Maalivahtilupaus Kim Saarisen Amerikan-matka jäi maistiaiseksi

HPK:lla on ollut yksi Suomen Liigan parhaista maalivahdeista jo kahden kauden ajan, mutta lainatulla ajalla.

Kim Saarinen on ollut kovaa vauhtia matkalla taistelemaan NHL-pelipaikasta, mutta pysyvä lähtö Pohjois-Amerikkaan saa vieläkin odottaa. Alkamassa on 20-vuotiaan kolmas kausi vakituisena liigapelaajana, ja jos kaikki menee suunnitelman mukaan, se jää vihdoin viimeiseksi.

– Tarkoituksena on lähteä ensi kaudeksi Pohjois-Amerikkaan. Tämä vuosi menee nyt vielä täällä. Saan pelejä alle ja pääsen kehittymään lisää. Koen kyllä, että olisin itse ollut ihan valmis Pohjois-Amerikkaankin. Täällä kuitenkin pelikuormasta tulee todennäköisesti suurempi, joten oli parempi jäädä tänne pelaamaan enemmän, Saarinen sanoo NHL.com/fi:lle.

Toissa kausi oli Saarisen läpimurto. Ensimmäinen talvi miesten peleissä ylitti odotukset, kun Saarinen pääsi heti pelaamaan 30 Liigan runkosarjaottelua. Torjuntaprosentti 91,1 oli erinomainen ja mukana oli kolme nollapeliäkin. Viime kaudella pelimäärä kasvoi kahdeksalla, mutta torjuntaprosentti (91,6) oli vieläkin parempi. Keväällä Saarinen oli avainhahmoja, kun HPK pudotti playoff-sarjassa Lukon ja haastoi sitten vielä Tapparaakin.

Saarinen oli silloinkin lainapelaaja. Seattle Kraken varasi hänet kolmannella kierroksella vuoden 2024 NHL Draftissa, ja tulokassopimus allekirjoitettiin muutama viikko myöhemmin. Seurassa kuitenkin uskotaan selvästi malttiin, eikä Saarista ole kiidätetty turhaan farmijoukkueisiin.

Keväällä Saarinen vieraili Yhdysvalloissa ja vietti pienen pätkän Krakenin AHL-farmijoukkue Coachella Valley Firebirdsin pelaajana.

– Se oli ihan kiva reissu. Pääsin muutamaksi viikoksi vähän katselemaan meininkiä sillä ajatuksella, että kun aikanaan matka käy sinne, tietää mitä on luvassa ja on vähän helpompi tulla mukaan, Saarinen taustoittaa.

Krakenin maalivahtitilanne on nykyisellään kilpailtu. Kokenut Philipp Grubauer ja muutaman vuoden nuorempi Joey Daccord jakoivat viime kaudella torjuntavastuun NHL:ssä melko tasaisesti. Molemmat ovat kuitenkin jo kolmekymppisiä pelaajia, ja Grubauerin sopimus päättyy tähän kauteen.

Nuorta osastoa edustaa Niklas Kokko, joka on päässyt pelaamaan neljässä NHL-ottelussa. Hänen paikkansa on alkavalla kaudella AHL:ssä. Ruotsalainen Victor Östman on saanut pelata kahdessa NHL-ottelussa. Sekä Kokon että Östmanin sopimukset ovat katkolla ensi kesänä.

Jonkinlainen villi kortti on venäläinen Semjon Vjazovoi, joka varattiin jo vuonna 2021. Hän pelaa kuitenkin 23-vuotiaana edelleen KHL:ssä. Sitten on vielä Saarinen, jonka suunta on ainakin hänen omasta mielestään selvä. Paremmalla ajoituksella debyytti Pohjois-Amerikan kaukalossa olisi todennäköisesti tullut jo ennen kesälomia.

– Meitä oli muutama pelaaja siinä AHL-joukkueen mukana. Muut pelasivat samaan aikaan kun me treenasimme ja tutustuimme paikkoihin. Pudotuspelit alkoivat juuri silloin kun itse saavuin sinne. Jos olisin tullut aikaisemmin, olisi ehkä voinut irrota joku peli, mutta siinä oli maajoukkuevisiitti samoihin aikoihin.

Saarisen uskottiin viime kauden jälkeen olevan ehdolla jopa Leijonien MM-joukkueeseen. Sinne asti hän ei päässyt, mutta uransa ensimmäisessä A-maaottelussa hän torjui 18 kertaa Suomen ja Tanskan 15 maalin iloittelussa Kouvolassa.

Hämeenlinnassa hän on selvä vastuunkantaja, joka todennäköisesti pelaa juuri niin paljon kuin jaksaa – vaikka ruotsalainen varamaalivahti on peräti seitsemän vuotta vanhempi ja kokeneempi.

HPK:n oma kasvatti on saanut kasvaa tutussa ympäristössä ja nauttia seuran suuresta luottamuksesta, mutta nyt yhteisen taipaleen pitäisi kääntyä loppusuoralleen ennen odotettua siirtymää seuraaviin haasteisiin.

– Olen aika lailla ehtinyt tottua siihen, millaista peli on täällä. Se ei enää samalla tavalla iske silmille. Silloin ensimmäisellä kaudella oli päällä vähän alkujännitystä ja kaikki oli uutta. Pohjois-Amerikassa sitten taas kyllä huomaa sen pienen kaukalon eron, eli vauhti kiihtyy ja taitoakin on siellä ehkä vähän enemmän.