkanen ruotii.
  Hän muistuttaa vanhasta viisaudesta, jonka mukaan voiton kannalta tärkeimmät asiat ovat huippumaalivahti ja hyvä puolustus.
  - Rangersissa meillä oli Mike Richter, joka oli huippumaalivahti ja piti meidät pystyssä. Edmontonissa oli Grant Fuhr. Kummassakin joukkueessa voitettiin ihan näiden maalivahtien ansiosta. Peli kulkee paremmin, kun voi luottaa maalivahtiinsa.
  "Kid Line" saa vanhemmat kaverit ryhdistäytymään
  Rangersin pudotuspelikevään yksi ilonaihe on ollut "Kid Line" eli kenttä, jossa viilettävät keskushyökkääjä Filip Chytil, 22, ja hänen laidoillaan Alexis Lafreniere, 20, sekä Kaapo Kakko, 21. Se tuo Tikkasen mieleen muistoja 90-luvun vaihteen Edmontonista, kun Oilersilla oli oma nuorisovitjansa, jonka muodostivat Joe Murphy, Adam Graves ja Martin Gelinas.

• Nehän toi buustia meille vanhemmille pelaajille. Vanhemmat kaverit ryhdistäytyi ajatellessaan, että jos skidit pelaa tuolla lailla, niin meidänkin täytyy, Tikkanen selittää, mikä vaikutus nuorisoketjulla oli Oilersin peliin. Sama näyttää tapahtuneen New Yorkissa.
  Rangersin edellisestä mestaruudesta on aikaa 28 vuotta, ja nyt Stanley Cup -pokaali on kuuden voiton päässä. Pärjäisikö tämän kevään Rangers vuoden 1994 mestarijoukkueelle?
  - No rehellisesti sanottuna ei yhtään. Sanotaan näin, että jos me kaksi joukkuetta oltaisi saman ikäisiä ja meidät laitettaisiin vastakkain, niin eihän tällä nykyisellä Rangersilla olisi mitään mahdollisuuksia voittaa, Tikkanen sanoo varmasti.
  Jokainen voi tehdä omat päätelmänsä, kun katselee Rangersin kokoonpanoa kaudelta 1993-94. Veräjää vartioi Richter, hyökkäyspäässä taituroivat muiden muassa Tikkanen, Graves, Tony Amonte, Phil Bourque, Mike Gartner, Alex Kovalev, Craig MacTavish sekä Mark Messier ja puolustuksessa oli sellaisia huippuja kuin Sergei Zubov, Brian Leetch, Doug Lidster ja Kevin Lowe.
  Tikkanen seuraisi unelmafinaaleja kahdessa paidassa
  Kolmetoista suomalaista on saanut yhden tai useamman Stanley Cup -sormuksen, heistä ensimmäisenä Jari Kurri vuonna 1984 Edmontonissa. Kurri nosteli lordi Stanleyn maljaa vielä neljä kertaa sen jälkeen samassa seurassa. Tikkasen nimi kaiverrettiin kannuun ensimmäisen kerran 1985 niin ikään Edmontonissa, jonka jälkeen hän voitti mestaruuden Oilersin nutussa vielä kolmesti. "Tikin" viides mestaruussormus tuli Rangersissa, ja hän onkin ainoa suomalainen, joka on voittanut Stanley Cupin kahdessa eri seurassa.
  - Molempia kannustaisin, Minulla on kaksi pelipaitaa, ja laittaisin toiselle puolelle Rangersin ja toiselle Oilersin. Siinä sitten lentäisin edestakaisin idän ja lännen välillä, Tikkanen purskahtaa hersyvään nauruun vastatessaan kysymykseen, kumpaa joukkuetta hän kannattaisi, jos Rangers ja Oilers kohtaisivat Stanley Cup -finaaleissa.
  Tikkaselle kun kummassakin seurassa voitetut mestaruudet ovat yhtä arvokkaita ja rakkaita. Mutta yhtä lailla häntä rakastetaan entisissä kotikaupungeissa. Tikkanen kutsuttiin tänä keväänä seuraamaan Oilersin ja Calgary Flamesin välistä playoff-ottelua, mutta jääkiekon MM-kisojen takia hän joutui vastaamaan kutsuun kieltävästi.
  Vuoden 1991 pudotuspelien legendaarinen "Battle of Alberta" eli Albertan provinssin taistelu käytiin ensimmäisellä kierroksella. Ottelusarjan ratkaisu venyi seiskapeliin, ja Tikkanen oli illan sankari, sillä hän teki Oilersin 5-4 voittoon päättyneessä ottelussa kolme maalia, joista viimeisin syntyi jatkoerässä.

• Sitä pätkää oli pyöritetty videotaululla tämänvuotisen ottelun aikana, ja jengi oli ollut ihan haltioissaan, hän myhäilee.
  New Yorkissa Tikkanen on kokenut sen, kuinka kaupunki elää mestareistaan. Heidät tunnistetaan aina ja he saavat erityiskohtelun paikassa kuin paikassa. Tikkanen on tuttu näky myös Madison Square Gardenin videotaululla, sillä katsomossa ollessaan hänet esitellään aina yleisölle - ja yleisö mylvii ihastuksesta.
  - Aivan käsittämätöntä, kuinka New Yorkissa olet loppuelämäsi ajan mestari, jos olet kerran ollut mestari, hän ihmettelee.
  Viisinkertainen mestari ylpeä suomalaispelaajista
  Idästä Stanley Cup -finaaleihin pyrkivät siis Rangers ja Lightning, Läntisestä konferenssista Oilers ja Colorado Avalanche. Tikkanen muistuttaa, että mestari on aina mestari, eikä kahta peräkkäistä mestaruutta voittanutta Lightningia kannata laskea pois mestaruuskuvioista tänäkään vuonna.
  - Tampa on tänä keväänä näyttänyt, miten jääkiekkoa pelataan. Se on rutinoitunut porukka ja haluaa saada taas sen kaikkein himotuimman pokaalin.
  Tikkanen pohtii, että Oilersissa kaikki palikat ovat kohdallaan ja joukkue voisi edetä vaikka päätyyn asti. Mutta nyt vastassa on huippujoukkue Avalanche, joten tie ei ole helppo. Hän toivoo, että Stanley Cup -finaaleihin etenisivät Rangers ja Oilers, mutta epäilee, ettei niin tapahdu, varsinkin jos Avalanche ottaa kolmannen voiton lauantaina tai maanantaina Edmontonissa. Siinä tapauksessa "paketti voi olla lyöty kasaan".
  - Mutta jälleen kerran voidaan olla ylpeitä siitä, että ainakin yksi suomalaispelaaja on varmuudella mukana mestaruusfinaalissa, Tikkanen hehkuttaa.