Minnesota ei ole vain sinivalkoisten varassa

Mikael Granlund tekee ja alustaa maaleja jatkuvalla syötöllä. Hänellä on meneillään NHL-uransa ylivoimaisesti paras kausi, ja juuri näinä viikkoina sen paras vaihe.
Mikko Koivu loistaa huippuketjun sentterinä Granlund ja Jason Zucker laidoillaan. Siinä missä Granlund on jo tehnyt oman yhden kauden piste-ennätyksensä, on Koivu nykytahdillaan matkalla uransa neljänneksi suurimpiin yhden kauden tehoihin.

Alemmissa ketjuissa raatava Erik Haula tarjoaa hyvää syvyyttä hyökkäykseen, ja Teemu Pulkkinenkin kävi etsimässä uralleen uutta alkua Wildin miehistössä.
Granlund ja Koivu ovat kuitenkin olleet suurimmat syyt siihen, miksi Minnesota Wildista on puhuttu tällä kaudella "Finnesotana". NHL-joukkueen kannatteleminen ei kuitenkaan ole ollut pelkkä suomalaisten show.
Ylistyssanat ovat toki ansaittuja, mutta Wildista löytyy paljon muutakin. Viasatin selostaja Antti Mäkisen sanat sunnuntai-illan Minnesota-Detroit-ottelun aloituksessa osuivat Eric Staalin kohdalla naulan kantaan.
- Eric Staal. Mies, joka on yllättänyt koko NHL:n olemalla niin hyvä kuin on tällä kaudella ollut.
Eikä lausunnossa ollut värikynää tai liioittelua yhtään. Staal on löytänyt Wildissa itsensä uudelleen pelaajana, ja häntä voi pitää yhtenä viime kesän siirtomarkkinoiden onnistuneimmista hankinnoista. Staalin ura oli Carolina Hurricanesissa laskusuunnassa yhä pahemmin kausi kaudelta, eikä lyhyt vierailu New York Rangersissakaan tuota suuntaa muuttanut.
Wild näki 32-vuotiaassa sentterissä yhä piilevää potentiaalia, jonka pystyy kaivamaan esiin, vaikka kaikkein nuorimmasta pelaajasta ei ollutkaan kyse. Wild-hyökkääjien tuolileikissä Thomas Vanekin osaksi jäi Staalin tulon myötä jäädä ilman istumapaikkaa, ja hänet piti - kuten aiemmin on tälläkin sivustolla kerrattu - myydä Detroit Red Wingsiin.

Keskikaista tuli saman tien kuntoon koko joukkueen leveydeltä, ja samalla Granlund saatiin pidettyä laidalla pysyvästi. Staalin kauppa oli Wildille siis enemmän kuin yhden pelaajan hankinta. Jos satsausta Staaliin pidettiin pienenä uhkapelinä, niin nyt voidaan sanoa, että panokset ovat palautuneet hyvällä kertoimella.
Kymmenen Wildin pelaajaa on tehnyt vähintään kymmenen maalia tällä kaudella. Staalin laidalla pelannut Nino Niederreiter on heiluttanut verkkoa 19 kertaa. Granlund, Zucker, Koivu ja Staal ovat upottaneet 16 osumaa mieheen, ja Charlie Coyle on tehnyt 14 maalia.
Yksi iso nimi puuttuu, eli Zach Parise. Parise aloitti Detroitia vastaan kolmosketjussa Haulan ja Jason Pominvillen kanssa. Wildin hyökkäyskalusto on tällä hetkellä niin laaja, että päävalmentaja Bruce Boudreaulla oli varaa laittaa Parise kolmoseen.
Tuo ketju muuttui kuitenkin muotoon Parise - Coyle - Pominville, mikä johti osaltaan siihen, että viimeksi mainittu syötti Coylelle ja Pariselle maalit. Parise teki vielä toisenkin ylivoimalla.
Parise on nyt tehnyt tällä kaudella 13 maalia. Päävalmentaja Boudreau kommentoi hiljattain, ettei ole nähnyt kenenkään tekevän töitä yhtä paljon saamatta uurastuksestaan palkintoa.
Detroit-voitto sekä kuvasti että ei kuvastanut tämän hetken Wildia. Työteliäs ja yhtenäinen joukkue pystyy voittamaan tällä hetkellä heikommallakin pelillä, mikä on aina hyvän joukkueen merkki. Wild ei tarvitse aina aivan täyttä suorituspiikkiä kahteen pisteeseen.
- Emme pelanneet taitojemme mukaan. Tuli muutama maali, joita pitää tarkastella ja pelaaminen niissä tilanteissa korjata, sanoi Coyle.

• Tämä oli rumaa. Laiska peli molemmilta, sanoi Boudreau Star Tribunelle.
  Laiskuuden ja monen päästetyn maalin takia peli ei kuvastanut Wildia. Maalivahti Devan Dubnyk, joka johtaa NHL:n maalivahtien voittotilastoa (31) ja jolla on vähintään 20 ottelua pelanneiden maalivahtien pienin päästettyjen maalien ottelukohtainen keskiarvo (1,99), päästi tämän kauden standardeillaan helpohkoja maaleja.
  - Joskus minun on muistutettava muita, että tarvitsemme kuusi maalia voittoon, Dubnyk väritteli Star Tribunelle.
  Wildille on tehty tällä kaudella toiseksi vähiten maaleja sekä määrällisesti (127) että ottelukohtaisella keskiarvolla mitattuna (2,31). Tästä kiitos kuuluu paitsi Dubnykille myös koko joukkueen todella tunnolliselle puolustukselle, josta joukkue ei varasta yhtään.
  Alakertaa johtaa tällä kaudella NHL:n toiseksi suurimman keskimääräisen jääajan (27.16) kellottanut Ryan Suter. Hänen ohellaan myös yli 24 minuuttia illassa uurastavalla Jared Spurgeonilla on huima tehotilasto: +30.

Onko Minnesotalla rahkeita Stanley Cup -voittajaksi? Dallas Starsin edeltäjä Minnesota North Stars pääsi kannujahdissaan finaaleihin saakka vuonna 1991, jolloin vastustajaksi tuli Pittsburgh Penguins. Pingviinit veivät kuitenkin pokaalin voiton 4-2.
Olisivatko nämä puheet ennenaikaisia vielä tällä kaudella? Kaikella kunnioituksella esimerkiksi Granlundin huimaa virettä kohtaan, Wild on vielä hieman liian tasapaksu joukkue.
Hyvä vertailukohta löytyy jo samasta divisioonasta. Jos Chicago Blackhawksin Patrick Kane ja Jonathan Toews pystyvät vielä nostamaan tasoaan nykyisestä, Blackhawksista tulee heti pykälän verran parempi joukkue.
Pariselta, Staalilta, Zuckerilta ja edelleen Koivulta sekä Granlundilta vaadittaisiin vastaava teko. Sitten puhuttaisiinkin taas aivan eri luokan pelimiehistä, mitä nämä hienot pelaajat ovat jo nyt.