NHL Awards -ennustukset: Onko jo Barkovin vuoro?

Hart Memorial Trophy (joukkueelleen arvokkain pelaaja)
Ehdokkaat: Sidney Crosby (Pittsburgh Penguins), Nikita Kutsherov (Tampa Bay Lightning), Connor McDavid (Edmonton Oilers)

Crosbyn tahti ei hyytynyt, vaan hän pelasi jo kuudennen sadan pisteen kautensa. Penguins-kapteeni on äänestyksessä viiden parhaan joukossa jo kuudennen kerran seitsemän viime kauden aikana.

Pistekuningas Kutsherov teki venäläispelaajien piste-ennätyksen ja oli tehokkaampi kuin kukaan NHL-pelaaja yli 20 vuoteen Presidents' Trophyn voittaneen Lightningin kiistattomana ykköstykkinä.

McDavid iski 41 maalia ja 116 pistettä sijoittuen pistepörssissä toiseksi. Oilers-kapteeni ei jäänyt pisteittä peräkkäisissä otteluissa kertaakaan.

Ennustus: Tampa tunnettiin huimia maalimääriä iskeneenä joukkueena ja Kutsherov oli siihen suurin syy. Venäläisen kausi hakee vertaistaan lähihistoriassa, ja Kutsherov on tällä hetkellä maailman pelätyin hyökkääjä.

Video: BOS-TBL: Kutsherov tekee ennätyksen 128. pisteellään

Norris Trophy (paras puolustaja)
Ehdokkaat: Brent Burns (San Jose Sharks), Mark Giordano (Calgary Flames), Victor Hedman (Tampa Bay Lightning)

Burns pelasi jälleen huipputehokkaan kauden ja voitti puolustajien pistepörssin 83 pisteellään. Hän iski kuusi voittomaalia ja oli myös liigan ahkerimmin laukonut puolustaja. Peräti 25 minuutin ottelukohtaisen peliaikakeskiarvon kellottanut Burns intoutui hurjimmillaan yhdeksän ottelun pisteputkeen.

Giordano oli Flamesin takalinjojen tukipilari ja keräsi 74 tehopistettä. Hänen plus-miinuslukemansa +39 oli koko NHL:n paras. Puolustuksen johtotähden roolia ei voi väheksyä Calgaryn rynnistettyä Läntisen konferenssin ykköseksi runkosarjan toiseksi parhaana joukkueena.

Viime vuoden voittoaan puolustava Hedman on finalistien joukossa jo kolmannen kerran peräkkäin. Hän oli Lightningin tehokkain puolustaja ja oli muun muassa seitsemän ottelun pisteputkessa.

Ennustus: Giordano teki joukkueestaan selvästi paremman. Flames oli runkosarjan pirteimpiä suorittajia, eikä vähiten konkaripuolustajansa vuoksi. Tämä osoitti arvonsa sekä puolustus- että hyökkäyssuuntaan ja toimi myös ylivoiman avainmiehenä.

Video: CGY-ARI: Giordano tulittaa ottelun toisen maalinsa

Vezina Trophy (paras maalivahti)
Ehdokkaat: Ben Bishop (Dallas Stars), Robin Lehner (New York Islanders), Andrei Vasilevski (Tampa Bay Lightning)

Bishopin torjuntaprosentti 93,4 oli NHL:n paras, päästettyjen maalien keskiarvo 1,98 taas oli sarjan toiseksi paras. Stars-veskari kirjautti seitsemän nollapeliä ja piti runkosarjan loppuvaiheessa kuuden ottelun voittoputken aikana maalinsa puhtaana 233 minuutin ajan.

Lehnerin kausi alkoi nollapelillä ja päättyi 25 voiton sekä kuuden nollapelin saldolla. Yhdessä Thomas Greissin kanssa hän voitti William M. Jennings Trophyn vähiten maaleja päästäneen joukkueen maalivahteina.

Vasilevski torjui 39 voittoa ja sivusi NHL:n ennätystä auttaessaan Lightningin runkosarjan ykköseksi. Nollapelejä kertyi kuusi, ja venäläinen voitti parhaimmillaan kymmenen ottelua peräkkäin. Viime kauden äänestyksen kolmosesta voi tulla Lightningin seurahistorian ensimmäinen Vezina-voittaja.

Ennustus: Vasilevski kantoi ison vastuun, ja vaikka edessä oli yksi NHL:n parhaista ryhmistä, hänen tasaisuutensa runkosarjassa puhuu puolestaan.

Video: NYI-TBL: Vasilevski esittää uskomattoman torjunnan

Calder Trophy (vuoden tulokas)
Ehdokkaat: Jordan Binnington (St. Louis Blues), Rasmus Dahlin (Buffalo Sabres), Elias Pettersson (Vancouver Canucks)

Binnington oli aloittava maalivahti NHL-ottelussa ensi kertaa vasta tammikuun alussa, mutta nousi muutamassa kuukaudessa sensaatioksi ja Stanley Cupin voittaneen Bluesin ykköstähdeksi. Sabres-puolustaja Dahlin oli viime kesän ykkösvaraus ja voitti tulokaspakkien pistepörssin 44 pisteellään. Pettersson puolestaan kirjautti hienot 66 pistettä, mikä on uusi Canucksin tulokaspelaajien ennätys, kuten myös peräti seitsemän voittomaalia.

Ennustus: Binningtonin kausi oli vain osittainen, mutta sitäkin hämmästyttävämpi. Molemmat ruotsalaiset olivat joukkueelleen ehdottoman tärkeitä, mutta Blues-maalivahti oli joukkueensa huiman nousun kirkkain tähti.

Video: STL-WPG: Binnington pysäyttää Morrisseyn

Selke Trophy (paras puolustava hyökkääjä)
Ehdokkaat: Patrice Bergeron (Boston Bruins), Ryan O'Reilly (St. Louis Blues), Mark Stone (Vegas Golden Knights)

Tuttu Selke-ehdokas Bergeron voitti palkinnon viimeksi kaksi vuotta sitten. Hän oli NHL:n parhaita aloittajia ja teki valtavasti töitä alivoimalla, jolla syntyi neljä maaliakin. Bergeron myös blokkasi peräti 60 laukausta, mikä oli eniten Bostonin hyökkääjistä.

O'Reilly voitti enemmän aloituksia (1 086) kuin kukaan muu ja oli myös Bluesin tehokkain pelaaja 77 pisteellään sekä NHL:n nelonen 94 kiekonriistolla.

Stone siirtyi kesken kauden Ottawa Senatorsista Vegasiin ja pelasi uransa tehokkaimman kauden kerättyään 73 pistettä. Hän myös blokkasi 71 laukausta ja otti 122 kiekonriistoa, millä hän oli NHL-pelaajien tilastoykkönen.

Ennustus: Tasaisesta kolmikosta O'Reilly oli St. Louisille täydellinen hankinta ja - äänestyksen jälkeen - yksi pudotuspelikevään sankareista. Hän pokkasi jo Conn Smythe Trophyn osoituksena merkityksestään joukkueelle. O'Reilly pystyi tuottamaan myös tehoja, mutta ensisijaisesti hän urakoi puolustussuuntaan ja oli roolissaan Bluesille elintärkeä.

Video: STL-MTL: O'Reilly ja Sundqvist rokottavat alivoimalla

Jack Adams Award (paras valmentaja)
Ehdokkaat: Craig Berube (St. Louis Blues), Jon Cooper (Tampa Bay Lightning), Barry Trotz (New York Islanders)

Craig Berube hyppäsi päävalmentajan rooliin kesken kauden ja alkoi kirjoittaa historiallista tarinaa. Vaikean alkukauden jälkeen hän rakensi joukkueesta yhtenäisen ryhmän, joka alkoi näyttää suorastaan pysäyttämättömältä. Kevät huipentui Stanley Cupiin.

Mestarisuosikki Tampan peräsimessä Cooper dominoi runkosarjaa, mutta keväästä muodostui pannukakku, eikä Lightning voittanut pudotuspeleissä otteluakaan. Marssi Presidents' Trophyyn oli kuitenkin mykistävää.

Trotz puolestaan oli runkosarjan suuri yllättäjä muovatessaan Islandersista heti ensimmäisellä kaudellaan tiiviisti puolustaneen kärkipään ryhmän. Harva uskoi seuran kykenevän kääntämään suuntansa näin nopeasti, mutta vuoden takainen mestarivalmentaja pystyi tekemään tulosta heti.

Ennustus: Lista on todella kova ja ennen pudotuspelejä Trotz oli selvä ykkössuosikki. St. Louisin uskomaton kevät keikauttaisi vaa'an Beruben suuntaan, mutta jo runkosarjan lopussa annettujen äänien myötä palkinto menee todennäköisimmin silti Trotzille.

Lady Byng Trophy (herrasmiespelaaja)
Ehdokkaat: Aleksander Barkov (Florida Panthers), Sean Monahan (Calgary Flames), Ryan O'Reilly (St. Louis Blues)

Barkov on ehdolla jo neljännen kerran viiden kauden sisällä. Hän kantoi jättivastuuta yli 22 minuutin peliaikakeskiarvollaan, mistä huolimatta jäähyminuutteja kertyi vain kahdeksan - kaikista NHL-pelaajista toiseksi vähiten. Barkovin 96 tehopistettä oli uusi Panthersin seuraennätys, mutta puolustussuuntaan hänen ansioistaan kertoo esimerkiksi 100 kiekonriiston saldo, toiseksi eniten NHL:ssä.
 
Monahan rikkoi oman ennätyksensä kerättyään 82 pistettä. Hän napsi 78 kiekonriistoa ja pelasi jopa Flamesin seurahistoriaan peilaten historiallisen talven iskiessään vähintään 20 maalia jo kuudennen kerran peräkkäin. Monahan istui jäähyjä 12 minuutin edestä.

O'Reilly oli St. Louisin työjuhta, joka teki 77 tehopistettä - 0,94 pistettä per peli. Hän oli NHL:n ahkerin aloittaja. Jäähyjä tuli saman verran kuin Monahanilla, kuusi kaksiminuuttista.

Ennustus: Nyt pitäisi olla Barkovin vuoro. Ennätyksellisen tehokas kausi ja mitätön jäähymäärä tekevät yhdestä NHL:n aliarvostetuimmasta pelaajasta ykköskandidaatin.

Video: FLA-ARI: Barkov jatkaa maalilla pisteputkeaan

Art Ross Trophy (runkosarjan paras pistemies)
Voittaja: Nikita Kutsherov (Tampa Bay Lightning)

Tampa Bayn ykköstykki pelasi aivan uskomattoman runkosarjan mättäessään 128 pistettä. Edellisen kerran vastaavaan on pystytty yli kaksi vuosikymmentä aiemmin kaudella 1995-96. Kutsherov katkaisi Connor McDavidin kahden kauden putken voitettuaan pistepörssin peräti 12 pisteen marginaalilla ennen Oilers-hyökkääjää.

Masterton Trophy (omistautuminen jääkiekolle)
Ehdokkaat: Nick Foligno (Columbus Blue Jackets), Robin Lehner (New York Islanders), Joe Thornton (San Jose Sharks)

Foligno taisteli läpi kauden, vaikka joutui jättämään osan otteluista väliin lastensa terveyshuolien vuoksi. Ensin hänen tyttärensä joutui sydänleikkaukseen, ja myöhemmin alkuvuonna poika joutui sairaalaan keuhkon painuttua kasaan. Tästä huolimatta Foligno ahersi Blue Jacketsin työmyyränä ja kirjautti 35 pistettä.

Lehner nousi huippumaalivahtien joukkoon yhtenä Islandersin tukipilareista, vaikka kertoi kauden alussa kärsivänsä riippuvuudesta sekä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Runkosarjassa noin puolet otteluista pelannut ruotsalainen pelasi seuran tukemana vahvan kauden ja päätti runkosarjan torjuntaprosentilla 93.

Thornton on NHL:n todellisia veteraaneja 39-vuotiaana. Hänen viime vuotensa ovat kuitenkin olleet koettelevia loukkaantumisten vuoksi. Kaksi haastavaa polvivammaa peräkkäisinä vuosina uhkasivat jopa uran jatkoa, mutta molemmilla kerroilla Thornton palasi kaukaloon. Runkosarjan 73 ottelussa Sharks-konkari iski yhä ansiokkaat 51 pistettä.

Video: SJS-EDM: Thornton syöttää Sörensenin maalin

King Clancy Memorial Trophy (hyväntekijyys)
Ehdokkaat: Oliver Ekman-Larsson (Arizona Coyotes), Henrik Lundqvist (New York Rangers), Jason Zucker (Minnesota Wild)

Ekman-Larsson on lahjoittanut satoja tuhansia nuorten jääkiekkotoiminnan tukemiseksi ja järjesti säännöllisesti aikaa kotiotteluiden jälkeen tavatakseen nuoria. Ruotsalainen on osallistunut hyväntekeväisyystyöhön myös sosiaalisen median kautta ja tehnyt muun muassa kiusaamista ehkäisevää työtä.

Lundqvist on perustanut yhdessä vaimonsa kanssa säätiön, joka on kerännyt yli 2,5 miljoonaa dollaria lukuisten kumppanuuksien ja hankkeiden tueksi. Säätiö on esimerkiksi jakanut apurahoja tukeakseen lasten terveyttä ja koulutusta, minkä lisäksi Lundqvist on kerännyt varoja muun muassa syövän vastaiseen työhön.

Zucker perheineen käynnisti kaksi vuotta sitten hankkeen, joka järjestää minnesotalaisessa lastensairaalassa lapsille ja perheille mahdollisuuden nauttia Wildin kotiotteluista kuin paikan päällä. Viime kesän lopussa hän liittyi mukaan hankkeeseen, joka järjestää kaikenikäisille kehitysvammoista kärsiville kiekkoilijoille mahdollisuuden osallistua jääkiekkotoimintaan. Hän oli ehdolla myös viime vuonna.

Mark Messier Leadership Award (esimerkillisyys joukkueessa ja yhteisössä)
Ehdokkaat: Mark Giordano (Calgary Flames), Wayne Simmonds (Nashville Predators), Justin Williams (Carolina Hurricanes)

Giordano johdatti Calgary Flamesin Läntisen konferenssin ykköseksi pelaamalla paikoin käsittämättömiä minuutteja. Kausi oli Giordanon uran tehokkain ja hänellä oli koko NHL:n paras tehotilasto. Hän on jatkanut hyväntekeväisyystyötään Calgaryn alueella muun muassa tukien liikuntaa vähävaraisissa kouluissa.

Simmondsille kauteen mahtui siirto Philadelphia Flyersista Tennesseehen. Silti hän ennätti 30 tehopisteen kauden ohessa ahertamaan esimerkiksi varainkeruutyön ja nuorten jääkiekkotoiminnan parissa.

Williamsista tuli Hurricanesin iloisen meiningin kasvot joukkueen kokeneena kapteenina. 37-vuotias auttoi joukkueen palaamaan pudotuspeleihin kymmenen vuoden tauon jälkeen ja jatkoi esikuvana myös Hurricanes-joukkueen ulkopuolella. Veteraanihyökkääjä on toiminut ahkerasti nuorten jääkiekkoilijoiden apuna ja tukenut myös tyttöjen jääkiekkoa.