Rinne janoaa revanssia tulevalla kaudella

NHL-kauden 2017-18 runkosarja ei ihan vielä kurkistele nurkan takaa, mutta nuorten pelaajien kehitysleirit on jo pidetty ja joukkueiden harjoitusleirit häämöttävät ensi kuun puolella. Jääkiekkoa ei toki unohdeta loppukesän lämmössäkään, vaan niitämme nippuun liigan 31 joukkuetta 31 päivässä elokuun aikana.
NHL.com/FI analysoi elokuun jokaisena päivänä yhden NHL-joukkueen nykytilanteen. Löytyykö Vegas Golden Knightsilta valttikortteja heti debyyttikaudella? Mitkä ovat Pittsburgh Penguinsin saumat triplamestaruuteen? Mikä joukkue on tulevan kauden musta hevonen? Näihin ja muihin kuumiin kysymyksiin vastaamme elokuussa.
Tänään ruodittavana on Nashville Predators.

Päättyneen kauden runkosarja oli Predatorsin ykkösmaalivahti Pekka Rinteeltä vahvaa suorittamista. Vaikka torjuntatilastot eivät yltäneetkään Rinteen uran parhaimpiin, kertyi hänelle voittoja kauden aikana silti 31 torjuntaprosentin ollessa 91,8. Pudotuspeleissä suomalainen roihahti kunnolla liekkeihin ja oli maalivahtien voittotilaston ykkösnimi sekä yksi pudotuspelien tärkeimmistä pelaajista. Rinteen torjuntaprosentiksi pudotuspeleissä jäi komea 93,0.

Avauskierros osoitti Rinteen kevätkunnon Predatorsin murskattua lännen kovimpiin joukkueisiin kuuluneen Chicago Blackhawksin puhtaasti neljässä ottelussa. Rinne nollasi intiaanilauman kahdesti ja oli pudotuspelisarjan parhaita pelaajia.
- Hän oli aivan uskomaton maalillamme ja ehdottomasti sarjan kannalta ratkaisevin pelaaja, Predatorsin puolustaja Roman Josi myönsi Chicago-sarjan jälkeen NHL.comille.
Kausi päättyi lopulta katkeraan tappioon Pittsburgh Penguinsia vastaan pelatuissa Stanley Cup -finaaleissa. Rinne oli tappiosta huolimatta yksi suosikeista voittamaan pudotuspelien arvokkaimman pelaajan Conn Smythe Trophyn. Mutta ailahtelevat otteet erityisesti vieraskaukalossa kallistivat vaakakupin lopulta toisen suosikin eli Penguins-kapteeni Sidney Crosbyn puolelle.
- Tappio on luonnollisesti kova pala nieltäväksi, erityisesti nyt kun pelasimme niin hyvin joukkueena, Rinne kertoi NHL.comille mestaruuden ratkettua.
Marraskuussa 35 vuotta täyttävän Predators-ikonin tarina on kaikkinensa erinomainen osoitus siitä, ettei suuri varausnumero aina määrittele maalivahdin kyvykkyyttä pelata kovissa paikoissa. Riittää kun saa tarvittavan näytön paikan, jonka pystyy käyttämään hyväkseen. Toki Rinteen kohdalla myös sattuma oli vahvasti mukana, sillä vuonna 2004 suomalaisvahti päätyi silloisen Predatorsin apulais-GM Ray Sheron muistivihkoon pelkkien alkulämmittelyissä annettujen näyttöjen perusteella. Rinne varattiin kyseisen vuoden varaustilaisuudessa vasta kahdeksannella kierroksella aivan viimeisten pelaajien joukossa numerolla 258. Rinne on ollut urallaan peräti kolme kertaa (2011, 2012 ja 2015) ehdolla kauden parhaan maalivahdin Vezina Trophyn saajaksi.
Seuran ei tarvitse olla huolissaan väistämättä ikääntyvän Rinteen tilanteesta, sillä erinomaisia otteita päättyneellä kaudella Predatorsin kakkosmaalivahtina esittänyt Juuse Saros puskee itseään kovaa kyytiä isommaksi vastuunkantajaksi. Viime keväänä 22 vuotta täyttänyt suomalaismaalivahti syrjäytti joukkueessa myös kiekkoja torjuneen tshekkiläisen Marek Mazanecin, joka pääsi tolppien väliin viime kauden runkosarjassa vain neljä kertaa. Saros puolestaan kiitti valmennusjohtoa luottamuksesta ja pelasi runkosarjassa 21 ottelua mainiolla torjuntaprosentilla 92,3. Osan kaudesta Saros pelasi seuran AHL-farmijoukkue Milwaukee Admiralsin riveissä, mutta alkavalla kaudella kutsua sinne tuskin enää tulee.

• Hänen kohdallaan kyse on mahdollisuuksien hyödyntämisestä. Hän on pelannut loistavasti AHL:ssä ja kehittynyt siellä huimasti. Tällä kaudella hän on käyttänyt mahdollisuutensa erinomaisesti, Predatorsin päävalmentaja Peter Laviolette totesi kauden aikana Tennessean-lehdelle.
  Predatorsin työteliäässä hyökkäysnipussa itselleen tukevampaa jalansijaa hakee suomalaishyökkääjä Miikka Salomäki, 24, joka kärsi viime kaudella loukkaantumisista. Niiden takia Salomäelle kertyi runkosarjassa vain viisi ottelua. Alkukaudesta laituri missasi 20 peliä kiusallisen käsivamman takia ja kevätkaudella murheena oli alavartalovamma. Pudotuspeleihin itsensä pelikuntoon saanut Salomäki pääsi tositoimiin kuudessa pelissä. Taklaavasta ja kovaotteisesta pelityylistään raahelaislähtöinen suomalaishyökkääjä on Predators-ryhmän työmoraalin näköinen pelaaja.

• Hän taklaa kovaa, minkä ansiosta syntyy usein myös joukkueelle maalipaikkoja. Lisäksi hänen vahva luistelunsa mahdollistaa tehokkaat kiekonriistot sekä pääsemisen maalintekotilanteisiin, Laviolette kuvaili Salomäen pelaamista NHL.comille.
  - Kovaa pelaaminen tulee aina olemaan osa minua. Toivon vastustajien tiedostavan, ettei minua vastaan ole helppo pelata, Salomäki kertoi.