Penguinsin kahden aikakauden supertähdet puntarissa

Keskiviikkoisin tutkimme tilastoja, analysoimme joukkueiden tilanteita, vertailemme pelaajia ja kaivelemme kummajaisia tilastoista. Tällä kertaa tarkastelemme kahta Pittsburgh Penguinsin hengästyttävän historian kovinta supertähteä. Millainen on Sidney Crosbyn yhä jatkuva ura, jos sitä puntaroidaan numeroiden valossa ja verrataan yhtä paljon NHL-otteluita pelanneen Mario Lemieux'n pelivuosiin?

On olemassa tiettyjä ihmisiä, joista voi puhua joko pelkällä etu- tai sukunimellä niin, ettei sekaantumisen vaaraa ole. Vaikka NHL:ssä on vuosien varrella nähty yhdeksän Lemieux-nimistä kiekkoilijaa, heistä vain yksi tunnetaan yksin yhdellä nimellä.
Mario. Lemieux.
Tai Mario "The Magnificent" Lemieux niin kuin massiivinen ja 2,97 kiloa painava Total Hockey - the Official Encyclopedia of the National Hockey League hänet meille esittelee. Vähättelemättä ketään, supertähtien vaa'alla punnittaessa kahdeksan muuta Lemieux'ta voidaan kuitata olankohautuksella tai lyhyellä listauksella: Alain, Bob, Claude, Jacques, Jean, Jocelyn, Réal ja Richard.
Vaikka listasta löytyykin metkasti ristitty Réal Lemieux (joka pelasi 1960-ja 70-luvuilla neljässä seurassa 456 NHL-ottelua), se aito eli "Real" Lemieux on sittenkin ja tietenkin Pittsburghin elävä legenda ja nykyinen seuraomistaja. Super Mario.
Aivan yhtä ymmärrettävän ytimekkäästi kiekkomaailmassa tunnetaan Pittsburgh Penguinsin nykyisen miehistön kirkkain supertähti Sidney Crosby. Käytetään sitten sukunimeä tai lempinimeä "Sid", sekaantumisen vaaraa ei ole.
Lemieux voitti urallaan kaksi Stanley Cupia (1991 ja 1992). Crosby on yltänyt tähän mennessä kolmeen (2009, 2016 ja 2017), ja hänen ansiolistansa on joukkuesaavutusten osalta paljon pidempi kuin Super Mariolla.

Crosby on myös yksi "kolmen kullan kerhon" jäsenistä, eli hän on voittanut Stanley Cupin lisäksi olympiakultaa ja maailmanmestaruuden. Lisäksi Crosby on ollut voittamassa alle 20-vuotiaden MM-kultaa ja World Cupia. Lemieux kuului Kanada-cupin voittomiehistöön 1987, mutta vuoden 1983 nuorten MM-kisoista oli tuliaisina vain pronssi. Ne kisat pidettiin rautaesiripun takana Neuvostoliitossa. Kulttuurishokki oli tuohon maailmanaikaan kanadalaispojille melkoinen. Eipä ihme, että kaksi kärkisijaa menivät CCCP-paitaisille neuvostolupauksille ja valtiotasolla kiekkokartalta jo kadonneelle Tshekkoslovakialle.
Se nimistä ja maajoukkuemeriiteistä. Painavia ovat myös yksilötason saavutukset, siis tilastolukemat. Tilastokatsauksissamme puntariin lyödään perinteisesti numeroita, ja niitä sekä Lemieux että Crosby ovat uransa aikana latoneet pöytäkirjoihin paljon.
Aloitetaan junioriajoista, joista voidaan poimia molemmilta yksi myyttinen kausi: Lemieux'lla se oli viimeinen juniorivuosi ennen NHL:ään siirtymistä. Teini-ikäinen megalupaus latoi kolmannella QMJHL-kaudellaan tilastoihin muhkeat 133+149=282 tehopistettä 70 ottelussa.

Entäpä Crosby? Myös hänen viimeinen QMJHL-kautensa oli hämmentävä. Otteluita 62, maaleja 66, syöttöpisteitä 102 eli tehoja yhteensä 168.
NHL-tulokaskaudetkaan eivät menneet kummaltakaan tuntuman hakemisessa. Kumpikin puhkaisi heti rookie-vuonnaan sadan pisteen rajan. Lemieux teki 73 otteluun 43+57=100 pistettä kaudella 1984-85, Crosby 81 otteluun 39+63=102 kaudella 2005-06.
Jäähysarakkeiden perusteella Crosby oli nuorena keltanokkana kuumaverisempi. Hän kärsi 110 rangaistusminuuttia, Lemieux selvisi 54:llä. Entäpä oman pään pelaaminen? Crosbyn ensimmäinen NHL-kausi tuotti plus-miinuslukeman -1. Lemieux'n lukema pari vuosikymmentä aiemmin oli hyytävä, -33, eikä herrojen ainoa yhteinen pelikausikaan siitä paljoa eronnut.
Lemieux nähtiin jäähyväiskaudellaan kaukalossa vielä 26 ottelussa. Silloin elettiin koko kiekkomaailman polttopisteessä paistatelleen Crosbyn tulokaskautta. Niissä otteluissa Super Marion vahvuudet lepäsivät hyökkäyspään kyvyissä. Hän kasasi yhden totaalisen välivuoden jälkeen vielä 7+15=22 tehopistettä, eikä tuota kautta muistella lukemasta -16. Oli jäähyväisten ja vallanvaihdon aika.
Vaikka moninkertaisia Stanley Cup -voittajia ja pistekuninkaita tarkastellaan yleensä voitettujen pokaalien ja taottujen tehojen kautta, pysytään silti hetki plus-miinuksissa. Lemieux'n kaksi kärkinoteerausta ovat +55 ja +41, Crosbylla toistaiseksi +26 ja +20. Kaudella 1992-93 Lemieux voitti lukemansa +55 ansiosta myös NHL:n Plus/Minus Awardin. Tähän meriittiin Crosbylla ei ole saumoja, sillä palkintokategoria lakkautettiin kauden 2007-08 jälkeen.

Kahta supertähteä verrattaessa pitää tietysti viimeistään tässä vaiheessa muistuttaa pelin evoluutiosta. Jääkiekko on lajina hiihtänyt kolmen viime vuosikymmenen aikana latuprofiililtaan varsin vaihtelevan taipaleen.
Jos roskaruuan ja epäterveellisten elämäntapojen suosijoiden puheita uskoo, alle satakiloiset punnitaan neuvolassa. Samaa ajatusta soveltaen Lemieux'n pelivuosina supertähdistä ja alle satapisteisistä ei puhuttu samassa lauseessa.
Lemieux nähtiin NHL:ssä 17 kaudella, ja hän puhkaisi sadan pisteen rajan niistä kymmenellä. Paras kausi oli 1988-89, jolloin 76 ottelun saldo oli 85+114=199.
Crosby pelaa nyt NHL-uransa 14. kautta. Sadan pisteen sesonkeja on nähty viisi. Se on kova määrä aikakaudella, jolla pistemäärät ovat tulleet alas kuin talonmies liukkaalta peltikatolta. Toistaiseksi Crosbyn tehokkain kausi on ollut 2006-07, jolloin hän latoi 79 ottelussa numerosarjan 36+84=120.

Mutta ei se välttämättä siihen jää. Nythän sääntömuutokset ovat muovanneet maalivahtien varusteita aiempaa pienemmiksi, joten on syytä käyttää sanaa "toistaiseksi".
Lemieux'n pitkälle ja hämmentävän komealle uralle mahtui kolme jaksoa, jolloin hän ei pelannut kauden aikana yhtään peliä. Kaikkiaan uran ensimmäisen ja viimeisen NHL-kauden välille mahtui viisi kautta, jolloin otteluja ei kertynyt ollenkaan. Syinä olivat työsulku, terveys ja ikä.
Ensimmäinen kokonainen välikausi Lemieux'lle osui kauden 1994-95 työsulkuun. Kaudesta 1992-93 hän joutui jättämään pari kuukautta väliin syöpähoitojen takia, sillä hänellä todettiin imusolmukesyöpä tammikuussa 1993. Jo maaliskuussa kaukaloon palannut Lemieux takoi tuolla kaudella 60 otteluun ällistyttävät 69+91=160 tehopistettä.
Selkävaivojen kiusaama supertähti ehti jo lopettaa uransa kertaalleen vuonna 1997. Kun Lemieux palasi kaukaloon kaudella 2000-01, hän pystyi pelaamaan paluukaudellaan vain 43 ottelua. Niissä syntyi peräti 35+41=76 pistettä, eikä tahti hiipunut pudotuspeleissäkään. Niissä Super Mario nakutti 18 otteluun kuusi maalia ja yhteensä 17 tehopistettä.
Tuoreimmat uutiset maailman parhaan jääkiekkosarjan tapahtumista tarjoaa [@NHL\_fi]
Päävammoista kärsineen Crosbyn kohdalla yksikään kausi ei ole mennyt kokonaan ohi, mikä ei tietenkään oikeuta vähättelemään kolhuja. Synkin jakso muodostui kausista 2011-12 ja 2012-13, jolloin otteluja kertyi vain 22+36. Samoilla sesongeilla pistetahti oli silti ottelua kohden kova. Ensin 8+29=37 ja sitten 15+41=56.
Tähän mennessä Crosbyn NHL-ura on 917 ottelun mittainen. Niissä syntyneet 435+746=1 181 runkosarjapistettä antavat ottelukohtaiseksi pistekeskiarvoksi 1,29. Lemieux pelasi runkosarjassa 915 kamppailua, latoi historiankirjoihin lukemat 690+1 033=1 723 ja kirjautti uskomattoman pistekeskiarvon 1,88 per peli.
Pyörittelee numeroita sitten voitettujen pokaalien tai henkilökohtaisten teholukemien valossa, ei tarvitse ihmetellä, että Penguins-historian isoilla numeroilla pelanneet 66 ja 87 painetaan jo nyt kultaisilla kirjaimilla koko kiekkomaailman tarustoon.
Eikä ole ihme, että herrat tunnetaan jo puolesta nimestä.