MINNEAPOLIS, Minnesota – Kun Saku Koivu istuu 3M Arenalla Mariuccissa, Minnesotan yliopiston kampuksella, hän on kuin kuka tahansa jääkiekkoisä. Hänellä ovat Hanna-vaimo ja Ilona-tytär seuranaan. Koivu pitelee kahvikuppia kädessään ja katsoo poikansa Aatoksen toimia Suomen nuorten maajoukkueen MM-ottelun alkulämmittelyssä. Alkamassa on Tshekkiä vastaan pelattava ottelu.
Noin 33 vuotta sitten Saku sai kokea arvostetun turnauksen ensimmäistä kertaa itse. Se toimi lähtölaukauksena loistavalle 18 kauden mittaiselle NHL-uralle, johon kuului kymmenen kautta Montreal Canadiensin kapteenina.
– Tehtäväni täällä on olla vanhempi, Koivu sanoi naurahtaen LNH.comin haastattelussa.
– Yritän pysyä poissa parrasvaloista ja antaa Aatoksen koota omat kokemuksensa. Haluan, että hän kirjoittaa oman tarinansa ja rakentaa oman tulevaisuutensa.
Todellisuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi. Saku Koivu teki Montrealissa historiaa, ja Canadiens-kannattajien muistot eivät ole kadonneet mihinkään. Muistot nousivat uudelleen pintaan, kun seura varasi Aatoksen vuoden 2024 NHL Draftin kolmannella kierroksella (70. varausvuoro).
Lisää aiheesta: Pikkupoikana Montrealista lähtenyt Aatos Koivu palaa takaisin kotiin
Sakun ja hänen poikansa välinen perheside on nostanut odotuksia entisestään Aatoksen ympärillä. Hän jatkaa kehittymistään Liigassa, Suomen korkeimmalla sarjatasolla. Aatos edustaa Turun Palloseuraa, jossa hänen isänsä sattuu toimimaan erityisneuvonantajana.
– Ymmärrän, että taustani Canadiensissa merkitsee paljon, ja että perheellämme on erityinen yhteys kaupunkiin, Saku sanoi.
– Mutta nyt puhutaan hänen urastaan ja hänen elämästään. Kaikki tiedostavat, mitä se merkitsee. Se on iso asia meillekin, mutta meidän on annettava hänen olla oma itsensä ja kulkea omaa polkuaan.
Aatos oli vain kolmevuotias, kun Saku pelasi viimeisen kautensa Montrealissa. Hän tuli kunnolla tietoiseksi isänsä jättämästä perinnöstä vasta viime kesänä osallistuttuaan joukkueen kehitysleirille. Hän näki omin silmin Bell Centren seinälle maalatun, Sakulle omistetun muraalin.
Isä ja poika viettivät Montrealissa useita hienoja hetkiä yhdessä ja kulkivat kaupungilla perheen historiaa jäljittäen. Tietenkin silloin, kun Aatos ei ollut harjoituksissa.
– Se oli todella erityinen viikko, Saku muisteli.
– Se oli iso kokemus hänellekin. Minulle se toi mieleen paljon hyviä muistoja, ja sain nähdä taas tuttuja kasvoja. Se teki hänelle hyvää. Hän näki, mitä asioita hänen täytyy kehittää ja mitä hänen on tehtävä unelmansa toteuttamiseksi. Se oli ensimmäinen askel.
Aatos palasi matkan jälkeen Suomeen ja aloitti toisen täyden kautensa Liigassa. Ennen liittymistään nuorten maajoukkueeseen hän oli tehnyt kaksi maalia ja kerännyt seitsemän tehopistettä 30 ottelussa. Hän myöntää haluavansa parantaa hyökkäystehokkuuttaan kauden edetessä.
– Nuorelle pelaajalle kyse on oppimisprosessista. Hän pelaa miehiä vastaan. Osalla on ammattilaiskokemusta Pohjois-Amerikasta. Pelin taso on korkea, ja kaikki on hyvin strukturoitua. Se on hyvä puolustuksellinen liiga, jossa yksityiskohtiin on pakko keskittyä.
– Positiivista on se, että hän oppii pelaamaan oikealla tavalla. Kun hän kypsyy pelaajana ja saa lisää kokemusta, voimme odottaa parempia tuloksia myös hyökkäyssuuntaan. Mutta kärsivällisyys on tärkeintä. Se on avain jokaiselle nuorelle pelaajalle, joka tekee nousua tuossa liigassa.
Sakun silmissä kävi pilke, kun hän puhui siitä, miten poika seuraa isänsä jalanjälkiä Suomen maajoukkueessa. Tämän turnauksen seuraaminen ei ole silti herättänyt Sakussa erityisen suuria muistoja omista nuorten MM-turnauksista (1993 ja 1994).
Syy on yksinkertainen: nuorten MM-kisoilla ei ollut tuolloin lähimainkaan samanlaista huomioarvoa tai merkitystä kuin nykyään. Asiaa ei myöskään auttanut se, että Suomi jäi molemmissa turnauksissa ilman mitalia.
– Siitä on todella kauan aikaa ja kaikki oli erilaista. Isoja TV-otteluita ei ollut. Muistan, että saimme ensimmäisen mahdollisuutemme testata tasomme kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia pelaajia vastaan. Se oli minulle isoin juttu.
– Nykyisin pienien ja isojen maiden välinen ero on todella pieni. Kaikki ottelut ovat tasaisia. Voittoja ei tule ilman kovaa taistelua, oli vastassa sitten mikä joukkue tahansa, Saku totesi.
Aatos ja Suomen maajoukkue ovat B-lohkon kärjessä saldolla 2-0-1-0. Maanantaina Suomi hävisi Tshekille maalein 1-2 jatkoajalla.
