Stanley Cupiin vaaditaan poikkeuksetta vahva johtaja

NHL.com/fi jututti vastikään useita NHL-pelaajia ja sai sisäpiirin näkökulmaa kiekkomaailman kiehtovimpiin aiheisiin. Tällä kertaa Panu Markkanen pureutuu siihen, mikä on johtajuuden merkitys.

Massasta nousee toisinaan jotain suurta ja mainittavaa. NHL-historia tuntee lukuisia tähtipelaajia, joiden arvo omalle joukkueelleen on enemmän kuin se, mitä he varsinaisesti tekevät jäällä ja mitä heidän tilastoistaan voi lukea.
Kaikkien suurimmat pelaajat ovat johtajia. Heidän selkänsä takana ja hartioillaan on jokaisen joukkuekaverin hyvä olla, ja he "omistavat" joukkueen vaihtopenkin sekä pukukopin. Parhaimmillaan heidän johtajuutensa näkyy siinä, että joukkue seuraa heitä Stanley Cupin kunniakierrokselle.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Maailman tämän hetken paras jääkiekkoilija Sidney Crosby on ollut Pittsburgh Penguinsin kapteeni kolmannesta NHL-kaudestaan alkaen. Hän ei juuri koskaan paisuttele omaa tekemistään puheillaan, joten johtajuusaspektista puhuttaessa hän kääntää huomion johdettaviinsa.
- Johtajuus tulee ryhmästä. Mielestäni on paljon johtajia, jotka eivät edes tiedä olevansa johtajia, mutta ovat sitä omalla tavallaan. Johtajuus näkyy monella eri tavalla. Pohjimmiltaan se on oman roolinsa tietämistä ja sitä, että tiedät, mitä tuot joukkueeseen, ja olet hyvä ympärilläsi oleville ihmisille, hän pohjustaa.

Crosby kuitenkin tietää rinnassaan olevan C-kirjaimen painoarvon.
- Se tuo vastuuta, ja ehkä sitä hieman suurennellaankin. Katseet kohdistuvat kapteeniin, mutta paine ja vastuu ovat myös suuri kunnia, joten sen ottaa sellaisena, hän sanoo.
Jevgeni Malkin on nähnyt Crosbyn johtamistavat läheltä jo vuosien ajan.
- Johtaminen on normaalia hänelle. Hän on ollut johtaja noin 10-vuotiaasta lähtien ja oppinut joka vuosi lisää. Hän on joka vuosi kokeneempi ja aikuisempi. Hän oli yksi liigan nuorimmista kapteeneista ja tekee hienoa työtä. Meillä oli kopissa paljon hyviä vanhempia pelaajia, kuten Mark Recchi ja Sergei Gontshar, ja he puhuivat hänelle paljon. Sid rakastaa peliä ja on varmasti liigan paras kapteeni, Malkin kertoo.

Johtajille tulee myös tiukkoja paikkoja, kun he vaihtavat seuraa. John Tavares oli viisi kautta New York Islandersin kapteeni, ja nyt hänen on otettava paikkansa nuoruusvuosiensa suosikkiseurassa Toronto Maple Leafsissa.
- Haluan johtajuuden olevan autenttista. Sen pitää tulla siitä, mitä olet. Ei kannata pakottaa jotain tapahtumaan tai ketään olemaan jotain sellaista, mitä hän ei ole. Johtajuus tuo itseluottamusta ja inspiroi. Se luo uskoa siihen, että voi pärjätä ja tehdä mitä tahansa yhdessä joukkueena. Johtaja tuo mukanaan sen, mihin muut voivat aina nojata ja luottaa, Tavares kertoo näkemyksensä johtajuudesta.
Nuoretkaan kapteenit eivät enää poikkeus. Tavares sai C:n pelipaitaansa 23-vuotiaana, Crosby kolme vuotta nuorempana, ja Connor McDavidista tuli 19-vuotiaana NHL-historian nuorin kapteeni vuonna 2016.
Myös Jonathan Toews aloitti kapteenina 20-vuotiaana ja on kantanut Chicago Blackhawksissa vastuuta jo kymmenen vuotta. On luonnollista, ettei hän enää ole sama pelaaja kuin aikoinaan.
- Johtajuus muuttuu sitä mukaa, kun itsestään oppii asioita. Opit omat vahvuutesi ja sen, mitkä asiat tulevat luonnostaan. Myös muut tuovat koppiin asioita, ja heidän pitää antaa kukoistaa siinä roolissaan, hän tuumii ja jatkaa, että kapteenin pitää tehdä töitä niidenkin asioiden kanssa, jotka eivät ole hänelle luontaisia.
Lisää aiheesta: [Chicagossa herättiin todellisuuteen viime kauden jälkeen]
- Jääkiekossa ei ole kyse vain kapteenista ja parista varakapteenista. He yrittävät saada jokaisesta pelaajasta irti johtajaominaisuuksia, jotta jokainen olisi omalla tavallaan johtaja ja vastuussa joukkueen kehittämisestä, Toews pohtii.
Blackhawksista puhuttaessa on mainittava muitakin kuin Toews. Hän muodostaa Duncan Keithin, Brent Seabrookin ja Patrick Kanen kanssa todella kovan johtajablokin. Heistä Kane on yksi joukkueen varakapteeneista ja USA:n maajoukkueen kapteeni.
- Olen ottanut hieman erilaisen roolin johtajuudessa. Olen nuorempien pelaajien kanssa, jään harjoitusten jälkeen heidän kanssaan jäälle ja treenaan vielä siinä heidän kanssaan, heitän vitsiä ja niin edelleen. Se on ehkä hieman erilainen tapa johtaa, Kane miettii.
Myös suomalaispelaajien johtajaominaisuudet on tunnustettu NHL:ssä. Saku Koivu nousi aikanaan Montreal Canadiensin pitkäaikaisempien kapteenien joukkoon, eikä kukaan voi tällä hetkellä kiistää Mikko Koivun kapteenin asemaa Minnesota Wildissa.
Florida Panthersin Aleksander Barkov on joukkueensa tärkein kenttäpelaaja, vaikka ei kapteeni olekaan. Hän sanoi jo 17-vuotiaana, ennen nuorten vuoden 2013 MM-kisoja, että hän haluaa olla joukkueen johtava pelaaja.

Barkov kertoo pohtineensa paljon sitä, että pitääkö hänen muuttua sitä mukaa, kun johtava rooli kasvaa vuosi vuodelta Panthersissa.
- Joskus minun pitäisi olla aktiivisempi kopissa, huutaa tai sanoa jotain, mutta se ei ole luontaista minulle. Olen aina ollut hiljainen ja yrittänyt olla johtaja jäällä. Minun juttuni on jäällä, ei niinkään kopissa huutaminen tai puhuminen. Ehkä pystyn siihen jossain vaiheessa urallani, mutta tällä hetkellä haluan olla jäällä niin hyvä kuin vain pystyn, hän selittää.