Toiset peräkkäiset MM-kotikisat muistetaan haastajien tarinoista

Suomen ja Latvian yhteistyössä järjestämien jääkiekon MM-kisojen 2023 suurimmat tarinat kirjoittivat Latvia ja Saksa. Kanada voitti taas kerran maailmanmestaruuden, mutta kun tätä turnausta joskus vuosien päästä muistellaan, se tuskin on piirtynyt kenenkään muistin syövereihin.

Saksa haastoi finaalissa Kanadan tosissaan, mutta kanadalaiset käänsivät ottelun edukseen päätöserässä. Mutta kukapa olisi uskonut ennen turnausta, että Kanadan kansallislaulun soidessa Nokia Arenan kattoon nostetaan Kanadan lipun lisäksi Saksan ja Latvian liput?
Saksan ja Latvian tarinat ovat ne asiat, jotka tästä turnauksesta muistetaan. Ai niin, pelasihan turnauksessa toki Leijonatkin, mutta suomalaiset jäivät kotikisoissaan sivuosaan niin kaukalossa kuin katsomossa. Suomen taival katkesi puolivälieriin, kun Kanada löi vaisun leijonalauman kanveesiin maalein 4-1.
Lisää aiheesta: [Voitto Saksasta palautti Kanadan kultakantaan]
Seuraavassa on listattu kymmenen havaintoa tämänvuotisesta MM-turnauksesta.
1. Latvian käsittämätön tarina
Latvia oli kotikisojensa suurin yllättäjä. Alkulohkossa irtosi kolmas sija ja puolivälierässä Riian kotiareenan hurmoksessa kaatui mestarikandidaatti Ruotsi, mikä takasi latvialaisille maan historian ensimmäisen paikan mitalipeleissä.
Vaikka Kanada oli parempi välierässä, pystyivät latvialaiset ottamaan pronssia Yhdysvaltojen nenän edestä. Latvialaiset juhlivat mitalia asianmukaisella tavalla niin jäällä kuin katsomossa.
2. Pronssipeliä ei tarvita?
Yksi MM-isojen ikiaikaisista keskusteluista on se, onko pronssipelillä merkitystä ja tarvitseeko sitä ensinkään pelata. Jos pronssipelissä ovat jotkin suurmaat, sen merkitys kärsii toki valtavaa inflaatiota. Latvialle MM-pronssi oli kuitenkin valtavan suuri asia. Maassa on käynnissä täydelliset karnevaalit ja kansanjuhlat. Paikallinen parlamentti julisti maanantain kansalliseksi vapaapäiväksi.
Vuoden 1995 maailmanmestaruuden sanottiin nostaneen Suomen kansallistuntoa ja nostaneen maan jopa lamasta. Nyt Latviassa ollaan täysin samojen asioiden äärellä, ja keskustelu pronssipelin tarpeellisuudesta voidaan ainakin hetkeksi unohtaa.
- Latvian jääkiekkomaajoukkueen menestyksen juhliminen voi kannustaa kaikkia tavoittelemaan parempaa tulosta töissään ja kehittämään itseään. Yhteinen juhlapäivä vahvistaa kansallista itsetuntoamme ja Latvian yhtenäisyyttä, Latvian parlamentti linjasi tiedotteessaan uutissivusto lsm:n mukaan.
3. Latvialaisfanit nostivat tunnelman kattoon Tampereellakin
Suomi kuuluu jääkiekon suurmaihin, mutta tämä näkyi katsomossa vain ajoittain, sillä meininki oli kohtuullisen vaisu. Toinen kisaisäntä Latvia faneineen pelasti sivussa tämänkin asian. MM-kisojen kovimmat karkelot nähtiin Tampereella pronssiottelussa, jossa tuhannet latvialaiset pitivät ääntä, kannustivat omiaan ja juhlivat. Erittäin hienoa kiekkokulttuuria!
4. Saksan historiallinen jymypaukku ei ollut kaukana
Saksan pelaajien kaulaan ripustettiin MM-hopea 70 vuoden tauon jälkeen, mikä laittaa saavutuksen kontekstiin. Ei olisi ollut kuitenkaan kohtuuton vääryys, vaikka Saksa olisi MM-finaalin voittanut, sillä se pystyi taistelemaan tasapäisesti Kanadan kanssa.
Saksa ei lähtenyt finaaliin pelkäämään vaan pelaamaan. Kanada kuittasi maaleja armotta saksalaisten virheistä, mutta Saksa otti jälleen yhden askeleen kohti jääkiekon suurmaita. Nyt se on enää pienen matkan perässä. Olisiko Edmonton Oilersin supertähti Leon Draisaitl voinut tehdä tarvittavan eron saksalaisten suuntaan tärkeillä hetkillä?
5. Kanadan kiekkohautomo
Tämänvuotinen maailmanmestaruus asettaa Kanadan ylivertaisuuden jääkiekkokaukaloissa oikeisiin mittasuhteisiin. Maa lähetti kisoihin nimettömän ja melko nuoren joukkueen, jossa suurin osa oli ensikertalaisia. Silti heistä lähes kaikki olivat NHL-pelaajia, joskaan eivät niitä aivan kirkkaimpia tähtiä.
Tälläkin joukkueella Kanada pystyi voittamaan maailmanmestaruuden. Yhdenkään toisen maan C-maajoukkue ei pystyisi kamppailemaan samalla tavalla mestaruudesta, ei välttämättä edes mitaleista.
6. Leijonien ei ole syytä taputella itseään selkään
Leijonat tuli sisään turnaukseen vaisulla esityksellä, mutta yllättävää oli se, ettei peli varsinaisesti kehittynyt mihinkään koko turnauksen aikana. Pelin käynnistymistä odoteltiin ja odoteltiin siihen saakka, että oli jo liian myöhäistä.
Suomi sai kotiturnaukseen kasaan joukkueen, jolla olisi pitänyt menestyä. Vuonna 2019 Leijonat nappasi maailmanmestaruuden pääasiassa europelaajista kootulla nimettömällä joukkueella ja kaatoi matkalla supertähtiä vilisseitä maita. Nyt mukana oli muiden muassa supertähti Mikko Rantanen, joka teki turnauksessa tasan nolla maalia, vaikka NHL:n runkosarjassa verkko heilui 55 kertaa. Rantasen päälle Suomen vaisua turnausta ei voi toki kaataa, sillä hän oli joukkueen pistepörssin kärkinimi yhdeksällä syöttöpisteellään.

Pelitapa on ollut Leijonien vahvuus, mutta tänä vuonna sen toteuttaminen jäi vajavaiseksi. Todellisuudessa Suomi pelasi yhden kohtuullisen hyvän pelin alkulohkossa, kun Ruotsi kaatoi Leijonat vasta voittomaalikilpailussa. Eipä Tre Kronorilla mennyt toki lopulta sen paremmin, kun Latvia tiputti ruotsalaiset puolivälierässä.
Perinpohjainen analyysi on paikallaan päävalmentaja Jukka Jalosen johdolla, sillä mestarivalmentaja ei tänä vuonna saanut joukkueesta samaa irti kuin aiempina vuosina. Kenties nälkää ei enää ollut kolmen peräkkäisen MM-finaalipaikan jälkeen, koska Leijonat vaikutti haluttomalta.
7. Analyysin paikka myös toimistolla
Oliko MM-kisojen tarkoitus olla ihmisten mahdollisuus päästä katsomaan laadukasta kansainvälistä jääkiekkoa vai paisuttaa järjestävän organisaation kassaa toista vuotta peräkkäin? Optimitilanteessa kyse olisi varmasti molemmista, mutta tällä kertaa eurot puhuivat.
Erityisesti vähävaraisille jääkiekkofaneille monen sadan euron liput olivat budjetin tavoittamattomissa. Nelihenkiselle perheelle kisareissu olisi maksanut maltaita, mikä johti siihen, ettei Nokia Arena ollut täynnä edes MM-finaalissa. Onneksi latvialaisfanit kuitenkin pelastivat turnauksen mitalipelit.
Seuraavat kotikisat eivät näy vielä horisontissa. Sitä ennen on aikaa tuumata, miten asia järjestetään ensi kerralla.
8. Silovs pelasi itsensä kiekkomaailman tietoisuuteen
Ennen MM-kisoja latvialaismaalivahti Arturs Silovs, 22, oli vain Vancouver Canucksin maalivahtilupaus, jota ei tuntenut isosta yleisöstä kukaan. Hän pelasi viime kaudella viisi NHL-ottelua kohtuullisen hyvillä tilastoilla, mutta ei noussut sensaatioksi.

Sensaatio syntyi vasta MM-kisoissa, joissa hän torjui Latvian kaikissa kymmenessä ottelussa ja oli suurin yksittäinen palanen joukkueen menestyksessä. Silovs päästi keskimäärin 2,2 maalia ottelussa (92,1 %). Hänet valittiin täysin ansaitusti koko turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi ja luonnollisesti myös parhaaksi maalivahdiksi.
9. NHL Draftin kärkinimet jäivät pienempään rooliin
Tämän kesän NHL Draftin kärkinimistä mukana olivat Ruotsin Leo Carlsson ja Kanadan Adam Fantilli. Tulevaisuuden supertähdeksi povattu Kanadan Connor Bedard ei sen sijaan ollut mukana.
Carlsson ja Fantili eivät nousseet joukkueissaan kovin suureen rooliin, mutta pelasivat kohtuulliset kisat. Carlsson kirjautti Tre Kronorin paidassa tehot 3+2=5 ja Fantilli puolestaan Kanadan paidassa tehot 1+2=3.
10. Suomalaisosaamista mitalijuhlissa
Vaikka Leijonien taival MM-kisoissa katkesi ennen aikojaan, löytyi mitalijoukkueista silti suomalaista osaamista. Hopeaa ottaneen Saksan vaihtopenkillä apuvalmentajana toimi Pekka Kangasalusta ja pronssia voittaneen Latvian apuvalmentajana toimi puolestaan Petteri Nummelin.